elämä

Rakastan

16.9.2016 Teksti: Xenia

Tämän viikon teema on ehdottomasti ollut kiire joka on tullut yöuniinkin. Toisaalta sen vastapainona olen ihaillut lähes päivittäin meidän kaikkia hääkuvia jotka saatiin kuvaajalta viime viikonloppuna. Miten ihania tilannekuvia löytyikin ja näihin liittyen olenkin jo suunnitellut tuohon meidän portaikkoon sellaista suurta kuvakehyskollaasia. Siitä lisää myöhemmin kunhan pääsen sen suhteen Pinterestin maailmaan.

20160813-_W8U6259

Pian olen lähdössä veljeni kanssa käymään mummuni luona, joka on pian jo 103-vuotias, aika mieletöntä!! Olemme kumpikin käyneet hänen luonaan yksin tai kaksin tasaisesti siitä lähtien kun oltiin ala-asteella. Muistan aina kuinka veljeni kyyditsi mua tarakalla ja hyppäsin tyyliin 200 metriä ennen mummun taloa pois siitä ja silti mummu oli nähnyt sen. 😀 Enhän mä silloin ymmärtänyt mitä pahaa siinä oli, mutta toki kypärättä tarakalla on aika vaarallista jos pyörä kaatuisi.. Voi niitä aikoja!

20160813-_W8U6169

Tämä viikonloppu menee osittain koulujuttujen parissa, mutta on mulla luvassa jotain hauskaakin! Huomenna nimittäin kokoonnutaan kaasot ja morsian suunnittelemaan ystäväni ensi kesän häitä. Laitoin jo muistutuksen että vien kaikki mun häälehdet mukanani, niistä kun saa valtavasti inspistä ja päääsee samalla fiilikseen.

Yllä pari ihanaa kuvaa, erityisesti hymyilyttää tuo alttarilla otettu kuva, siitä välittyy aivan ihana fiilis. Oli kyllä sellainen päivä että ei voisi kauniimpaa edes toivoa. <3

Ainiin muuten, kommentoinnissa jotain häikkää ja sitä korjataan paraikaa.

Loppuun vielä viikonlopun alevinkit Ellokselta (huom merkkeihin toimiva alekoodi!) ja Booztilta, sekä nellyltä (VIP ale!!!).

sisältää kaupallisia linkkejä.

Kommentit (11)

Onneksi kuvat ja muistot säilyy<3 Oli se kyllä ihana päivä<3

Ihania kuvia, rakkaus hehkuu niistä <3

Kiitos Jassu ja mukavaa perjantain jatkoa! 🙂

103-vuotias isovanhempi on kyllä harvinaisuus! Itsellä enää pappa elossa,toista isoäitiä päässyt ikinä näkemään kun hän menehtyi niin nuorena. Oma pappani täyttää 94-vuotta ja täytyy myöntää, et heillä jos joilla on sitä elämänkokemusta. Sotajuttuja kuunnellut koko ikäni ja tarinoita sen ajan elämästä.
Omalla pappallani on ollut rankka lapsuus, hänen äitinsä menehtyi kun hän oli 5-vuotias ja perheessä oli kaikenkaikkiaan 6 lasta, nuorin tuolloin vasta 2-vuotias. Elivät kädestä suuhun ja aina ei ollut edes leipää,jota syödä. Köyhiä aikoja elivät siis. Pappa lähti nuorena poikana eturintamalle sotaan ja menetti veljensä sodassa.
Myöhemmin hänestä tuli pienen tilan viljelijä ja tukkiautoilija eli yrittäjä. Menestystäkin tuli, ansaitusti kovasta työstä. Siitä palkkiona mm. asunto Floridassa. Hieno tarina siitä, miten jokainen on oman onnensa seppä, taustasta huolimatta. Onhan se totta, että toisilla tie on helpompi kuin toisilla. Arvostan yrittäjyyttä, sillä molemmat pappani, kaksi setääni ja neljä enoani olivat/ovat kaikki yrittäjiä. Itsestäni ei yrittäjäksi välttämättä olisi, vaikka alaa olen opiskellutkin. Rivityöntekijöitäkin tarvitaan. Halusin vain tuoda esille, että kaikki on hyvin pitkälti itsestä kiinni ja pappani on tästä hyvä esimerkki!:) Isovanhemmat ovat rikkaus ja välillä harmittaa, kun en omaa pappaani kovin usein näe. Lapsena vietin siellä kyllä paljon aikaa, ihanat, rakastavat isovanhemmat olen saanut <3
Ihanaa syksyistä viikonloppua ja onnea mummullesi! 🙂

Voi kuinka ihanaa. Minäkin kuullut monen monta tarinaa, mummullani on seitsemän veljeä, joista kaikki nuorempia kuin hän ja valitettavasti heistä on jo aika jättänyt. 🙁 Luulen että tietyllä tavalla nämä tämän ikäluokan kokemat vaikeat tilanteet (sota-aika) jne, liittyvät varmaan muuten pitkälti myös siihen miksi isovanhemmat yrittävät lapsilleen/lapsenlapsilleen aina laittaa ruokaa jne. Kun itsellä ei välttämättä ollut niin haluaa muille antaa<3 Kiitoksia ja samoin sinne, saa olla kiitollinen kun hän on näinkin pitkään meidän elämässä ollut<3

Se on totta, että sota-aika vaikuttaa paljon. Pappallakin kuusi lasta ja on huolehtinut ja tarjonnut heille kaiken sen,mistä itse jäi paitsi aikoinaan. Toivottavasti saamme nauttia heidän seurastaan vielä pitkään, koskaan kun ei voi tietää, mitä huominen tuo, ja ehkä hyvä niin <3

Aivan ihania kuvia! <3 Olisi todella kiva kuulla vähän käytännönjärjestelyistä siviilivihkimisen suhteen. Itse kun en kuulu kirkkoon, joten kirkkohäitä ei meille tästä syystä tule mutta toisaalta olen itse ollut vieraana (ja kaasona) vain kirkkohäissä. Joten olisi kiva kuulla miten siviilivihkiminen eroaa kirkkohäistä ja mitä se hääparilta vaatii? 🙂 Meillä on häät suunnitteilla syksylle 2018, joten siksi ei olla vielä itse sen tarkemmin perehdytty asiaan, vaikka kohta kai sekin pitää aloittaa että saadaan mieleinen juhlapaikka yms 🙂

Siis niin mielettömiä kuvia että voihh!! :’) olette niin kaunis pari!

Voi miten kauniita kuvia! 🙂

Voi että <3 sydän pakahtuu näistä hääkuvista! Me tanssitaan alustavan suunnitelman mukaan häitä 2018, mutta saas nähdä 🙂 toisaalta mitä sitä turhaa asiaa hirveästi lykkäämään, koska se on kuitenkin tässä elämän to do-listalla

Apua miten ihania kuvia, en kestä.. <3 tekee mieli alkaa selailemaan kuvia omista häistä ja muistelemaan sitä ihanaa päivää. 🙂

Onneksi kuvat ja muistot säilyy<3 Oli se kyllä ihana päivä<3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *