OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Postaus sisältää affiliate- eli mainoslinkkejä.

P9080147 P9080151 P9080155 P9080165

poncho: ei tietoa merkistä, laput leikattu irti

kengät: Tamaris (nämä)

laukku: Prada

toppi: Marks & Spencer

neule: Bubbleroom (tämä)

 

Käytiin jonkun aikaa sit äidin kanssa pienellä kirppiskierroksella ihan huvin vuoksi. Tai no, agendana oli kyllä katsoa mahdollisia huonekaluja, jotka sopisi meidän restaurointikohteeksi ja kyllähän sellaisia löytyikin, pilvin pimein itseasiassa.

Mä olen aina tykännyt kirpputoreista. Niissä on sitä jotain kun löytöjä saattaa tehdä ihan sattumalta ja sit taas menee pidemmän aikaa kun mitään hauskaa ei osu silmiin. Joskus nuorempana koluttiin kirppiksiä ihan urakalla ja sieltä hankittiin kaikkea aina koruista korkkareihin ja mekkoihin, oi niitä aikoja! <3

Viimeksi osuikin silmiin oikea kultasaalis, sanan varsinaisessa merkityksessä. Löysin pari aivan todella kaunista, antiikkista kynttilänjalkaa, joista nappasin kuvan omaan postaukseensa, mutta sen lisäksi silmiini osui pari muutakin löytöä. Ensinnäkin kauhea kasa hyviä kirjoja tyttärellemme ja toisekseen tämä kaunis luumunvärinen poncho, joka on kuin tehty tuon jo kauan sitten hankkimani Pradan laukun kaveriksi. Hintaa koko saaliille taisi tulla yhteensä 30€, mukaan lukien messinkiset kynttilänjalat, ei hassumpaa siis!

Tähän ponchoon liittyy muuten nyt jo kaksi hukkaamistarinaa. Ensin luulin Englannissa että olin tämän pakannut mukaan pohjoiseen ja sitten soittelen perästä hotelliin kun ponchoa ei löytönyt yhtään mistään, paitsi sit anoppilasta kun hieman availin omaa matkalaukkuani. Mummy brain indeed.

Noh, poncho jäi nyt sit kuitenkin vielä meidän jäljiltä Enkkuihin eli joku tässä värissä vaan tekee sen, että se maastoutuu todella hyvin, kun en sitä vain yksinkertaisesti bongaa mistään, ihan uskomatonta! Noh, saan sen sit ensi kerralla nähdessä, ellei se nyt mystisesti katoa taivaan tuuliin sitä ennen, en muuten yhtään ihmettelisi!!!

Huh mikä väsymys täällä on. Jotenkin toi aikaero tuntuu vieläkin, vaikka se vain kaksi tuntia on. Tässä on kuitenkin parina yönä nukuttu hiukkasen normaalia huonommin ja tänään aamuna nukuin ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan pommiin. Mulla on aina kello herättämässä samaan aikaan ja havahduin puoli tuntia myöhemmin siihen normaaliin ”mikä maa, mikä valuutta”-fiilikseen, mikä on niin normaalia päiväunien jälkeen. Myönnän, että olisin voinut jatkaa unia tänään vaikka kymmeneen, mikä on todella harvinaista mulle, olen yleensä nimittäin ehdottomasti enemmän aamu- kuin iltaihminen. Toivotaan siis, että tänä yönä maistuu uni ja kunnolla, myös meidän pikkuiselle pojalle joka viime yönä vähän lämpöili rokotusten jäljiltä.<3

Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille. Tuossa tuo pienin tuhisee nukkuen leikkimatollaan, niin liikuttavaa! <3

X