hiukset

Perspektiiveistä

18.10.2018 Teksti: Xenia

Kylläpäs onkin sattumaa muuten, että yksi tämän kuukauden koulutehtävistäni liittyy perspektiivipiirtämiseen – tässä on nimittäin saanut vähän perspektiiviä ihan muilta osin tämän kuukauden aikana – oikeastaan riittämiin taas vähäksi aikaa.

Mietin tuossa nimittäin yksi päivä sitä, miten paljon omat lähtökohdat vaikuttavat esimerkiksi siihen miten elämänsä näkee. Silloin kun ei ole mitään huolia tai murheita joku pienikin ryppy saa aikaan ärsytyksen, siinä missä tuo samainen pieni juttu ei tuntuisi missään jos elämässä myllertää enemmän.

Sit taas toisaalta olin tuomassa näitä kuvia tänne puhuakseni ensi viikon kampaajasta ja mulle tuli lähes huono omatunto siitä, että puhun jostain niin pinnallisesta, kun sillä ei ole suuremmassa mittakaavassa väliä. Mutta kun on sillä.

PA150229

Meidän elämä koostuu pienistä ja suurista jutuista. Välillä tulee murheita ja vaikeita jaksoja ja välillä iloa ilon perään. Olisi kuitenkin aika surullista jos vaikkapa se pieni hetki kampaajan tuolissa ei saisi olla meille merkityksellinen. Päinvastoin ne itselle varastetut hetket saattavat olla se yksi asia mistä nimenomaan kannattaa pitää kiinni. Ja mä ainakin kuulun siihen koulukuntaan, että kun tukka on hyvin, on kaikki, jos ei täydellisesti, niin ainakin paljon paremmin! 😀

Niin siis. Siitä ensi viikkoisesta kampaaja-ajastani. Pohdin tässä nimittäin sitä, että mitäköhän sitä keksisi. Ajattelin, että joko vähän sävyä latvojen kellertävyyttä taittamaan tai sit se ja vähän raitaa lisää. Mä taidan olla sillä kannalla, että annetaan tyven kasvaa vieläkin pidemmäksi ja sävyä vaan latvoihin. Mitäs mieltä te olette?  Kyllä on muuten kivaa olla harmaahapsi. Ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti arvostan tätä maantienharmaaksi tituleerattua sävyä. Kyllä se on kumma, ettei siitä osaa tykätä nuorempana!

Ihanaa pian alkavaa viikonloppua teille kaikille!:)

 

Kommentit (4)

Voi kuinka ihana kuulla! Mä uskon siihen ylipäänsä, että vaikka se verensokeri ei olisi ollut syynä, niin siitä ei koskaan ole haittaa olla mahdollisimman terveellisesti kun lapsi on toiveena. Toki silloin kehossa on nimittäin mahdollisimman optimaalinen tilanne niinkin monimutkaista tapahtumasarjaa kuin raskautta silmällä pitäen. Voi että, tuli ihan kylmät väreet.

Omaa blogiuraani ajatellen parempaa palautetta ei voi antaakaan. Jos olen kyennyt olemaan vertaistukena jollekin, niin koen siitä sellaista tyydytyksen tunnetta ettei tosikaan. Täällä on elämä mennyt melkoisia mutkia. Välillä on epäonnistuttu, mutta so what. Kukaan tuskin tulee katumaan asioita, joita tuli tehtyä, vaan nimenomaan niitä asioita, joita ei tehnyt elämänsä aikana! Mahtava kuulla, että sulla on intoa tulevaisuutta ja itsesi haastamista kohtaan. Meillä on koko elämä aikaa tehdä töitä, joten mikäs sen mielekkäämpää kuin kokeilla eri asioita ja löytää siinä samalla aina enemmän itseään!<3

Ihanaa viikonlopun alkua sinulle ja perheellesi ja kiitos vielä. Teit minun perjantaini!<3

Sun hiukset on vaan kertakaikkisen upeat ja luonnollisen sävyiset! Itse en tekisi niille mitään mutta aina muutamat raidat piristää 😀

Raitoja latvojen sävyjä tasoittamaan! Tyvi on mielestäni kaunis noin 🙂 Meillä jokaisella on vain yksi elämä. Siitä saa nauttiakin. Ei ne ole mitään merkityksettömiä asioita, asiat, jotka saavat ihmisen tuntemaan iloa. Se heijastuu niin moneen asiaan. Lapsiarjen keskellä ne saavat aivan erilaisen merkityksen muutenkin 😀 ehkä niistä osaa nauttia enemmän! Toki silloin jos elämässä oikeasti jotain surullista tapahtuu, moni asia menettää merkityksen. Mutta elämään kuuluvien vastoinkäymisten keskellä ei kannata jättää nautintoja välistä. Onhan tuolla paljon ihmisiä jotka hakee mielihyvää erittäin järkyttävillä tavoilla. Olet mielestäni esimerkillinen ihminen siinä kuinka elämästä voi nauttia puhtaimmillaan. En osaa sitä sen kummemmin muotoilla, mutta ehkä fiksuna naisena ymmärrät pointin 🙂

Hei Xenia! Kyselin sinulta yli vuosi sitten ruokavaliosta PCO:hon liittyen. Toiveena oli myös perheenlisäys. Vastasit minulle todella kattavasti ja kuukausi siitä, olikin tikussa plussa. Liekö sitten syynä ollut tasainen verensokeri vai terolut kuuri, niin sain kuitenkin teksteistäsi ”henkistä apua”. Piti sinulle vielä kommentoida jatkossakin, mutta tuntui ”hölmöltä” kertoa omista kuulumisista. Kuitenkin nyt vieressä tuhisee kohta 9 kk poika ja tässä on hieman aikaa aamupäikkäreitten aikana. Päätin rohkaistua ja tulla erikseen kiittämään, että moni postauksesi on antanut täällä ainakin paljon mietinnän aihetta, inspiraatiota, rohkeutta ja tietoa. Varsinkin Babybearin puolella on tullut, katsottua vanhoja postauksiasi. On ollut todella ”vertaistuellista”, lukea muidenkin vauva-arjesta, vauvansairastelusta, unista ynms.
Taas itseeni liittyen, kun kuukausia olen ollut kotona ja hoitovapaalla jatkan, niin ollut välillä haastavaa miettiä itseään muunakin kuin äitinä. Nautin suuresti, että saan olla kotona, mutta välillä sitä kaipaa kuitenkin itsensä haastamista. Oletkin kirjoittanut välillä postauksissasi, että täytyy uskaltaa yrittää ja toimia, kukaan ei tule sinua hakemaan kotoa koulunpenkille. Aina ei voi onnistua, mutta mitä sitten. Osittain kirjoituksistasi johtuen uskaltauduin myös aloittaa kirjoittamaan omaa blogia. Ajatus koulunpenkistä myös houkuttaa ja maaliskuun haussa ajattelin hakea. Tietenkin se tarkoittaisi sitten, että töistä pitäisi heti hoitovapaan jälkeen, jäädä opiskeluvapaalle. Kuitenkin ehkä tulevaisuudessa voin miettiä, että onneksi uskalsin. Vielä tähän postaukseesi liittyen, varmasti kaikkien täytyy harjoitella sitä hetkestä nauttimista ja vaalia niitä pieniä onnenhetkiä. Nehän meitä arjessa kannattelevat, ne pienet asiat, mitkä tekevät oman olon onnelliseksi. Ei se rentoutus kampaajan tuolissa vie pois sitä, ettet nauttisi lapsesi tai miehesi hymystä enemmän kuin mistään. Toivottavasti, jos joskus mietit, että onko blogisi ollut järkevä tai kommentit ovat ilkeitä, niin muistat, että olet ainakin joillekkin antanut enemmän, kuin mitä ehkä edes tajuat. Hyvää viikonloppua!

Voi kuinka ihana kuulla! Mä uskon siihen ylipäänsä, että vaikka se verensokeri ei olisi ollut syynä, niin siitä ei koskaan ole haittaa olla mahdollisimman terveellisesti kun lapsi on toiveena. Toki silloin kehossa on nimittäin mahdollisimman optimaalinen tilanne niinkin monimutkaista tapahtumasarjaa kuin raskautta silmällä pitäen. Voi että, tuli ihan kylmät väreet.

Omaa blogiuraani ajatellen parempaa palautetta ei voi antaakaan. Jos olen kyennyt olemaan vertaistukena jollekin, niin koen siitä sellaista tyydytyksen tunnetta ettei tosikaan. Täällä on elämä mennyt melkoisia mutkia. Välillä on epäonnistuttu, mutta so what. Kukaan tuskin tulee katumaan asioita, joita tuli tehtyä, vaan nimenomaan niitä asioita, joita ei tehnyt elämänsä aikana! Mahtava kuulla, että sulla on intoa tulevaisuutta ja itsesi haastamista kohtaan. Meillä on koko elämä aikaa tehdä töitä, joten mikäs sen mielekkäämpää kuin kokeilla eri asioita ja löytää siinä samalla aina enemmän itseään!<3

Ihanaa viikonlopun alkua sinulle ja perheellesi ja kiitos vielä. Teit minun perjantaini!<3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *