Xenia's day

Kuulumisia

Teksti: Anna.fi
Huomenta! Eilinen reissu Lontooseen venyi ”vähän” pitkäksi. Pyörittiin ympäri Lontoota puolesta päivästä iltakymmeneen, josta istuttiin paikallemme ehkä 1,5 tuntia. Huomattiin illallisella, että meille sopiva juna lähtee 24 minuutin päästä. Siitä sitten juosten Sohon läpi, juosten metroon, juosten metron portaat ylös ja juosten kauimmaiselle laiturille. Ehdittiin junaan tasan puoli minuuttia ennen ovien sulkeutumista, mutta arvatkaa ottiko aivoon kun ei iltakymmeneltäkään saatu istumapaikkoja, varsinkin kun oltiin molemmat aivan totaalisen poikki koko päivän kävelystä ja loppuillan juoksusta. Anyway, parin pysäkin jälkeen porukka hälveni sen verran, että saatiin istumapaikat hetkeksi, jonka jälkeen palattiin kotiin joskus varttia vaille yksitoista.

Olin aivan poikki kun menin nukkumaan, mutta jostain syystä en saanut unta. Tällä hetkellä pyörii mielessä valtava määrä superinnostavia asioita, jotka on kauhean vaikea työntää taka-alalle nukkumaanmennessä. Niinpä viime yö tuli pyörittyä sängyssä, kunnes nousin kasin pintaan ylös koko kehon kattavan lihaskivun kera. 😀

Ainiin, oon varmaan kertonut teille siitä, kuinka mun muistikortin lukija meni rikki pahemman kerran. En itseasiassa oo käyttänyt sitä aikoihin, vaan turvautunut aina siihen, että siirrän kuvat suoraan kameralta koneeseen. Täällä Englannissa ollessani oon käyttänyt S:n muistikortin lukijaa, mutta tänä aamuna onnnistuin rikkomaan senkin. Ihan oikeasti, oonko mä jotenkin kovakourainen vai inhoaako muistikortinlukijat mua? Onni onnettomuudessa, ajattelin antaa mahiksen vielä tälle mun koneen omalle lukijalle, ja kappas, se toimi parin kokeilun jälkeen oikein hyvin. Ehkä se vain tarvitsi lomaa, kyllä muakin ärsyttäisi siirrellä kuvia useampi kerta päivässä.

Tässä nyt joka tapauksessa kuvia eiliseltä, tai kuvia siltä ajalta kun kameran akku kesti (eli noin tunnin, viimeinen vuorokausi sujunut siis varsin positiivisissa merkeissä mitä elektroniikkaan tulee)

Virvoitusjuomat on aina parhaanmakuisia lasipullosta, eikö ookin?

Tuo mun salaatti oli ehkä yksi parhaista ikinä. Käytiin Browns-ravintolassa Angelissa lounaalla ja täytyy sanoa, että jos tuonne päin Lontoota uudestaan eksyn, menen ehdottomasti samaiseen ravintolaan uudestaan. Tuossa oli vuohenjuustoa, pähkinöitä ja kaikkea muutakin ja sen kruunasi herkullinen öljy. Aivan tajuttoman hyvää! 🙂

S veti kanaleivän, joka sekin oli todella tuore ja herkullinen. 🙂

Kaiken kaikkiaan ihana päivä takana ja ihana päivä myös edessä. Ylihuomenna aamusta takaisin Suomeen, josta painutaan Porvooseen juhannusta viettämään. Kovin kauaa en joudu ilman S:ää olemaan, sillä hän saapuu Helsinkiin todella nopeasti heti reilu viikko mun lähdöstäni, jee! 🙂

Ollaan naurettu sitä, että vaikka ollaankin tunnettu kohtuullisen lyhyt aika (reilu 5kk), niin tunnetaan toisemma todella hyvin johtuen varmaankin siitä, että vietetään niin paljon aikaa yhdessä ja käytännössä asutaan yhdessä silloin kun nähdään. Nytkin oon ollut reissussa melkein kuukauden, mutta toivon mukaan nää reissut loppuu piakkoin aivan kokonaan. 🙂 Tunnen kyllä oloni kotoisaksi täällä Englannissakin, mutta onhan se matkalaukkuelämä aika ikävää. Nytkin oon selvinnyt kuukauden 25 kilolla tavaraa, josta elektroniikka syös suuren osan. Ihan syystä on siis samat kengät ja laukut sekä vaatteet näkyneet kuvissa. Suoraan sanottuna oon itsekin niihin aivan kyllästynyt, joten ei varmaan näy enää pian ainakaan hetkeen. 😀

Anyway, nyt toivottelen teille mitä ihaninta keskiviikkoa, palaillaan! 🙂

Lue myös

X