Yleinen

Kun ruoka ei maistu

11.2.2015 Teksti:

Vauva-arki on aina välillä haasteellista, tavalla tai toisella. Vaikka kuvailisinkin meidän tyttöä oikeaksi ilopilleriksi, hyväksi nukkujaksi ja kaikin puolin hyvin charmantiksi pikkuneidiksi, on meilläkin omat haasteemme tässä pikkuisen kasvatuksessa. Nimittäin ruoka, ja vielä tarkemmin sanottuna etenkin maidon juonti. Sen syöttäminen ei ole nimittäin helppoa, ei ole ollut koskaan ja tuntuu että mitä vanhemmaksi neiti tulee, sen hankalampaa se on. Tyttöhän ei ole koskaan syönyt keltään muulta kuin minulta ja mieheltäni, ja kieltäytyy välillä mieheltänikin. Toki se kolme kuukautta kestänyt imetys varmasti vaikuttaa asiaan, mutta meidän neiti ei ole tarkka vain siinä kuka saa syöttää hänet, vaan myös siinä, minkälaiset olosuhteet on maidon juonnille oltava. Ensinnäkin huoneessa ei saisi mielellään olla ketään muita tai kaupungilla ollessa pitää etsiä joku nurkka ja peittää tytön näkökenttä täysin joko harsolla tai takilla, niin ettei ympäröivä maailma kiinnostaisi liikaa. Tuon lisäksi tytön pitää olla tietyssä asennossa ja silloinkin maitoa uppoaa ehkä sen 30 mm ja pitää etsiä uudestaan se nälkä ennenkuin saan tytön juomaan edes hiukkasen lisää.. Toki, vauvoja on joka lähtöön ja olenkin meidän oman luokitellut vain malttamattomaksi tapaukseksi jota ei niinkään tuollaiset pakolliset kuin ruokailu ja juominen kiinnosta. Mutta pakko myöntää, että kyllä se stressaa kun tiedän kuitenkin nuo asiat tärkeiksi. Siksi pidänkin mielessäni yleensä kirjaa siitä, että tyttö on ainakin juonut tarpeeksi, jos siis ruoka ei maistu, kuten nyt lähiaikoina on ollut ongelman laita. Tuntuu melkein siltä, että silloin kun kiinteät menee alas, maitoa ei haluaisi juoda lainkaan ja nyt taas kun on ilmeisesti hampaita tulossa, ei mikään muu kuin hedelmäsose mene alas ja maitoa sit yhtäkkiä paljon normaalia enemmän (korvaa varmaankin  kiinteiden vajetta). Aina välillä vaan katson melkein kadehtien ihmisiä jotka syöttävät lastaan hälinän keskellä eivätkä nämä ole moksiskaan, meillä kun tuo ei ole onnistunut koskaan vaikka olemmekin olleet liikkeellä aikalailla pienestä pitäen. Olin tämän vuoksi hyvin huolissani myös lennoista, mutta tuolla se hytkyntä sai tytön rauhoittumaan ja jopa nukahtamaan meidän syliin, asia jota ei ihan hevillä kodin ulkopuolella tapahdu! 😀 Siltikin, kuten alussa sanoin, ei voi olla kiitollisempi siitä miten ”helppo” tapaus tämä meidän neiti kuitenkin on ollut. Virtaa riittää päivisin vaikka kokonaiselle perheelle ja sen vastapainona yöt nukutaan kuin tukki. Ruokailu ei vain ole se neidin lempipuuha ja hassua kyllä, ei kuulemma ollut minunkaan juttuni vauvana toisin kuin esimerkiksi veljeni kanssa. Katsotaan minkälainen syöjä seuraava vauvamme on jos meille sellainen joskus suodaan, ehkä se imetystaivalkin voisi olla pikkasen yksinkertaisempaa jos se maito kiinnostaisi. Toivotaan näin! 🙂 Miten siellä ruudun toisella puolella, maistuuko ruoka ja maito teidän lapsille vai kuuluvatko he myös tähän ”ei nyt huvita” kastiin? 😀