Xenia's day

Onnellinen

Teksti: Xenia

Eilen aamusta herätessä ensimmäinen fiilis oli oikein ylitsepursuava onni. Jotenkin viime aikoina kaikki on mennyt niin ihanasti ja parin päivän onnistuneet luvut saavat toki nekin aikaan hyvää fiilistä. Ajoin tytön päivähoitoon ja takaisin kotiin ja siitä Maxin kanssa lenkille. Seisoin Linnamäellä varmaan ikuisuuden vaan katsoen kaunista maisemaa, sellaista johon ei välttämättä enää omassa kotikaupungissaan kiinnitä huomiota.

Omalla kohdallani huomaan onnen lähtevän todella pienistä asioista. Hyvät yöunet ovat yksi tärkeä tekijä ja sen lisäksi onnea lisää tasapaino. Olen tyytyväisimmilläni kun saan toteuttaa itseäni useammalla eri sektorilla. Teen töitä, opiskelen ja olen perheen kanssa. Tasapaino näiden kolmen välillä on välillä hankalaakin saavuttaa, etenkin silloin kun opintoja on yhdessä sumpussa.

20160813-_W8U6640

Omalla kohdallani onnistumisen tunne on yksi motivoivimmista asioista. Häämatkallamme olimme suunnitelleet sukellusta, mutta ennen ensimmäistä kertaa olin aivan todella jännittyneenä. Mutta voi vitsi mikä ilon ja onnen tunne siitä tulikin kun kohtasin pelkoni enkä juossut pakoon.

Tietyllä tavalla koko homma toistuu opinnoissa. Olen aiemminkin puhunut siitä ajasta kun motivaatio oli hukassa ja koko ajatus Porthaniaan menosta todella ahdistava. Annoin ihmisten mielipiteiden ja sanomisten päästä ihon alle ja nyt jälkikäteen se kaduttaa. Ole oma itsesi -mantraa toistellaan jo lapsille, mutta ei se silti ole helppoa. Etenkään jos se oma minuus poikkeaa valtavirrasta ja oma tie on täysin eri suunnassa kuin suurimmalla osalla.

20160813-_W8U7157-3

Mulle yksi suuri askel kohti pelon voittamista oli se, että myönsin sen olleen siellä. En edes muistanut kuinka hyvä fiilis hyvin menneestä tentistä voi tulla ennen kuin viime lukuvuonna. Pääsin tosissani takaisin hevosen selkään opintojen osalta ja vankka tarkoitus on siellä myös pysyä, kunnes saan paperit ulos.

Se, miten tulen koulutustani tulevaisuudessa käyttämään, ei aiheuta ainakaan tällä hetkellä mitään ahdistusta. Tietyllä tavalla uskon siihen että asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella, ja mun oma paikka löytyy kyllä vaikka sitä mutkaisempaa tietä pitkin, ihan kuten tähänkin mennessä.

Tällä hetkellä siis mitä mahtavin fiilis. Mistään post wedding bluesista ei ole tietoakaan, päinvastoin on ollut ihana saada uusia kortteja kotiin uudella sukunimellä. Ei meidän parisuhde tietenkään itsessään ole millään tavoin muuttunut, mutta meille avioliitto oli silti tärkeä instituutiona. Se merkitsee meille sitä viimeistä sitoutumista ja yhteisen hyvän vaalimista. Sitä että tehdään kaikki meidän perheen eteen ja meidän perheen etuja ajatellen. Tottakai näin toimitaan yleensä myös parisuhteessa eikä monella ole aikomustakaan avioliittoon, mutta onneksi on valinnanvapaus!

Tällaisen litanian kanssa toivotan teille mitä ihaninta syyskuun alkua<3

Kuvituksena muutama hääkuva Annika Liinangilta, loput saadaan ensi viikolla!

 

Lue myös

X