Navy-henkistä asua ja muistoja biologian tunnilta

Linkit kaupallisia linkkejä!

Ah miten hyvä fiilis tulikaan kun käytiin eilen ystäväni kanssa hikoilemassa jumpan merkeissä (ja syötiin sen jälkeen miehen kanssa Fazerin sinistä Greyn Anatomiaa ruutu+:sta katsoen. Tasapaino kaikessa). Uni tuli paremmin ja eilen vallalla ollut ärsyyntynyt fiilis katosi ihan tuhkana tuuleen, en jää kaipaamaan!

Nyt on lihakset taas ihanan kipeänä ja ajattelinkin pyrkiä siihen, että ottaisin jossain vaiheessa tänään 15 minuuttia aikaa pienelle lihashuollolle. Kävelen niin paljon ja kantelen 11 kiloista poikaa epätasapainoisesti toisella lanteella, joten tuntuu että mä olen aivan jumissa. Ehkä pitäisi varata aika myös hierojalle, muutaman kerran sarja saisi varmaan noita niskajumejakin auki, ne kun on tässä näyttöpäätetyöskentelyssä se kaikkein pahin kohta.

Tää viikko on vähän tavallisesta poikkeava ja huomenna saan hetken aikaa itselleni kun painun Nooran hoiviin Bowhun mamman käppäillessä pojan kanssa sillä aikaa. Tämä vaaleanruskea hiustenväri on tällä hetkellä jotenkin ihanan helppo kun ei juurikasvua juuri huomaa ja luulen, että jatketaan samalla linjalla.. Sit kun vielä noi pulisongit ja ohimoiden vauvahiukset kasvaisi hieman pidemmiksi, olisin tyytyväinen. En tajua miten multa lähtee raskauksien jälkeen nimenomaan noista kohdin, vai onko se niin, että siitä sen huomaa parhaiten. Vaikea sanoa.

Samalla värimaailmalla jatketaan siis edelleen ja pituuttakaan en raaski leikata enempää kuin on kannattavaa. Myönnän kyllä, että ihailen harva se päivä muiden lyhyitä polkkatukkia, mutta tunnen itseni ja katuisin sitä todennäköisesti noin kuukaudessa. Kun tämän tukan nyt on kerrankin saanut kasvatettua ihan hyväkuntoisena pitkäksi, miksei siitä voisi yrittää nauttiakin.

Tuli muuten näistä kuvista mieleen meidän pieni poika. On hassua huomata se kuinka paljon hän näyttää veljeltäni ja minulta vauvana, siinä missä tyttö puolestaan näytti vielä joskus vuosi sitten ihan multa muttei kuitenkaan ihan vauvana. Samaan aikaan näen kuitenkin heissä molemmissa valtavaa yhdennäköisyyttä ja toisaalta paljon piirteitä mieheltäni ja hänen äidiltään. Se on oikeastaan aika uskomatonta miten kahdet geenit yhdistyvät yhdeksi uniikiksi ihmiseksi. Ja toisaalta se on ihmeellistä että sisarukset muistuttavat toinen toisiaan, mutteivät kuitenkaan ole saman näköisiä. Jotkut piirteet ovat dominantteja, kuten esimerkiksi hymykuoppa. Miehelläni se on ja molemmilla lapsilla myös. Sit taas meidän lasten silmät on ihan eri väriset. Tytöllä on vihreät ja aavistus kullanruskeaa keskellä, pojalla puolestaan ihan minun silmäni.

Biologia oli muuten aina mun juttuni kun olin koulussa. Luin pitkän bilsan lukiossa siinä ajatuksessa, että ehkä mä joskus haen vielä lääkikseen. Noh, kemiat, fysiikat yms eivät sit kiinnostaneet niin suuresti vaan päädyin lukemaan pitkää psykologiaa sen päälle.

Bilsaan liittyen mulla onkin hauska kertomus yläasteelta:

En nyt muista millä luokalla olin, mutta harjoiteltiin perinnöllisyysjuttuja ja siihen liittyen laskettiin mm sitä, mikä veriryhmä lapselle voi tulla aina sen mukaan mitä vanhemmat olivat. Halukkailta otettiin oma veriryhmä siinä samalla ja mun nopea mittaus osoitti että olisin O+ veriryhmää. Kysyin sit vanhemmiltani heidän veriryhmiään ja seuraavalla tunnilla olin vapaa-ehtoisena kertomassa heidän veriryhmänsä ja laskettiin sit siinä tunnin aikana, että heidän kahden verestä ei voi tulla O+ veriryhmän omaavaa lasta.

Arvatenkin opettaja oli ihan paniikissa. Näytän ihan sekä äidiltäni, että isältäni, joten en ihan hirveästi stressannut, mutta opettaja ajatteli selkeästi, että hän on paljastanut nyt valtavan salaisuuden ja raahasi minut uudestaan terkalle testaamaan veriryhmäni uusiksi. Lopputulema oli B+, ilmeisesti emme vain odottaneet tarpeeksi kauan siinä testissä. Veri muistaakseni rakeutuu, jos on muu kuin O ja siinä voi mennä hetki ennen kuin se tapahtuu.

t-paita: Zara

neuletakki: Bubbleroom (tämä)

housut: 77th Flea (nämä)

kengät: Versace Jeans

laukku: Chanel

Opettaja oli kuitenkin silmin nähden helpottunut kun tajusi, ettei ollut aiheuttanut mulle traumoja, muttei sen jälkeen enää taidettu tehdä samoja laskelmia bilsan tunnilla.

Bilsa ja ihmisen biologia ja perinnöllisyys ovat kuitenkin yhä edelleen aiheita, jotka kiinnostavat valtavasti ja mä taidankin olla meidän kaveriporukassa se, jolla on vastaus kaikkeen tähän liittyen. Hyvin usein en ole ainakaan aluksi oikeassa, mutta google on mun kaveri tässäkin aiheessa ja esimerkiksi PCO diagnoosin jälkeen opin aika nopeasti siitä, miten eri hormonit toimivat sulassa sovussa ja miten tietyt hormonit eivät ihmisen elintoimintojen kannalta ole yhtä tärkeitä kuin toiset. Super mielenkiintoisia asioita, toivottavasti jompi kumpi meidän lapsista innostuu myös bilsasta, autan nimittäin mielelläni läksyissä sit joskus ja opin samalla uutta.

Herranjestas mikä sepustus tähän aamuun. Nyt on ehkä pakko mennä googlaa oikea vastaus tuohon veriryhmätestiin. Siellä puolen on kyllä varmaan monella vastaus, niin monen alan ammattilaisia kun täälläkin on lukijoina!

Vaatteista sen verran, että valkoisen, punaisen ja tummansinisen yhdistelmä ei koskaan mene pieleen. Pojalla onkin tätä värimaailmaa vaikka muille jakaa, mutta toimiipa kaikki ainakin hyvin yhteen! 😀

Ihanaa keskiviikkoa teille kaikille!

Mikä oli teidän lempiaine koulussa?