Xenia's day

Hyvää äitienpäivää

Teksti: Anna.fi

Huomenta kaikki ja mitä ihaninta äitienpäivää kaikille äideille!<3 Meillä alkoi aamu perinteisesti tuossa puoli kasin maissa heräten ja sitten äitienpäivän aamiaista nauttien. Tuon jälkeen painuttiin kaikki ulkoilemaan ja poimittiin siinä samalla perinteiset kimput valkovuokkoja äidilleni ja sainpa minäkin oman kimppuni jonka kukkasista on kuulemma jokainen täysin tyttäremme valitsema! <3 Eilinen meni kotona ystäväni kanssa höpötellessä ja pienokaista ihmetellessä ja tänään on luvassa oikea perhepäivä kun ensin mennään isäni luokse moikkaamaan heitä ja isoäitiäni ja sitten äitini luokse viettämään äitienpäivää grillailujen merkeissä. Kiva päivä siis tiedossa! 🙂 P1010261 P1010231 P1010264 Viime yönä nukuttiin muuten hyvin, kaksi melkein 3,5 h tunnin jaksoa peräkkäin ja sitten vielä 1 h siihen päälle. Olo on siis mitä levännein, uskon kyllä, että tuollav vyöhyketerapialla on osuutensa asiaan, vaikka sen lisäksi laitoin pyyhkeitä rullalle neidin sängyn reunoille jotta sängystä tulee vähän turvallisemman tuntuinen ja hän siellä viihtyisi. Edellisenä yönä kun syötön jälkeen nukuttiin vierekkäin jopa neljän tunnin pätkä mikä ei omassa sängyssä onnistu, mutta edelleenkin mun on hankala nukkua lihaksia jännittämättä jos neiti on vieressä joten se ei toimi meidän perheessä pidemmän päälle. 🙂 Lihaksista puheen ollen, eilen kun oltiin kävelyllä vedin sitten oikein kunnon lipat tuolla metsässä. Tiedättekö sen kun joskus ennen jotain pientä onnettomuutta jo tietää sen, että se tulee tapahtumaan, tai pikemminkin on sellainen fiilis, että tästä ei seuraa mitään hyvää.Tuolla meidän eilisen metsälenkin varrella kun on sellainen kosteikkokohta, missä on ikäänkuin tikapuut tuon kostean kohdan yli. No, puuhan on märkänä hyvin liukasta ja S jo mulle sanoi, että ole varovainen kun hän meni edeltä ja mä jotenkin tiesin että kohta mä oon nurinkurin. Voitte vaan arvata kuinka mun koko vasen puoli kropasta on ihan hellänä kun sille puolelle kaaduin. Tuntuu siltä kun koko kroppa olis yhtä isoa mustelmaa, mutta onneksi ei mitään sen pahempaa käynyt ja kaikki on noin suurinpiirtein ehjänä. 😀 Jotenkin huvittavaa muuten, että raskausaikana mä olin tosi varovainen aina kävellessäni tai ylipäänsä liikkuessani. Nyt sit en välitä enää itsestäni mutta oon koko ajan luu kurkussa katsomassa kun S kävelee pienen neitimme kanssa häntä kantorepussa kantaen. Tärkeintä on hänen hyvinvointinsa, on hauska huomata kuinka tuo tosiaan pitää niin hyvin paikkansa!<3 Nonni, nyt mä alan sit valmistautumaan kun lähdetään tuossa reilun tunnin päästä iskälle ja ajattelin ottaa lämpimän suihkun sitä ennen kun neiti nukkuu. Mukavaa sunnuntaita ja ihanaa äitienpäivää kaikille!<3

Lue myös

X