Xenia's day

Kuulumiset

Teksti: Xenia

Tällä viikolla on taas koronatapaukset ottaneet oikein reilun harppauksen ja vaikkei lukuja kevääseen oikein voi verrata, niin on se ainakin minut saanut entistä varovaisemmaksi. Pyritään tekemään oma osamme sen eteen, etteivät sairaalat joutuisi järkyttävien ruuhkien alle ja mm maskit ovat täällä käytössä aina kaupassa käydessä yms. Toisaalta on aika uskomatonta mihin kaikkeen sitä tottuu. Uusi arki on sitä, että käsidesi kannetaan mukaan kaikkialle ja aivastaa ei uskalla sitten missään. Toisaalta samalla kun tähän on jotenkin tottunut on pelko itse sairautta kohtaan vähentynyt jo ihan puhtaasti tietoisuuden lisääntymisen seurauksena. Omiin toimiin tämä pelon väheneminen ei kyllä vaikuta, mutta elämän ja arjen mielekkyyteen kyllä.

Nähtäväksi jää se, mitä toimia tuleva syksy tuo vielä tullessaan. Tulevaa on vaikea ennustaa, mutten toisaalta näe mitään syytäkään hirveästi hermoilla asioista, joita potentiaalisesti tapahtuu. Meidän kohdalla se suurin potentiaalinen muutos olisi se, jos päiväkodit ja esikoulu siirtyisivät vastaavaan tilaan kuin viime vuonna. Myönnän, että tämä ajatus tuntuu aika hullulta kun en tälläkään hetkellä ehdi  yhden kanssa kotona ollessa tekemään kaikkia töitä mitä pitäisi tehdä, mutta ihminen on sopeutuvainen ja ne asiat ratkaistaan sit jos tilanne sitä vaatii!<3

Samalla kun maailma tuntuu jotenkin hullunkuriselta paikalta arki rullaa kuitenkin ihan normaalisti eteenpäin. Meidän rakennuslupakin seuraavaa projektia varten on jo nyt vireillä ja muitakin suunnitelmia on jo tehty tulevaisuuden varalle. Yksi tontti kiinnostelisi ihan tosissaan myös omalla kohdalla, mutta nähtäväksi jää mitä tehdään. Ollaan kyllä mietitty ääneen sitäkin, että tämä talo menisi myyntiin talven aikana ja jos se menisi kaupaksi, muutettaisiin tuohon nyt rakenteilla olevaan taloon siksi aikaa kun rakennetaan toista taloa. Näitä ei tosin voi mitenkään ennustaa kun siinä on niin monta muuttujaa, joiden pitäisi onnistua, että tuohon projektiin lähdettäisiin. Ensinnäkin talon myynti, onko vielä tontti vapaana, milloin tuo nykyinen projekti valmistuu jne. Mutta jotenkin näitä proggiksia on jo sen verran takana, etten enää hermoile niitä. Tapahtuu mitä tapahtuu, aina mennään kuitenkin isomman mittakaavan suunnitelmaa eteenpäin!<3

Muuten täällä voidaan erinomaisesti ja vauvakin syö nyt viisi kunnon ateriaa päivässä. Kirjoittelin teille just vastikään siitä kuinka rinnalla syönnin kanssa on ollut haasteita ja ne jatkuvat edelleen – tosin aika päivästä riippuen. Nyt kun kotona oloa on ollut enemmän en ole kuitenkaan kokenut ongelmalliseksi pumpata maitoa hänelle syötäväksi. Itseasiassa tuo on tuhat kertaa isiimpi reitti kun yrittää saada toinen syömään tunnin verran hiki hatussa ja verenpaineet korvissa. 😀 Arvioisin, että hän syö edelleen ruuan lisäksi noin 6-7dl maitoa ja nyt hän onkin alkanut ottamaan pidempiä unipätkiä öisin. Ja nimenomaan niinä päivinä kun on saanut pullosta maitoa rinnan lisäksi. Tästäkin syystä ihan mielelläni kulutan aikaa lypsykoneen kanssa. Mikään ei nimittäin voita yhtenäisiä yöunia. Viime yönnä annoin unisyötön klo 22.30 ja hän nukkui siitä yhteen pötköön melkein kuuteen. Tuskinpa näin hyvä tuuri jatkuu, mutta alku se on tämäkin ja mä otan sen hymyillen vastaan!<3

Mitäs teille kuuluu?

Lue myös

X