häät

Meidän sormukset

24.8.2016 Teksti: Xenia

20160813-_W8U7704

Kuva: Annika Liinanki

Mulla on tähän mennessä muutama kuva meidän häävalokuvaajalta, loput tulossa kunhan hän saa käytyä kaiken läpi, niitähän nimittäin riittää. Päätettiin nimittäin jo heti alussa että halutaan paljon tilannekuvia ja niinpä buukattiin Annika ottamaan sekä potretit että kuvaamaan myös itse dokumentaarista hääkuvaa 8 tunnin ajan. Näin aina välillä hänen otoksiaan enkä voisi olla tyytyväisempi, kuvissa on juuri se fiilis jonka vuoksi häneen alunperin päädyimmekin! <3

Sormuksista sen verran, että mulla on Kohinoorin Estelle-alianssi (*), jossa on yhteensä karaatin verran timantteja ja miehellä puolestaan Blue Nilelta tilattu Tungsten materiaalin sormus, johon hän ihastui valtavasti, ei vain ulkomuodon vaan myös sen vuoksi että materiaali on todella kovaa ja kestävää ja siten loistava paljon työssään käsiä käyttävälle ihmiselle. Aina kun katseeni kiinnittyy miehen sormukseen tunnen jotenkin suurta onnea. Siinä se nyt nimittäin on hänen nimettömässään, todistamassa meidän sitoutumista toinen toisiimme. <3

(*yhteistyö)

Kommentit (20)

Ei lainkaan rosoinen vaan itseasiassa todella ”helppo” sormus! <3

Kauniit sormukset molemmilla <3 Miehelläni on myös tungsten sormus ja eräs kirurgi muistutti, että jos loukkaa käden, niin sormus on syytä muistaa ottaa heti pois sormesta. Ennen kuin sormi siis turpoaa, sillä sen jälkeen sitä ei enää niin helposti saakkaan. Tämä kirurgi oli joutunut kerran tukalaan tilanteeseen leikkaussalissa, kun sormusta ei oltu saatu rikki sen kovan materiaalin vuoksi 😀

haha, pitääkin sanoa miehelle! 😀

Juu meillä on samanlainen tungsten tulossa ja seppä varoitteli samaa. Eli ei kannata työssä/harrastuksissa pitää jos saattaa sattua jotain. Mteriaalia ei tosiaan saa millään poikki, eli eka lähtee sormi kuin sormus 🙂 Kamalaa! Kauniit sormukset molemmilla <3 Mulla kans odottaa kaapissa, en jaksa odottaa että saan marraskuussa käyttöön! 🙂

Tungsten on suomeksi volframi. 🙂

Kiitos Minea, ihana sana!!! 🙂

Kohinoorin sormukset on ihania <3 mulla on kihlasormus kohinoorilta ja sieltä varmaan hommataan myös vihkisormukset sit joskus

Niin on, ja mikä parasta, suomalaista käsityötä! 🙂

Meillä on paljolti miehesi sormuksen tyyliset kihlasormukset, mutta ovat titaanista. Minä olin meistä se kuka halusi ehdottomasti yksinkertaiset ja nimenomaan titaaniset sormukset. Toki toivon, että joku päivä tuon yksinkertaisemman viereen saa jotain vähän kimaltavampaa 🙂 Häistä ei ole puhuttu vielä mitään. Voi olla, että naimisiin asti emme koskaan edes mene. Yhdessä toki aiomme pysyä ❤️

Mun mielestä on ihanaa kun sormus on kantajansa näköinen! Mies vielä suunnitteli jossain vaiheessa saavansa puuta omaan sormukseensa, saa nähdä onko se mahdollista!<3

Tungsten on suomeksi volframi, niin hassulta kuin se kuulostaakin.

Toivottavasti häämatka on sujunut hyvin! Hääpukusi ja sormukset ovat tosi kauniit ja muutenkin häänne ovat olleet tosi tyylikkäät.

Kiitos tiedosta, kyllä vaan on suomi vaikea kieli! 😀 Häämatka oli ihana, nyt taas kotona, ihanaa nähdä pikkuisemme!<3

Aivan ihanat sormukset! Itseänikin miellyttää naisilla tuo sirompi malli; näyttää tosi hyvältä jos kihlasormuksessa on esimerkiksi kivi. Kaksi kiveä olisi itselleni jo liikaa.
Olisi kiva kuulla teidän tarina myös näitä häitä ajatellen: milloin aloitte puhumaan siitä, että kihlautuminen ja naimisiinmeno ovat seuraavia askelia ja oliko teillä tärkeää sisällyttää tiettyjä suomalaisia hääperinteitä/englantilaisia hääperinteitä juhlaansa. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, miten suomi-englanti yhdistelmä toimi vihkimisessä 🙂 Itselleni on aina ollut itsestäänselvää, että haluan naimisiin. Joillekin se saattaa olla vain paperinpala tai pelko, että kaikki muuttuu sen jälkeen (jos on esim. vanhempien ero taustalla). Itselleni naimisiinmeno on kuitenkin aina ollut merkki sitoutumisesta. Siitä, että haluaa olla toisen kanssa. 🙂

Tervetuloa takaisin kotiin! 🙂
Voi että itsekin olen ihaillut Kohinoorin sormuksia ja kun joskus oman aika koittaa, taidan sellaiseen päätyä. Minulla on pari (hassua) kriteeriä sormukselleni ja yksi niistä on se, että se olisi suomalaista tekoa. Itse taidan päätyä puoliallianssiin, koska kultaseppä vinkkasi, että sen kokoa voi tarvittaessa vuosien mittaan sitten säädellä jos (tai kun) sormet laihtuvat/paisuvat.
Aijee, hää- ja reissupostauksia odotellen – ja hei ihan perus-arki-juttuja myös (ne on mun ikisuosikkeja :D)! 🙂

Upeat sormukset!! 🙂
Mieheltäni löytyy myös tuollainen Tungsten -sormus kihlasormuksena, tosin väritykseltään tummempi. Ja on kyllä pysynyt täysin naarmuttomana, on siis miehellä koko ajan sormessa ja näin ollen käynyt läpi lukusia rakennustöitä, autonkorjauksia ym ja edelleen kuin uusi, hyvä valinta siis 🙂 Ai niin, silloin kun olimme sormuksia ostamassa, niin myyjä meille ainakin puhui sormuksen materiaalista tungstenina eikä volframina ja näin olen kuullut edelleenkin puhuttavan 😀

On myös toimiva tapa, jolla saa sormuksen kuin sormuksenkin pois sormesta, jopa turvonneesta. Harmi, että esim. kaikki päivystyspolin hoitajat eivät tätä tiedä ja siksi napsasevat sormuksia poikki. Minulle opetti tämän eräs patologian vahtimestari, että sormuksen saa ehjänä pois ohuen langan avulla. Laitan linkkinä videon 🙂

http://www.viikonloppu.com/?p=55746

Onpa mielenkiintoista, näytän tämän miehelle ihan varmuudeksi! Kiitos Saika! 🙂

Hei! Selasin netissä tietoa Kohinoor-sormuksista ja tämä kirjoitus tuli esiin. Ensinnäkin haluan todeta, että sormuksenne ovat upeat ja toiseksi saanko kysyä sormuksesi pinnasta, eli onko se kovin ”rösöinen” ja tarttuuko se kuinka helposti esim. hiuksiin ja vaatteisiin tai naarmuttaako ihoa? 🙂

Ei lainkaan rosoinen vaan itseasiassa todella ”helppo” sormus! <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *