Xenia's day

Kuulumiset sairaalasta

Teksti: Anna.fi

pieni on juuri tätä lausetta kirjoittaessa 2 vuorokautta vanha ja nukkuu nyt tuossa vieressäni ruokailun jäljiltä. Olo on mitä mahtavin ja samaan aikaan todella herkkä. Voisin katsoa tyttöä jokainen hetki ja ihailla hänen täydellisiä piirteitään. Onko tuo pieni olento tosiaan meistä tullut?! On  ollut silmät aukaisevaa huomata kuinka vanhemmanrakkaus syntyy : miten jotain voi rakastaa niin paljon. Sitä ei muuta halua kun että pieni on onnellinen ja  omasta näkökulmastani mikään ei tällä hetkellä olekaam parempaa kuin se kun pieni on tyytyväisenä rinnalla. nyt odotan kovasti sitä että päästään kotiin aloittamaan elämä perheenä. Toki tuo jännittää, täällä kun on saanut valtavasti tukea ja apua, mutta onhan sitä ihanaa päästä omaan sänkyyn nukkumaan, mulla kun on ollut vaikeuksia nukkua täällä vaikka toki tuo pienen ihmettely on suuri syy siihen. Kaikki on mennyt tähän mennessä mallikkaasti, synnytys oli nopeasti ohi ja  nyt jälkikäteen tuntuu siltä kun kaikki olis ollut vähän ku unta. Kaipa ne  hormonit vaikuttaa tuohonkin . Halusin vain tulla kertomaan että voimme kaikki hyvin ja toivottavasti pääsisin teille tulla kirjoittelemaan ihan koneeltakin kotiin päästyänme, toivottavasti siis huomenna!<3 kiitos kaikille kauniista onnentoivotuksista, lueskelin niitä juuri itku silmässä! Ihanaa lauantain jatkoa!<3

Lue myös

X