Xenia's day

Kasvupyrähdyksiä ja turvonneita ikeniä

Teksti:

IMG_2501On ollut aika hauskaakin huomata, että muutama huonosti nukuttua yötä korreloi aina vauvan kasvupyrähdyksen tai suuremman kehityskauden kanssa. Meillä oltiin päästy jo siihen yhteen syöttöön per yö, mutta ihan yks kaks palattiin kahteen samaan aikaan kun pojan ruokahalu kasvoi ihan äärimmilleen ja ikeniä punoittaa ja turvottaa aivan valtavasti. Jotain sielläkin siis  tapahtuu.
Toissayönä päätin kokeilla josko tuo eka 12-01 aikaan tapahtuva herätys olisikin vain kaiken kehityksen takia tapahtunut ja poika nukahtikin heti uudestaan enkä imettänyt kuin silloin neljän pintaan. Viime yönä herra kuitenkin heräsi taas siinä ennen kahtatoista eikä nukahtanut saman tien, joten ei kun poika syliin ja puoliuneen hänen nojatuoliinsa.
Se ero nyt on ollut aikaisempiin kehityskausiin, että unet ei ole mennyt ihan rikkonaisiksi, tuollainen 2 syöttöä per yö kun on vielä ihan jees kun siinä saa kuitenkin untakin palloon niiden 30 minuutin välein heräämisten sijaan. Oli kyllä niin hyvä idea ottaa se tutti pois, helpottanut meidän lähes aina nuhaisen pojan arkea kyllä aivan valtavasti!
Kirjoitin tuolla toisen blogin puolella meidän uusista tuulista kun aloitin työt ihan ulkopuoliselle nyt tällä viikolla. Pystyn tulevaisuudessa tekemään aika pitkälti töitä kotoota käsin, mutta toki meidän piti punnita eri vaihtoehtoja pitkään. Mulla on ollut jo pidempään sellainen fiilis, että haluan tehdä jotain myös oman yritykseni ulkopuolella ja kun loistava tilaisuus siihen ilmeni, ei voitu jättää kiveä kääntämättä. Meille muuttikin sen myötä nyt aupair apukäsiksi pojan ja talon kanssa. Ja voi pojat miten hyvä idea tämä olikin. 1.5 viikon jälkeen hän on jo ihan luonnollinen osa perhettä ja mikä parasta, poika luottaa häneen ihan täysin. Mulla siis ajatuksena se, että pojalla on mun ja isänsä lisäksi yksi turvallinen aikuinen lisää omassa kodissaan. Vähän silleen kuin varmasti monissa muissa kulttuureissa on ihan itsestään! 🙂
Tällä tavalla saan pidettyä poikaa kotona ainakin vielä vuoden, joka tuntuu meille hyvältä ratkaisulta. Olen hänelle hakenut hoitopaikkaa kyllä jo syksylle, mutta ajattelin että lykkäisin sitä tammikuulle 2019. Saapi nähdä mitä tuleman pitää, mutta on ollut ihanaa kun pystyy tietyt hetket tekemään töitä täysillä ja sit loput ajasta keskittymään perheeseen 100%. Ei ole sellaista sählinkiä että töitä tehdään milloin kykenee ja missä kykenee, sekin kun on aika stressaavaa kun ne on saatava tehdyksi jo ihan senkin vuoksi, että laskut on maksettava.
Ja kuten kuvasta näkyy, asensin nyt tuon sisaristuimen tuonne alle. Oli muuten hyvä treeni kun työnsi isoa ylämäkeä näitä kahta eteenpäin, siinä oli varmaan 35 kiloa extrapainoa. 😀
Tänään on vuorossa joulumarkkinoita ja todennäköisesti myös piparkakkutalon tekoa. En yhtään odota sitä, että pääsen napsimaan piparkakkutaikinaa, jota parempaa ei olekaan! 😀

Lue myös

X