Xenia's day

Epäonnen päivä

Teksti: Anna.fi

Tiedättekö ne päivät kun kaikki tuntuu menevän pieleen? Meillä oli eilen sellainen. Suunnitelmissa oli että mies lähtee Maxin kanssa aamusta tontilla veljeni ja äitini miehen kanssa kaatamaan puita, ja minä jäisin tytön kanssa kotiin siivoamaan ja päikkäreiden jälkeen sit lounaan kera tontille. Noh, eipä mennyt kuin Strömsössä. Mies nimittäin soitti joskus kahdentoista pintaan että nyt ei Max voi hyvin. Olivat leikkineet ja Max oli tapansa mukaisesti etsinyt keppejä ja yhtäkkiä alkanut vinkumaan todella paljon ja mennyt ihan apaattiseksi. Siinä vaiheessa tietenkin tyttö nukkumassa ja mulla ihan avuton olo kun en voinut vain spurtata paikan päälle muitta mutkitta. Noh, tilanne näytti paranevan pikkuisen kunnes sit puolen tunnin jälkeen Max oli alkanut täristä ihan kauttaaltaan jolloin mä sit soitin täältä kotoota päivystävälle eläinlääkärille joka oli Askolassa tänä viikonloppuna. Äitini oli tuossa vaiheessa tullut hänkin tontille ja he veivät miesystävänsä kanssa Maxin lääkäriin ja ennen kuin eläinlääkäri pääsi edes katsomaan suuhun piti Maxille antaa kolme annosta rauhoittavaa. Tämä oli vain seissyt väkisin tolpillaan eikä ollut suostunut edes makuuasentoon. Maha tuntui aristavan ja lopulta kun päästiin katsomaan suuhun oli siellä melkoisen kokoinen (joskin onneksi pintapuolinen) haava, joka on ilmeisesti jostain kepistä lähtöisin. Se paranee kyllä itsestään mutta Maxia pitää seurata nyt pari päivää tarkasti ettei arista muuten, sitä kun ei tiedetä jos keppi olisikin tuolla sisällä jumissa. Voihan se toki olla vaikka kuinka pieni, mutta vain huonossa kulmassa nielaistu, mutta silti. Noh, nyt näyttää Max voivan ihan hyvin vaikka edelleen hieman väsynyt kaikista kipulääkkeistä, mutta toivotaan ettei tule muita oireita, siinä tapauksessa saattaisi nimittäin olla edessä leikkaus joka on melkoinen stressitekijä koiralle.. 🙁 kuva   Noh, tuon lisäksi koko loppupäiväkin tuntui olevan (joskin pienemmällä kaavalla) tuhoon tuomittu. Kaikki mahdollinen tuntui menevän pieleen ja meinasinkin soittaa miehelle että tulepas kotiin sieltä tontilta ettei vaan puut suurinpiirtein kaadu päälle. Noh, hyvänä puolena sanottakoon että tuosta Maxin akuutista eläinlääkärikeikasta huolimatta saatiin eilen paljon aikaan. Mä ehdin pestä kodin lattiasta kattoon ja pestä kauhean kasan pyykkiä ja liinavaatteita, vaihtaa keväisemmät sohvatyynyt ja nyt on enää ikkunanpesu edessä. Mies oli hän saanut puolestaan muiden avustuksella tontin aivan eri näköiseksi ja nyt alkoi ymmärtämään miltä se talo tulee siellä näkymään kun puita on kaadettu lähemmäs 20. Nyt päästään nimittäin tositoimiin kun rakennuslupa on annettu ja siihen liittyvä valitusaika kulunut umpeen. Aikataulussa ollaan tai melkein hieman sen edellä! 🙂 Tänään illasta mennään näkemään meidän keittiösuunnitelmaa, jännittää paljon minkälainen tarjous sieltä tulee. Lauantain kylppärisuunnittelu meni sekin hyvin ja mehän oltiin kuin lapset (tai minä) karkkikaupassa, mutta päästiin kyllä melko ”helposti” meitä tyydyttäviin ratkaisuihin ja nähdään ne suunnitelmat sit 3d:nä ensi viikosta. Huh, ihan hengästyttää tämän postauksen kirjoittaminen mutta pitihän päästä purkamaan vähän fiiliksiä. Onneksi nyt näyttää tosiaan Maxin tila hyvältä, mutta varmuuden vuoksi nukkuu hän tuossa mun vierellä sohvalla!<3

Lue myös

X