Xenia's day

Ihana isänpäivä

Teksti: Anna.fi

Mä toivottelin vitsilläni S:lle aamulla hyvää isänpäivää, johon tämä kysyi vitsillä, että missä ne lahjat sitten on? Vastasin siihen, että saat sen viiden kuukauden päästä, mutta sitten se onkin jotain todella upeaa ja mieletöntä! 😀 Aamu alkoi leipomisella, koska halusin oman isäni kunniaksi tehdä hänen lempileivonnaisiaan eli korvapuusteja. No, tietysti huomasin, että kardemumma on loppu, joten piti lähteä ajelemaan mammalle maustevarkaisiin. 😀 Täällä Porvoossa on muuten vesi ihan älyttömän korkealla. Jokiranta on osittain veden peitossa ja meidän piti ajaa tietenkin siitä läpi, kumpaankin suuntaan mennessä. S oli ihan innoissaan ja toisteli vain itsekseen, että tämän takia meillä on nelivetomahdollisuus. Mä katsoin vain silmiäni pyöritellen vieressä samalla kun sain varsinaisen luennon siitä, miten vedessä pitää ajaa. Muistakaa, älkää koskaan pysähtykö vedessä, vaan jatkakaa vaan rohkeasti eteenpäin!:DD Kyllä kulta, minä teen niin. 😀 Miehet! No, leivonnat saatiin hoidettua, tein siis korvapuustien lisäksi voisilmäpullia ja hyvin meni kaupaksi vaikka itse sanonkin. Isäni lähti juuri istuskeltuaan meillä naisystävänsä kanssa ja sitä ennen piti tietenkin siivota. Se on muuten melkein huvittavaa minkä reaktion vanhempien vierailu uuteen kotiin muuttaneelta pariskunnalta saa aikaiseksi. Vessat on pesty, jokainen peili puunattu kiiltäväksi, kukat kasteltu, keittiö hinkattu siistiksi, kylppäri pesty, lattiat imuroitu ja luututtu ja tietenkin kaikki rojut tungettu kaapin perälle. Melkein pitäis pyytää vanhemmat kylään kerran viikossa, että pysyisi huusholli aina aivan tiptop! 😀 Isäni toi muuten mukanaan pienen lahjan minulle, S:lle ja  tulevalle lapsenlapselleen ja avasin sen just. Siellä oli pieni soittorasia, jota mun pitää soittaa masun päällä. Nyt mä pillitän täällä ja S vaan katsoo vieressä, että mitä hormoonit saakaan aikaiseksi!<3

Ainiin, sitten siitä perjantai-illasta. Me ajeltiin puolisentoista tunnin matkan päähän katsomaan pieniä, 3-viikkoisia pentuja ja samalla hetkellä kun ne nähtiin, kummankin sydän suli täysin. Unohdettiin täysin kameran olemassaolo siellä vietetyn parin tunnin aikana, mutta aika ihanasti on piirtynyt tuonne verkkokalvolle se kuva kuinka kuusi mustaa ja yksi valkoinen karvapallero nukkuvat kaikki yhdessä kasassa.

Pentusten silmät olivat vasta avautuneet, mutta niitä pystyi koskemaan ja paijaamaan ilman mitään pelokkuutta. Yksi nassikka näki puoliumpisten silmiensä takaa mun sormen ja luuli sitä varmaan emonsa nisäksi ja alkoi sitä lutkuttamaan. Mä aloin melkein itkemään tuossa vaiheessa, niin kauniita pikkuisia siellä oli. Emo oli mitä iloisin koiruus sekin, ja itseasiassa samassa talossa asui myös emon emo ja emon emon emo, eli tällä hetkellä siellä on labbiksia neljässä sukupolvessa!<3 Taas tuli nähtyä että siinä on kyllä rotu meidän makuun, ovat pääpiirteittäin rauhallisia ja kilttejä, mutta ihanan persoonallisuuden omaavia koiria. Siinä on sitten kaveri tulevaisuuden kävelylenkeille perheen kesken!<3

Meidän perhe siis kasvaa pienellä karvaisella nassikalla kolmen viikon ja kuuden päivän päästä. Voi että, mua alkaa itkettää kun tätä kirjoitan kun meillä molemmilla ollut aina suuri koirarakkaus, ja nyt meillä on siihen tarpeeksi tilaa ja sellainen elämäntilanne, että ollaan kotona. Toki, monestihan on pakko mennä töihin jo pentuvaiheessa, mutta oon iloinen, että meillä on mahis pennun sisäsiistiksi opettamiseen ja kouluttamiseen jo heti alusta alkaen kun ulkona voidaan tarvittaessa käydä vaikka tunnin välein jos tarve vaatii. Juteltiin kasvattajan kanssa ja hän sanoi sisäsiistiksi opettamisen käyvän tarvittaessa jopa 2-3 viikossa, joten meillä on hyvin kunnianhimoisena tavoitteena saada pienokainen opetettua ulkopisuilemaan ensi vuoden alkuun mennessä. 🙂

neule: Evechic (täältä) / takki: Mango / housut: Reserved / saappaat: DKNY / laukku: Mulberry

Eilen käytiin jo katsomassa pari eri eläintarvikeliikettä, mutta haluan vielä lukea vähän lisää infoa, ennen kuin mitään ostetaan. Pentupaketissa tulee talutushihnat yms, mutta lisäksi pitää tehdä nassikalle pieni aitaus kodinhoitohuoneeseen, hommata joku pehmoinen pesä (jonka toinen varmaan herkuttelee suihinsa saman tien), ostaa ruokaa, harja turkkia varten ja leluja yms. Aiotaan tehdä joku lista ettei lähde ihan käsistä kaupassa. huh, ihan tulee kylmät väreet kun ajattelen sitä päivää kun aamusta ajellaan pientä hakemaan. S lupasi ajaa ja mä oon etupenkillä toisen kanssa. Ihan mieletöntä, että meidän unelma koirasta käy toteen, ja mikä parasta, tämä on molemmille se juttu, mikä on aina kuulunut ajatukseen perheestä, eli ei mennä vain toisen toiveiden mukaan.<3 Voi kökkö, mä oon tänään tosi herkällä tuulella, tuolta tulee taustalla jenkkien talent ja siellä on goottimaisen tyylin omaava oopperalaulaja ja hän juuri sanoi, että ei ole koskaan ollut hyvä missään. Mä vaan pillitän täällä. Ensin toi soittorasia ja sitten tämä ja nyt vielä ajatus meidän pienestä (mutta kasvavasta perheestä). Oi, kuinka voikaan tuntua siltä, että oikein pakahtuu onnesta, tätä fiilistä ei voisi parantaa enää mikään muu kuin se, että saataisiin torstaina kuulla kaiken olevan hyvin myös masuasukillamme!<3 Nyt lopetan tän herkistelyn ja menen vastaanottamaan niskahieronnan S:ltä. Mä herään edelleen joka aamuyö hirveään närästykseen, jota oon yrittänyt helpottaa käyttämällä toista tyynyä, ja siitähän ei niska tykkää. 😀 Anyway, ihanaa sunnuntaita kaikille, muistakaa isiänne! ps. Evechicillä vielä tänään voimassa alekoodi xeniasday15, jolla 15%:n alennus kaikesta normaalihintaisesta. Eilen tuli liveksi paljon uutuuksia ja lisää on tulossa ensi viikolla! 🙂

Lue myös

X