Lahjakätkö paljastui
Täällä ollaan nyt sen verran joulutunnelmissa, että jätin tuossa eilen aamupäivästä lahjakätkön oven rakoselleen. Seuraavassa hetkessä näen sivusilmällä kun tyttö seisoo avatun oven edessä silmät suurina ja suu pyöreänä ihastellen komeron sisältä paljastuvaa lahjavuorta. Siinä oli sit selittelemistä, että mamma on joulupukin apulainen ja tontut vartioi lahjoja kunnes on joulu. Meni ihan hyvin läpi, mutta tyttö kysyi vielä myöhemmin illalla ”voidaanko katsoa lahjoja” ja mentiin sit käsi kädessä niitä ihailemaan hieman pidempää kunnes lahjat katosivat oven taakse nyt muutamaksi viikoksi. Lapset on kyl niin huippuja, ne jutut on aivan parhaita!
Joululahjojen lisäksi viime viikko on pitänyt sisällään joulukoristeita ja eilen avattiin myös piparkakkujen leivontakausi kun tehtiin pari pellillistä herkkuja lautasella. Mä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että piparkakkutaikina on vielä parempaa kuin itse piparkakut ja mitä oli tytön reaktiosta päätteleminen, hän ajatteli aivan samoin.
Tässä muuten onkin enää kahdeksan hoitopäivää ennen kuin tytön joululoma alkaa ja sit saadaan nukkua aamuisin pidempään. Tämä kaamos on kyllä vaikuttanut myös tytön unirytmiin, eilen hän nimittäin heräsi vasta 9.30 (!?!?!) ja mun piti käydä kurkkimassa jo joskus puoli ysiltä että kaikki on ok. Tänään aamusta ovesta ulos lähtiessä tokaisi hän puolestaan että ”pimeää, mennään äkkiä sisään”. Totuus kuuluu lapsen suusta! onhan se nimittäin niin että etenkin nämä sateiset/tuuliset/pimeät aamut on etenkin väsyneenä aika vastenmielisiä välillä. 😀
Mä tosiaan odotan jo joulua kuin kuuta nousevaa ja niin taitaa odottaa myös Englannin puolen perhe. Anoppini tulee tänne ensi viikon sunnuntaina ja loput porukasta sit tiistaina kun keskiviikkona lähdetäänkin reiluksi vuorokaudeksi Tallinnaan. Sitten muuten ollaankin jo pimeimmän ajan yli ja mennään kohti valoisampaa aikaa, joulua ja uutta vuotta. Maaliskuun alussa puolestaan ystäväperheen kanssa Ras al Khaimahiin, joten viimeistään silloin saadaan aurinkoenergiaa oikein olan takaa. Sitä ennen saadaan kuitenkin toivottavasti nauttia oikein valkoisesta talvesta, mies haluaisi nimittäin opettaa tyttöä laskettelusuksille (ei siis vielä laskemaan, mutta totuttelua) ja minä haluan aivan älyttömästi pulkkamäkeen! Nähtäväksi jää mitä tuleman pitää.
Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!
Kommentit
Täähän on hyvä. Mä olen sanonut kans että mamma ja daddy auttaa pukkia aina välillä! 😀
Kommentit
Monesti kerrot, että odotat kesää, odotat joulua, odotat syksyä jne. Sitten kun joulu on ohi, niin odotetaan, että saadaan se trenssi laitettua päälle, kesällä odotetaan että syksyllä saa laittaa kynttilöitä. Loputon kierre, eikö kannattaisi elää juuri tässä hetkessä eikä odotella aina vain uusia asioita?
Miten se että odotan innolla tulevaa on pois siitä että nautin myös hetkestä? Ehkä olen vain erilainen kuin sinä ja siihen käsittääkseni minulla on ihan oikeus. Ei luulisi häiritsevän kenenkään muun elämää ainakaan niin paljon että sitä jaksaisi kommentoida. 😀
Nyt on kyllä pakko kommentoida Vivianin kommenttiin, sillä itse olen aivan samanlainen Xenin kanssa! Mielestäni ei ole mitään pahaa odottaa seuraavaa vuoden aikaa tai jotai iloista ja innostavaa juttua! Itse kyllä nautin syksystä, sen säästä, väriloistosta ja kynttilöistä, vaikka odottaisinkin jo jouluvaloja ja kuusenkoristelua! Ei se tarkoita sitä, että jos odottaa esimerkiksi valoisampaa vuoden aikaa, niin vihaisi syksyä tai talven pimeyttä, eikä nauttisi niistä. Kaikissa vuodenajoissa on omat puolensa ja minä ainakin nautin ja koitan keskittyä niiden hyviin puoliin 🙂 En usko, että kukaan varsinaisesti nauttii kaamoksen pimeydestä ja väsymyksestä ja jos sen voimalla jaksaa eteenpäin ja saa lisävirtaa, että ajattelee kevättä tai vaikka niitä jouluvaloja ja tulevia matkoja, niin siinä ei todellakaan ole mitään väärää, päin vastoin! 🙂 Keskitytään kaikki nyt vaan omiin elämiimme tässä asiassa!:) Ihanaa joulun odotusta sulle Xenia! <3
Exactly! Meitä on niin moneen lähtöön ja se että odottaa tulevaa innolla on mielestäni vain hyvä asia eikä suinkaan ole pois siitä nykyhetkestä. <3 Mä istun usein kotona ja ajattelen kuinka onnekas on ja siihen päälle on vielä ihania juttuja tulossa. Olen siis onnekas. Annetaan kaikkein elää omalla tavallaan ja tosiaan, eipä se mun elämäntapa ole keneltäkään pois vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? 😀
Heippa,
Tuli tuosta lahjakätkön paljastumisesta mieleen kommentoida pieni vinkki! Koska niin hyvää lahjakätköä ei ole, jota lapset eivät löytäisi, etenkin hieman vanhempana 😀
Meillä on juuri kaksivuotta täyttänyt poika ja joulusta/pukista/lahjoista olemme puhuneet tarvittaessa siihen sävyyn, että pukki tosiaan tuo osan lahjoista, mutta jouluna annetaan myös itse lahjoja rakkailleen ja läheisille ihmisille, sillä ennenkaikkea joulu on rakkauden ja välittämisen juhlaa. <3 Tällä koitamme valmistaa lasta tulevaan, karuun totuuteen lahjojen alkuperästä, kuin myös siihen jos joltain muulta sattuu möläys liittyen pukkiin. Tykkään lisäksi itse tehdä lahjoja myös pojan kanssa, joten tuntuu luonnolliselta puhua myös itsetehdyistä joululahjoista ja miksi niitä teen 🙂
Jokaisella perheellä on toki tapansa pitää joulutarinaa yllä, mutta tässä yksi vaihtoehto jos pukin apulaisena olo alkaa tyttöäsi epäilyttää 😀
Hauskaa joulua! 🙂
Täähän on hyvä. Mä olen sanonut kans että mamma ja daddy auttaa pukkia aina välillä! 😀