Xenia's day

Pikku-Max

Teksti: Anna.fi

Aamulla lähdetiin kauheassa säässä ajelemaan kohti Heinolaa muutaman tunnin hyvin huonojen yöunien jälkeen. Perus minä kun ei innostuksissaan saannut unta ja pyörin sängyssä koko ajan kunnes nousin ylös neljän maissa. 😀 Naurettin Myrskyläntiellä, että voiko huonompaa säätä saada osakseen kun ajelee pidemmälle. Lunta tuli kauhea määrä ja tuolla tiellä ei tietenkään ole valoja. 😀 S oli kohtuullisen väsynyt tuon matkan jälkeen, noissa olosuhteissa kun pitää keskittyä aivan koko ajan, ihan eri tavalla kuin hyvissä ajo-olosuhteissa.. No, Heinolaan päästiin kuitenkin hyvin ja ensimmäiseksi mentiin tietysti katsomaan pentuja. Siinä sitten leikittiin puolisen tuntia niiden kanssa ja yhden hauvan kohdalla kaikki oli vaan silleen, että joo tää on Max. Max ei ollut se joukon päällepäsmärijohtaja joka tuli ekana luokse, vaan sellainen, jolla oli luonnetta, otti iisisti ja viihtyi meidän sylissä. Kun nähtiin tällä tahvolla valkoinen täplä vielä rinnuksessa, ei voitu olla ajattelematta, että tää se on, S:llä kun on hiusten seassa pieni kohta jossa tupsu valkoisia hiuksia, Max sopii siis tähän joukkoon paremmin kuin hyvin. 😀 <3 Pentujen katselun jälkeen vedettiin kahvit ja tehtiin paperit yms. Siitä sitten hakemaan Max, joka oli päätetty kuljettaa takaisin Porvooseen parin pyyhkeen muodostamassa pehmoisessa pesässä, mun sylissä tietty!<3 Raukan ensimmäinen autoretki ei kyllä ollut kiva. Just erottu perheestä ja sit vielä kauhea ilma ja lumivalleihin osuessa aina karmea ääni. Yllättyvän hyvin meni kuitenkin matka, tosin tahvo halusi olla mun rinnalla/kaulalla, kaipa siinä on kaikkein turvallisin olla kun tuntuu sydämen syke läpi!<3 IMG_4619 Kotiin päästyämme näytettiin Maxille tämän oma alue, joka ollaan rajattu kylppäriin. Aitauksessa on siis nurkassa pesä, johon pistettiin myös nuo pyyhkeet, missä häntä kannettiin. Kattona on yksi aitauksen seinä ja sen päällä on vielä musta lakana. Mun tekis melkein itse mieli mennä sinne nukkumaan, niin turvalliselta ja pehmeältä sen pesä näyttää. Ja hyvin se sinne sopeutuikin saman tien!<3 Ensimmäisenä annettiin tahvolle ruokaa, joka meni pienestä jännityksestä huolimatta hyvin alas. Siinä vaiheessa kun labbis ei syö, on oikeesti joku vikana. 😀 Siitä sit saman tien ulos pisulle ja nukkumaan, jonka jälkeen Max nukkuikin varmaan pari tuntia, ja sen jälkeen sieltä pesästä tulikin paljon rohkeampi ja energisempi Max!<3 IMG_4640 Leikittiin sitten aina nukkuma-aikojen ja pisuttelun välissä ja annettiin Maxin tutustua rauhassa uuteen kotiinsa. Aluksi tuo pieni alue oli turvallinen ja nyt se juoksentelee jo koko talossa!<3 Toinen on niin hellyttävä että sitä katsoessa ei voi kuin huokaista. Miten niin nopeasti voikaan luoda tunnesiteen toiseen, kaipa se on se hoivavietti, joka haluaa, että toisella on kaikki hyvin, varsinkin kun on juuri erotettu omasta emostaan ja sisaruksistaan.. IMG_4643 Aika samaa kaavaa mennään koko ajan: nukkumista, pisulla käyntiä, leikkimistä, pisulla käyntiä, nukkumista pisulla käyntiä, ruokailua, pisulla käyntiä jne. IMG_4645 Herra on aina unen jälkeen energisempi kuin koskaan ja saa hepulikohtauksia täällä juosten tuolien alla, ympäri kämppää, meidän ympäri jne. Sieltä se pikkuriiviö alkaa kuoriutua kun paikka on tutumpi jo!<3 Mä menin väsymyksessäni vielä ottamaan päikkärit kun S leikki Maxin kanssa ja herättyäni huomasin Maxin nukkuvan sohvalla S:n edessä, kasvot tämän varpailla leväten. Olivat kuulemma nukahtaneet jo aikasemmin tohon matolle yhdessä, mutta sit S siirtyi sohvalle ja Max sohvan eteen!<3 Nyt sillä on tolvanalla kasvot sohvan alla ja jalat sojottaa ylöspäin. 😀 Yritän olla mahdollisimman liikkumatta kun se nojaa mun jalkoihin ja pennun pitää saada mahdollisimman paljon unta että kasvaa isoksi ja vahvaksi koiraksi!<3 IMG_4646 Nyt meidän perhe on sitten hieman suurempi ja ei voitaisi iloisempia olla. Miten ihanalta tuntuukaan kun voi huolehtia toisesta, joka sitten osoittaa sinulle pyyteettömästi kiitostaan! Huomenna ajateltiin käydä hakemassa Maxille pennunshampoota, se kun on meidän sanojen mukaan nyt  ”stinky little puppy”, joskin kumpikin sitten sanoi, että se tekee Maxista jotenkin vieläkin hellyyttävämmän. Onhan se tosiaan heilunut muiden pentujen kanssa pisussa ja kaikessa muussakin jätöksessä, joten ihan hyvästä syystä onkin vähän hajusteita kertynyt pikkupalleroon. 😀 Mä yritän nyt ajatella kun tuntuu pahalta toisen välillä itkiessä, että se olisi käynyt joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, luonnossa kun kuitenkin pennut jätetään itsekseen selviämään. Kasvattaja sanoi, että pieni pentu kuitenkin tottuu aivan todella nopeasti ja parissa päivässä kiintyy jo meihin!<3 Tosin, tuntuu siltä, että tää pikkuhaisu on jo nyt tajunnut sen, että me ollaan sen vanhempia koska se aina tulee meidän luokse häntä heiluen nuuhkimaan ja nuolemaan!<3 Nyt nauttimaan pienestä pennusta ja sitten käymään sen kanssa ehkä mamman pihalla ja eläinkaupassa. :)<3 Mukavaa lauantaita kaikille!<3   Päivän joulukalenteriluukkujen takaa paljastuu seuraavat jutut: Nelly: Klassiset pikkumustat -20% täältä Bubbleroom: Dagmar-merkin tuotteet -50% koodilla XMAS7 täältä. Evechic: Kaikki normaalihintaiset Sugarhill Boutiquen vaatteet -30% täältä.   osa linkeistä mainoslinkkejä, jotka toteutettu yhteistyössä Nellyn ja Bubbleroomin kanssa.  

Lue myös

X