Xenia's day

Persoonien erilaisuudesta

Teksti: Xenia

Kuten olen jo aiemminkin maininnut, tässä on ollut stressiä ja sen myötä olen joutunut ihan tietoisesti etsimään asioita mitkä helpottavat olotilaani. Olen samalla kuitenkin todennut, että stressitekijöiden ilmestyessä, olen varsin taitava stressaamaan itseäni lisää ja lisää ja tämä kaikki kiteytyy siihen, etten tunne olevani kontrollissa.

Aloimme keskustelemaan asiasta eilen mieheni kanssa ja koin taas muutaman ahaa elämyksen, jotka mun piti jakaa teidänkin kanssa. Usein nimittäin ihmiset jakaantuvat kahteen tyyppiin. Niihin, jotka ovat kontrollifriikkejä (kaksi kättä ylhäällä) ja niihin, jotka antautuvat enemmän virran vietäväksi. Ensimmäinen ihmistyyppi haluaa yleensä tietää kaiken: kääntää jokaisen kiven ja olla niin tietoinen kaikesta kuin mahdollista. Esimerkiksi flunssan iskiessä tämä ensimmäinen ihmistyyppi googlettaa kaikki oireensa ja saa tällä tavalla itsensä paniikkiin kun kaikkeen löytyy aina joku todella kohtalokas vastaus.

Mä muistan nyt jälkikäteen sen kuinka mua turhautti kun mulle ei määrätty tiettyjä testejä silloin kun yritimme tulla raskaaksi ennen poikaa. Tunsin oman kroppani ja tiesin mikä mulla todennäköisesti oli, mutta ongelmana taisi loppupeleissä olla se, etten mennyt nimenomaan hedelmällisyyteen erikoistuneen gyniksen vastaanotolle. En siis missään nimessä sano, että tietäisin enemmän kuin lääkärit yleensä, mutta siinä vaiheessa kun samat oireet ovat vaivanneet vuosikausia ja on niistä lukenut ja lukenut, osaa ehkä jo yhdistää tiettyjä pisteitä yhteen eri tavalla kuin lääkäri kuultuaan hyvin lyhyen version oireistasi. Olisin halunnut olla kontrollissa, mutten kokenut sitä tuolloin. Sama se oli silloin kun sain sen jälkikäteen virheelliseksi osoittautuneen keskenmenodiagnoosin, joka edelleen kummittelee välillä mielessä. Miten ahdistava tilanne oli kun et voinut mitenkään vaikuttaa siihen lakkaako verenvuoto vai ei.

Noni, tämä tuli nyt vaan esimerkkinä mieleen, mutta takaisin koko homman pointtiin. Sit nimittäin on tämä toinen ihmistyyppi ,joka osaa antautua virran vietäväksi. He luottavat muiden ammattitaitoon ja siihen, että loppupeleissä hyvin vähän on kiinni heistä. Heitä ei kiinnosta googlettelu eikä heidän tarvitse ottaa asioista selvää ollakseen tilanteen herra. Heille riittää se, että he ovat, elävät ja joku muu saa tehdä selvänoton heidän puolestaan. Jos jotain sattuu, niin sit sattuu. Sille ei voi mitään.

Ai että mä olen kateellinen tästä taidosta.

PA050131

mekko: Happy Holly (tämä)

Mulla on ennen (ja varmaan vieläkin esim turbulenssin sattuessa) ollut jonkun asteinen lentopelko, joka sekin kiteytyy tähän kontrollifriikkeyteen. Kun en ole siellä ohjaamossa, en tiedä tarpeeksi, niin en ole tilanteen herra. Tietyllä tapaa tämä on muiden ihmisten aliarvioimista, mutta kun en mä näinkään ajattele muista. Mä nimittäin arvostan ihan valtavasti muiden ihmisten ammattitaitoa, mutta se ei aina välttämättä riitäkään mulle. Ja tähän on tultava muutos.

Huomasin nimittäin, että aloin jo stressaamaan sitä, että joudun stressaamaan asioista, joihin mulla ei ole mitään vaikutusvaltaa. Sitä tuntee olonsa jotenkin tosi pieneksi kun tajuaa, että loppupeleissä niitä asioita, joihin pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan on aika vähän. Mutta toisaalta sen hyväksyminen onkin askel kohti stressivapaampaa elämää. Ja sen olen päättänyt ottaa. Loppupeleissä elämä on nimittäin alati muuttuvaa. En usko että yksikään meistä elää elämäänsä läpi ilman huolta tai murhetta. Mutta se, miten siihen suhtautuu onkin sit eri asia. Sitä voi jäädä pelkäämään, murehtimaan tulevaa tai ymmärtämään sen, ettei tulevasta voi koskaan tietää. Mutta se on täysin ok. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla esteenä sille, ettei elämästä voisi nauttia tässä ja nyt.

Kontrollifriikkeys on tiettyihin tilanteisiin erittäin hyvä asia, mutta ehkä siinä välillä asettaa itselleen sellaisen taakan, joka saattaa tulla liiankin raskaaksi. Pahimmillaan se luo niin paljon pelkoa sisään, ettei siltä näe elämän muuta kauneutta. Ehkä tässäkin asiassa kultainen keskitie on se, mitä kannattaisi tavoitella: Olla osassa asioita tilanteen herra, mutta ymmärtää myös se, että niistä asioista ei kannata liikaa murehtia, jotka ovat meidän kättemme ulottumattomissa.

Ihanaa alkavaa viikonloppua teille!<3

ps. Tapani mukaisesti kuvilla ei ole mitään tekemistä tekstin eikä nykytilan kanssa. Nimimerkillä pojan maissinaksuisilla sormilla tahraamat leggarit päällä. Tukka on sentään pesty ja laitoin jopa ripsaria tänään. Elämä voittaa!:D

Lue myös

X