Xenia's day

Härdellipäivä

Teksti: Anna.fi

Mistähän sitä edes alottaisi? 😀 Tänään on sattunut ja tapahtunut, oon ollut jo pariin otteeseen epätoivon partaalla, mutta sit asiat on selvinnytkin mitä parhaiten. Aloitin aamun tekemällä töitä ja heittämällä mamman ystävineen stadiin. Sit takaisin Porvooseen ottamaan vastaan pesukonetta ja kuivausrumpua (aka seisomaan tumput suorina, kun miehet kantaa toiseen kerrokseen sadan kilon painoista konetta). Tässä vaiheessa olin vielä melko positiivisin mielin. Jossain vaiheessa iltapäivää S sitten soitti Heathrowlta, että lento Amsterdamiin on peruttu. Minä sitten tirautin siinä vaiheessa pienet itkut kun olen odottanut niin kovin S:n näkeväni ja muutenkin, meillä on muun muassa pakettiauto ja muuttoapu varattuna nimenomaan huomiselle, aikataulut kun ei oikein muutoin sopinut yksiin.

Siinä sit kirosin kaiken mahdollisen aina Englannin säästä ihan lentoyhtiöön saakka (ihan kuin se myrsky olisi niiden vika). No, loppu hyvin kaikki hyvin. S nimittäin oli saanut paremman lennon tuon välilaskullisen peruutetun tilalle. Nyt hän nimittäin tulee suoralla lennolla, jonka pitäisi olla täällä aikaisemmin kuin tuon alkuperäisen (koputtaa puuta). Tosin, Heathrow huonoissa sääolosuhteissa on nähty, joten en usko, ennen kuin nään tuon lennon sieltä lähteneen! 😀 Anyway, aikaisemmin S on täällä tällä tavoin kuin alkuperäisellä tavalla, joten onni onnettomuudessa!<3

Lisäksi, toinen juttu mikä järjestyi mitä parhaimmiten oli Ikean kuljetus, joka tulikin jo tänään,  vaikka niitä Porvoon reissuja piti tehdä vain torstaina. Kauheat määrät tavaraa tuli poikien kannettavaksi ja mulla oli vaihteeksi todella tarpeeton ja tyhmä olo kun siinä vieressä vain seisoin. Onko muita, jotka tuntee huonoa omaatuntoa siitä, että seisovat vieressä muiden huhkiessa? Muutenhan voisin auttaa, mutta mä en lääkärin mukaan saisi kantaa mitään kovinkaan raskasta, varsinkaan toiseen kerrokseen asti. 🙁

Ajattelin sit siinä olla hyödyksi ja yllättää S:n kokoamalla tuoleja. No, ei se mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Sain kyllä yhden osan hakattua toiseen kiinni, mutta se ruuvi, se vain veivasi tyhjää. Niinpä  mun hyvä idea sitten kuivui täysin kasaan ja nyt S:llä on vastassaan suljettujen pakettien sijaan muutama avattu paketti niiden muiden joukossa. Laitoin sit S:lle viestiä, että voin pitää seuraa, kunhan vain ekana tehdään se sohvasänky, että voin lekotella samalla. 😀

Ainiin, mä olin vielä ostanut S:ää ajatellen uudelle asunnolle suklaata odottamaan. No siinä vaiheessa kun S soitti ja ilmoitti lennon peruuntuneen ajattelin, että kyllä mä nyt tässä mielentilassa ansaitsen vähän suklaata. Mä kun olin jo ehtinyt onnitella itseäni aikaisemmin päivällä siitä, että olin onnistunut huimat kaksi päivää katsomaan tuota suklaaboxia avaamatta sitä..

Todistusaineistoa siitä, että kyllä se joulukoriste vain näyttää niin upealta juuri tuolla. Huomenna (tai jos realistisia ollaan, niin loppuviikosta) paikka näyttääkin jo enemmän kodilta,  jahka nyt saadaan noi Ikean palapelit kokoon. Mä en muuten tiedä, missä mielenhäiriössä mä olin kun jotenkin mulla oli ajatuksena, että jee, mä pääsen laittelemaan kaikkia sisustusjuttuja paikoilleen kunhan Ikean kamat on tuotu. Jotenkin olin tuossa viikossa unohtanut tyystin sen seikan, että ne Ikean tavarathan on yleensä vaikeammin koottavia kuin 1000 palan palapeli. No, aina saa haaveilla, ehkä joku joulutonttu käy tuolla yön aikana ja huomenna kaikki on valmiina koottuna..

Onneksi toi suklaaboxi on aika iso, eiköhän siitä riitä siis vielä S:llekin jotain namia!<3 Mä olen muuten aivan myyty noille glögimukeille (ja tietty glögille, tää on jo toinen puteli, Porvoon putiikit voitti Alepan!!), jotka löysin Pentikiltä! Musta ne on kauniita ja niin talvisia tähtikuvioineen!!

Meinasin melkeen lähettää tän ylläolevan kuvaviestin kaikille mun puhelimen kontakteille tekstillä: ”onko kellään tylsää?” Mitä veikkaatte, tulisiko sieltä monta vastausta? 😀 Siinä olis muuten jollekin bisnesidea, pistää pystyyn yhden hengen firma, joka kokoaaa Ikean kalusteita edullisemmin kuin heidän oma palvelunsa, veikkaisin että sille olisi käyttöä, ja paljon. Vaikka kaikilla on aina ostoksia tehdessä kovin suuruudenhullut ajatukset omista kokoomistaidoista, voin väittää, että ainakin 50%:lla menee hermo ensimmäisen tunnin aikana ja heistä hyvin moni olisi valmis maksamaan jollekin siitä, että näkee huonekalut koossa (ja mielellään vielä oikein tehtynä).

Mammalta nyysin idean ostaa noita sähkökynttilöitä! Ihan huippuja ulkona pidettäviin lyhtyihin!!! Niihin tarttee vain AAA-kokoisia pattereita ja sitten homma toimii kuin lampunkin kanssa. Näitä on ajastettaviakin versioita, mutta ne on loppuunmyyty, mutta kyllä nää basicitkin on hyvä keksintö! 🙂

Nyt siis peukut pystyyn, että lento lähtee ajoissa ja me päästään kohtuu aikasin nukkuu. Huomenna onkin pitkä päivä tulossa. Ensin aamulla duunit pois alta ja sitten se onkin kuulkaas muuton aika. Huomenna mä käännän uuden lehden elämässä, ja siitä alkaa meidän yhteinen tarina uudessa kodissamme! Ei mut oikeesti, ajatuski siitä, että huomenna voidaan sulkea meidän uuden kodin ovi perässämme ja nukkua ensimmäinen yö yhdessä uudessa kodissamme on jotain uskomatonta!<3 Mä laitoin just S:lle viestiä, että I’ve never been this happy, ja se on puhtaasti tuon ihanan miehen ansiota!<3 Nyt mä lopetan tän nyyhkyttelyn ja hyppään taas vaihteeks auton rattiin ja ajan iskälle hakemaan porakoneita yms huomista varten. Ainiin, kerroinko mä ollenkaan, et meillä on auto??? Joo, me löydettiin just meidän tarpeisiin sopiva auto, joten ei tarvitse enää olla riippuvainen vanhempien autoista. Nyt Xeni, lopeta! Rauhallista iltaa kaikille! Ottakaa lämmin teemuki käteen, lukekaa hyvää kirjaa, nauttikaa läheistenne seurasta ja mikä tärkeintä, rentoutukaa!<3

Lue myös

X