Xenia's day

Puhtaat ja pehmeät lakanat

Teksti: Xenia

P5120005P5120015

lakanat täältä (nyt 25%:n alessa, joka pätee myös huonekaluihin)

Voittaako mikään sitä tunnetta kun pääsee pujahtamaan puhtaisiin lakanoihin? Ei mun mielestäni. Toinen viikonloppuaamuihin kuuluva suosikkirituaalini on kahvikuppi aamiaispöydässä jonkun hyvän sisustuslehden kanssa.  Ai että!

Ajattelin näin sunnuntain kunniaksi tehdä pienen kiitollisuuspostauksen eli tässä asioita, jotka tekevät minut tällä hetkellä erityisen onnellisen:

  • Olen jo raskausviikolla 36. Ihan uskomatonta, että periaatteessa vauva on täysiaikainen todella pian vaikka todennäköisesti syntyykin vasta siinä viikko lasketusta ajasta jompaan kumpaan suuntaan (suurin osa vauvoista tuppaa tulemaan siis tuolla aikavälillä).
  • Ulkona on niin kaunista. Mä en tiedä mitään upeampaa kuin se keväisen vihreä luonto, joka on ihan tiettyä vihreän sävyä. Kirkasta, vaaleaa ja täynnä toivoa!<3
  • Tyttäreni on nuhanenä, mutta on kurjasta olostaan huolimatta niin suloinen. Mieheni oli parhaan ystäväni tulevan miehen polttareissa nyt pari päivää ja tyttö tänä aamuna tuli herättämään meitä ja erityisesti ikävöimäänsä daddya suukkojen avulla!<3
  • Mies toi mulle samaiselta reissulta Tobleronea, joka on ehkä herkullisinta ikinä, odotan iltaa !
  • Ruokalinjalla jatketaan: Miten ihanaa kun nyt on kaupat pullollaan suomalaisia vihanneksia ja erityisesti tomaatteja ja vielä kohtuu edullisesti verrattuna talvihintoihin? Ja se, että nykyisin monesta kaupasta saa ostaa suomalaisia kirsikkatomaatteja irtonaisina. Syön näitä tällä hetkellä varmaan 300g päivässä. Kyllä on outoja mielitekoja tässä raskaudessa.
  • Tummapaahtoinen kahvi. Mitä tummempi sen parempi. Joukkoon vain vähän maitoa niin voila. Herkullista!
  • Olen tosi iloinen siitä, että kroppa pelaa edelleen kohtuu hyvin ja ainoita ”oireita” raskaudesta on huonosti nukutut yöt ja siitä seuraava väsymys. Helpolla ollaan päästy siinä mielessä! Kohta lähdenkin pitkälle lenkille Maxin kanssa, en oikeasti tiedä mitään parempaa. Kävely on mulle ihan henkireikä ja sopivasti myös erittäin hyvä liikuntamuoto raskaana ollessa kun vauhtia voi säädellä sen mukaan mikä hyvältä tuntuu.
  • Iloa tuo myös se, miten läheiset välit tyttärelläni on isovanhempiinsa. On ihana nähdä kuinka hänellä on suhde kaikkiin mummuihin ja vaareihin, joita muuten on paljon kun meistä molempien vanhemmat ovat eronneet ja ovat omilla tahoillaan löytäneet uudet kumppanit. Eilenkin piipahdimme ohikulkumatkalla isäni ja tämän naisystävän luona ja siellä leikittiin sit nukeilla, syötiin herneitä (tytön herkku, kehen lie tullut) ja juotiin kahvia.
  • Kiitollisuutta tunnen myös niistä asioista, joita monesti turtuu pitämään itsestäänselvyytenä. Lämpimät suihkut ja ennen kaikkea puhdas ja maailman parhaimman makuinen kraanavesi, oma koti, auto joka vie minut tarvittaessa paikasta a paikkaan b, rakas mies ja tytär ja se fakta, että olen edelleen onnellisesti raskaana alun epävakaasta tilanteesta huolimatta, taloudellisesti turvallisen tuntuinen tilanne ja ympärillä olevat ihmiset eli perhe ja ystävät.

Vaikka olenkin unelmoija henkeen ja vereen, käyn näitä onnen aiheitani läpi päivittäin. Tokikaan se tulevaisuuden suunnittelu ja unelmien tavoittelu ja tyytyväisyys tähän hetkeen eivät poissulje toisiaan. Mulle ainakin jo se, että on mahdollisuus tavoitella unelmiaan vapaasti on yksi kiitollisuuden aihe lisää muiden joukossa.

Nyt kahvikuppi loppuun ja sit lenkille. Ihanaa sunnuntaita kaikille! 🙂

Lue myös

X