Äitiasiaa

Kotona

Teksti: Xenia

Niinhän siinä sit kävi, että päätin pitää torstaista alkaen lapset kotona. Tähän on montakin syytä. Ensinnäkin se, että pyrin kaikin tavoin välttämään koronavirusta nyt raskaana ollessa. Sen verran vähän dataa siitä on kuitenkin, että mieluummin sairastaisin sen vasta raskauden jälkeen tai vaikkapa ihan raskauden viimeisillä viikoilla jolloin vauva olisi jo paljon valmiimpi jos hän sen vuoksi joutuisi keisarileukkauksella syntymään. Toisekseen pyrin hidastamaan kaikin mahdollisin toimin sitä, ettei terveydenhuolto kuormittuisi. Jos lapset toisivat viruksen kotiin ja me sairastuttaisiin, saatettaisiin samalla sairastuttaa mun vanhemmat, jotka puolestaan saattaisivat viedä sitä eteenpäin jne. Mummoni on 106-vuotias, joten tällainen tauti olisi hänelle hyvin vakava.

Monet eivät olekaan tuntuneet ymmärtävän sitä, mitä tällä sosiaalisella etäisyydellä haetaan takaa. Ei siinä ymmärrykseni mukaan pyritä siihen, etteikö tuo virus kiertäisi väestössämme tai sitäkään, että se katoaisi kokonaan (mikä olisi tietysti mahtava), vaan ilmeisesti nimenomaan sitä, että hidastetaan sen leviämistahtia. Näin ollen myös sitä terveydenhuolto ei ruuhkautuisi siihen pisteeseen, että joudutaan valitsemaan se, ketä hoidetaan ja ketä ei. Viruksen kuolleisuusprosentit eri lähestymistavan eristämistoimissaan ottaneissa valtioissa on hyvin erilainen. Jos sairastuneiden määrä pysyy koko ajan jotakuinkin hallinnassa, saadaan tämä käytyä läpi ja samalla ostettua aikaa siihen, että virus kenties katoaisi kesän tullen tai vaihtoehtoisesti kiertäisi väestöä kunnes rokote/lääke keksitään tai joukkoimmuniteetti suojaisi. Täysin järkevää mielestäni.

viikonloppu

Toisin sanoen, me ollaan nyt sit kotona lasten kanssa ennalta määrittelemättömän ajan ja pyrin tekemään töitä siinä ohessa. Harrastukset on nyt toistaiseksi lopetettu ja tytön synttärijuhlat siirretään ennalta määrittelemättömään ajankohtaan tulevaisuuteen. Ulkona ei käydä syömässä ja kaupassa käydään kerran viikossa (ei tosin hamstraamassa vessapaperia, en ymmärrä miksi juuri vessapaperi on niin haluttua kamaa? ) ja vain yhden hengen voimin. Mä luotan itseeni siinä, etten koske kasvoihini tuona aikana ja pyrin välttämään ruuhkaisia aikoja muutenkin.

Juttelin myös mieheni kanssa siitä, miten hän tulee toimimaan jos hänen työmaallaan alkaa näkymään yhtäkkiä paljon sairaita ihmisiä. Päätimme yhdessä, että hän on hyvin varovainen ja jää mieluummin nyt pois tarvittaessa jos näyttää siltä, että porukka alkaa sairastumaan valtoimenaan. Ja voihan olla, että siinä tapauksessa koko työmaa sulkeutuisi kokonaan – nähtäväksi jää.

Terveydenhuoltoon liittyvien vaikutusten lisäksi taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan valtavat. Moni yrittäjä tulee kokemaan suuria vaikeuksia ja moni yritys lomauttamaan työntekijöitään. Nyt jos koskaan onkin tärkeä yrittää auttaa, tilata ruokaa kotiin edelleen ja jatkaa kuluttamista siinä määrin kun se tälleen etänä on mahdollista. Luotan kuitenkin siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Olen tehnyt laskelmia sen suhteen, miten pienellä meidän perhe voi tulla tarvittaessa toimeen jos worst case scenario tapahtuisi ja jotenkin tuo tieto lievensi ainakin omaa huoltani huomattavasti.. Muutama elämäntilanne vajaan parin vuoden takaa on saanut muutenkin ymmärtämään sen, että niin kauan kun kaikki ovat ympärillä, muut asiat ovat vain extraa. Tottakai on helppo sanoa näin oman kodin turvista, mutta ihan yhtälaillahan minäkin olen yrittäjä kuin kuka tahansa muu. Mun tuloni tulevat muilta yrityksiltä, jotka vaikeuksien edessä saattavat joutua tinkimään hyvinkin monesta asiasta. Ja sama juttu mieheni yritystoiminnan osalta. Ei tällaiset tilanteet ole koskaan kivoja, mutta kaikesta selvitään.

Lue myös

Suosittelemme