Xenia's day

Grey stripes / outfit

Teksti: Anna.fi

Huomenta kaikki! Eilinen oli mitä paras päivä; jotenkin tuntui, että toissapäivän jäljiltä olin ladannut patterit täyteen energiaa ja käytiinkin tekemässä pari reissua kaupungille. Ensin etsimään kivoja kattausjuttuja sunnuntaita varten ja sitten hakemassa vielä kukkasia yms meidän ruukkuihin. Löydettiin myös mielettömän kiva kalusteryhmä meidän terdelle, mutta koska niitä ei vielä monessa paikassa ole, odotellaan sen aikaa, että nähdään koko valikoima; ja tosiaan, nythän on muutenkin tulossa vähän kylmempää, että ei niille ole sillä tavalla tarvettakaan. 🙂 Tänään käydään sit puolestaan hakemassa puutarhaletkua ja muutama pienempi kosmetiikkapurnukka sairaalakassia varten. Illasta meillä onkin sit asuntoyhtiökokousta ja sen jälkeen alkaa viikonloppu. Taas yksi viikko takanapäin, aika pelottavaa! 🙂 Mä oon muuten yrittänyt nyt lähipäivinä ottaa kaiken irti lämpimistä keleistä ja kuvittelin jopa tämän villakangastakin päälle vetäessäni, että tuleekohan tässä kylmä. No ei tosiaan tullut, päinvastoin oikeastaan ja tuntuikin, että pikemminkin paistun tuossa takissa. 😀 P1010125 P1010114 P1010140 P1010126 P1010134

Mekko: Seppälä (saatu blogin kautta)

Takki: Zara

Saappaat: The Jacksons

Laukku: Prada

Kaulakoru: Evechic

Aurinkolasit: Ray Ban (nämä)

Tuo mekko puolestaan on todella mukava päällä, joka on tällä hetkellä enemmän kuin jees. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että maha räjähtää. Siis ihan oikeasti, tuntuu niin paineiselta mahan sivuilla kun pieni siellä kasvaa ja tila käy vähiin. Sanoin just eilen S:lle, että mulle on parina hetkenä tullut tosi ahtaanpaikankammo omassa kehossani, tajuaako kukaan mitä tarkoitan sillä? Tuntuu siis siltä, että mulle itselleni ei ole siellä tilaa ihan kauheasti, mutta tämä yleensä niinä hetkinä kun pieni oikein innoissaan kääntyilee tuolla mahassa ja oikein puskee itseään ulos mahasta ja happea on hankala saada. Ihanaahan se on tuntea pienen liikkeet, mutta  välillä se on aika kivuliasta. Haha, minkäköhänlainen pieni pikkumyy sieltä syntyykään?! Kun ottaa huomioon mun ja S:n luonteet niin tuskinpa kauhean rauhallista pienokaista olisi luvassa,  S:kin sanoi, että todennäköisesti meidän pieni tulee olemaan jääräpää ihan kuten äitinsäkin. Mä vaan vieressä nyökkäilin, että parempi valmistautua tosiaan pahimpaan! 😀 No, sen näkee sitten, ihanaa kuitenkin päästä tutustumaan pieneen pitkän odotuksen jäljiltä.

Nyt mä alan valmistautumaan päivään tekemällä ihan ekana jotain hiuksilleni. Miksi, voi miksi mun pitää aina olla niin laiska hiustenpesun jälkeen etten jaksa niitä kuivata?! Tämän röllitukan kesyttäminen kun vie paljon enemmän aikaa kun hiustenkuivaus ikinä! 😀

Aurinkoista viikonlopun alkua sinne, nautitaan!<3

Lue myös

X