Xenia's day

Puolivälissä

Teksti: Xenia

50% takana päin ja 50% edessä. Ihan huikean nopeasti mennyt koko tämä syksy. Tein raskaustestin elokuun lopussa ja siitä on muka jo lähes neljä kuukautta, ei voi ymmärtää. Olo on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi todella hyvä ja energiaa on aivan tarpeeksi. Tänään on kylläki vähän sellainen sarvi otsassa päivä, mutta pistän tämän eilisillasta vedetyn konvehtirasian piikkiin. Mulla sokeri vaikuttaa kyllä niin helposti ja nimenomaan siihen henkisen puolen fiilikseen. Siltikään siitä ei halua luopua kokonaan, kyllä on hölmöä.

PB150007

Ja nyt kun mainitsin, että jaksan hyvin aloin haukottelemaan täällä kuin viimistä päivää. 😀 Mutta siis, viikonloppuna saatiin yläkerta valmiiksi ja minä kulutin aikaani niinkin hehkeissä hommissa kuin kaakeleiden saumoja pesten. Ja kun pääsin vauhtiin vedin siinä samalla sit kaikki kylppärit, kodinhoitohuoneen ja vessan. Tuollaisen rupeaman jälkeen huomaa kyllä sen, että on raskaana. Harjoitussupistuksia on paljon enemmän ja muutenkin lisääntynyt paino vaikuttaa siihen, että jalkapohjat mulla tulee tosi kipeäksi kun jalat vaan väsyy niin paljon herkemmin.

PB150020

Kotihommien lisäksi käytiin joulumarkkinoilla, ystävien luona glögillä ja valmistauduttiin jouluun. Mä tilasin myös itselleni jo pitkään pohdinnassa olleen kameran ja pari objektiivia siihen. Mä olen asiaa pohtinut jo viime keväästä ja etenkin näillä pimeillä ilmoilla ja suoraan sanottuna surkeilla kuvausolosuhteilla kaipaa kameralta ja linsseiltä hieman enemmän. Mahtava päästä siis sitä harjoittelemaan nyt joululomalla kun kamera toivottavasti mulle saapuu ja varmasti tekin tulette huomaamaan melkoisen eron kuvissa! 🙂 Voihan materiaalionnea!

PB150069

Joululomasta puheen ollen. Sen alkuun ei ole kuin kaksi päivää, mutta sitä ennen on vielä kalenteri täynnä aina keskiviikko iltapäivään asti. Sen jälkeen vastaanotetaan kuitenkin anoppini meille tänne ja torstaina vietetään mun syntymäpäiviä perheen kesken. Äitini kertoi että oli kysynyt tyttäreltäni ideoita minun lahjakseni ja hän oli vastannut, että mammalle riittää, että saa leikkiä mun kanssa.. Kun äitini oli vielä kysynyt lisäideoita oli hän vastannut, että yksi lahja riittää kyllä. 😀 Olen siis tainnut tarpeeksi toitottaa sitä, että lahjoja tärkeämpää on läheiset ja että ajatus on tärkein! 😀 Joku on mennyt perille.

Lapsista puheen ollen. Meillä on taas paha uhmavaihe meneillään parin viikon rauhallisemman jakson jälkeen. Siinä saa kyllä purra hammasta ihan itse kukin, ettei hermostu, ja nauroinkin tuossa miehelle, että eilen illasta olin niin kypsä iltaraivareiden jälkeen, mutta sit illalla ennen omaa nukkumaanmenoa lapsia kurkatessa vain mietin mielessäni, että voisin haluta vaikka kymmenen moista. On se kuitenkin niin, että lapsesta riippuen on helpompia ja vaikeampia kausia, mutta niitä kaikki yhdistää se, että kenties vaikeista hetkistä huolimatta se lapsen hymy kaiken kiukun jälkeen pelastaa kaiken. Tai tänä aamuna kun kävimme pojan kanssa läpi sitä miten ojennetaan päiväkodin hoitajille lahjat ja sanotaan hyvää joulua ja hän totesi, että ”hyvää joulua ja kiitos ruuasta”. Parhaat asiat elämässä eivät ole niitä helpoimpia, mutta sitäkin palkitsevampia!

Lue myös

X