Mietteitä

Vaikka pyrinkin pitämään blogin mahdollisimman positiivisena, täytyy ottaa esille eilisen todennäköinen perhesurma. Nää on sellaisia juttuja, joita en voi lukea itkemättä ja ymmärtämättä, mikä ajaa ihmisen tuollaiseen tekoon. Itsemurhakin on jo läheisille tarpeeksi kauheaa, mutta, että koko perheen elämä pitää päättää. Jotenkin sairasta, kun ajattelee, että yhtenä hetkenä toinen on toisen koko elämän perusta, ja seuraavassa jotain aivan muuta. Lisäksi se, että päättää päivänsä siten, että toinen saa siitä todennäköisesti elinikäiset traumat on jotenkin todella surullista. Näitä asioita on hyvä miettiä itsekseen ja muistaa ainakin se, että pidetään läheisistämme huolta. En suinkaan väitä, että tällaiset kauheat teot olisivat sillä tavalla vältettävissä, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole. Jos huomaatte jonkun ystävänne syrjäytyvän, ottakaa kontaktia heihin, yrittäkää kaikkenne, että saatte hänet puhumaan huolistaan. 

Mulla olisi tästä aiheesta vielä vaikka mitä sanottavaa, mutta se menee sen verran syvälliseksi, että en halua niitä täällä puida. En myöskään halua kenenkään tulevan surulliseksi täällä, muistakaahan se!<3

No, mutta, tänään olen näkemässä ystävääni ja illalla olisi tyttöjen iltaa kera upeiden ex-työkavereideni eli nykyisten ystävieni. Pidetään ystävistä kiinni ja arvostetaan heitä, toimitaan olkapäänä jos siihen on tarve ja luotetaan puolestaan omiin ystäviimme vaikeissa elämäntilanteissa. Parhaimmillaan ihmisen ympärillä on laaja tukiverkosto, joka on siinä oli tilanne mikä hyvänsä!<3

Ihanaa lauantaita, palaillaan positiivisempien aiheiden kera myöhemmin!