elämä

Khakinvihreän, ruskean ja harmaan harmoninen yhdistelmä

22.2.2016 Teksti: Xenia

Great. Nyt olen niin innoissani että yöt menee taloa ajatellessa. Kun sanotaan että tietyt luonteenpiirteet ovat sekä hyviä, että huonoja, allekirjoittaisin tämän saman tien kun puhutaan innostumisesta. Toisaalta elämä hymyilee ja osaa oikeasti nauttia asioista. Toisaalta on hemmetin vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun. Pari viikkoa sit oli ihan fine mutta nyt. Ehei. 😀

P1311158

P1311132P1311148

P1311163

Itseasiassa oon niin innoissani että hyvä kun pysyn tässä paikallani. Hirveä hinku lähteä pesemään kylppäreitä, auttamaan tikkaiden pulttaamisessa ja laittamaan postilaatikkoa näkyville. Meillä olis nimittäin sisäänmuuttotarkastus very soon, joten pari sellaista ”pakollista” hommaa on enää niiden parin listan, vaatekaappien ja portaiden asennuksen (keskiviikkona!!!) lisäksi jäljellä. Kertokaapas mulle tulenko mä nukkumaan seuraavan viikon aikana ollenkaan? 😀

Eilen jätettiin tyttö vaarin luokse ja lähdin auttamaan talolle. Otettiin Maximus mukaan ja yritettiin siinä samalla tehdä paikasta mahdollisimman kotoisa myös tälle. Toisin sanoen piilotettiin herkkuja ja annettiin Maxin iltapäiväruoka talolla, voin kertoa että tuon maailman ahneimman labbiksen tie sydämeen käy todellakin vatsan kautta. 😀 Max sai myös juosta pihalla vapaana ja oli 10 minuutin jälkeen aivan puhki. Sitä lumihankea kun on kuitenkin ympärillä ja sieltä alta piti kaivaa jotain keppejä ynnä muuta hauskaa. Siivosin alakerran kylppäriä ja Max hengasi siinä mahdollisimman tiellä koko ajan. Eipä tuo kuitenkaan haittaa, tärkeintä että tottuu uuteen paikkaan hyvillä mielin! :)Hankittiin muuten nimenomaan lasta ja koiraa silmällä pitäen portaat joissa on askelmien välitkin umpinaiset. Siltikin sitä saadaan varmaan treenata kinkkupalojen kanssa kauan, Max on nimittäin aikamoinen jänishousu ja tänne nykyiseen kerrostaloon muuttaessamme saimme kantaa 30-kiloista koiraamme viikon verran ylös ja alas. Eipä ole ikävä tuota.

Kuvat otettu kun tuolla ulkona pystyi vielä kulkemaan ilman että joutuu kiipeämään jonkun lumivuoren ylitse. Olin jo ihan valmis kevääseen. Hitsit, tästähän sain idean. Menenkin tekemään lumityöt talolle. Muuttaminen voi olla nimittäin pikkaisen työlästä jos pitää lumikinosten välissä puikkelehtia. Viimeksi kun oli lunta paljon, kannettiin miehen kanssa kaappia ja enköhän mä liukastunut sillä seurauksella että sain poskeen mojovan kuhmun kaapin osuessa siihen. En oikein tiedä miten se oli edes mahdollista.. 😀

Nyt pakko mennä purkaa tätä energiaa, mahtavaa viikon alkua teille!<3

Lue myös

Suosittelemme