Xenia's day

Rintaraivareita ja -lakkoilua

Teksti:

Jestas minkälaiset 3-4 päivää tässä on ollut takanapäin. Kuten sanoin viime postauksen kommenttikentässä, täällä on ollut väsymystä, flunssaa ja pientä stressinpoikasta viime viikosta ja maanantaina maitohanat ei ottaneet lainkaan auetakseen vaikka kuinka söin ja join. Pakastimesta otin lopulta mun maitoa, jota poika vetelikin sit hyvällä ruokahalulla kun oli yrittänyt saada ensin maitoa rinnoista. Heruminen ei syystä tai toisesta vaan alkanut samalla tavalla ja sekös vasta ärsytti meitä molempia.
Noh, tiistaina päästiin vähän etiäpäin, mutta illasta ei enää maitomäärä riittänyt, varmaankin siksi kun edellisenä päivänä ei yksinkertaisesti päästy ”tyhjentämään” rintoja. Silloin jouduin antamaan lisämaitoa reilun 1 dl ja tällä kertaa ihan korviketta kun omat maitovarat oli huvenneet täysin. Pumppasin minkä kerkesin, mutta eipä sieltä mitään tullut, saatiin kuitenkin poika tuolla tavalla nukkumaan ja myönnän, että mulla kävi jo mielessä että nytkö tämä sit loppuu.
Eilen mulla oli ehkä surkein päivä ikinä. Edellinen yö oltiin valvottu ja yritin sen valvomisen aikana pitää poikaa mahdollisimman paljon rinnalla, että saataisiin siinä samalla maidot nousuun kun toinen on unenpöpperössä eikä niinkään raivostunut hitaasti nousevasta maidosta.
Olin eilen väsynyt ja kiukkuinen kuin mikä ja asiaa ei tosiaan auttanut se, että poika nukkui maksimissaan 20 minuutin päikkäreitä, taisi olla hermo kireällä meillä molemmilla ja soitin jo miehelleni, että hae kaikki korvikkeet mitä löytyy varuiksi, etten joudu lisäksi sentään stressaamaan sitä, ettei pojalla olisi ruokaa jos oma tuotanto ei syystä tai toisesta mene hänen kurkustaan alas illalla.
Tuli ilta ja imetyksen aika ja eikös sieltä tullut sit sellaiset rintaraivarit että oksat pois. Ilmeisesti tämä herra pitää kovin siitä, että pullosta tulee nopeammin ja varsinkin tosi nälkäisenä se tissi ei kiinnosta sit yhtään. Sain kuitenkin pumpattua aavistuksen maitoa ja sen pojalle huiviin ja sit hyssytellen ja kävellen onnistuin imettämään herraa niin että hän siihen nukahti ja oikein tunsin maidon nousun. Voi morjes mikä voittaja-olo oli ton jälkeen, mutta kyllä siinä kiipesi hikikarpalot otsalle itse kullakin.
Pojan mentyä nukkumaan mä vedin oluen, vaikka en siitä tykkää lainkaan. Luin nimittäin jostain että hyviä maidonnostattajia on olut ja suklaa niin pitihän sitä totella. Viime yönä maitoa heruikin sit paljon paremmin, ehkä siinä sit vaikutti myös lisäksi se suklaan lisäämä oksitosiinihormoni ja miehen kanssa juttelu eli rentoutuminen.
Tänään ollaankin sit selvitty jo ilman mitään extraa, vaikka edelleen tuo herra kapinoi rintaa vastaan ja saa kyllä käydä läpi kaikki maailman kikat, että toinen nappaa rinnan suuhun tarpeeksi pitkäksi aikaa, että alkaa maito herumaan. Nyt siis toivomme, että nämä rintaraivoilut ei kestä loputtomiin ja poika saa samalla tarpeeksi ruokaa. Juuri sain hänet nukkumaan tuonne ihan omaan varsinaiseen sänkyyn kun halusin kokeilla jos siellä malttaisi nukkua 20 minuuttia pidempään. Ulkonakin on kokeiltu nukkua, mutta eipä onnistu ei.
Leivoin muuten tuossa pojan kanssa just kaurabrownieseja ihan vaan siksi, että niissä on paljon hiilaria ja suklaata. Lääkäri määrää ja sitä rataa. Huomaan kyllä muuten sen, että etenkin stressaantuneena/väsyneenä mä olen oikea suklaahiiri, vaikka pitäisi varmaan pyrkiä olemaan noista erossa.. 😀 Oli pakko käydä testaamassa jo ja voi luoja et on hyvää!
Huh, sellaisia juttuja tänään. Juuri tässä kuulostelen josko poika on taas heräämässä, on ollut vähän haastavaa tehdä mitään mihin liittyy ajatustyötä kun herra ei juurikaan päikkäreitä nuku (tai hyvin lyhyitä sellaisia) ja muutenkin kaipaa tekemistä koko ajan. Leipominen tapahtui käytännössä katsoen niin että poika istui lattialla ja minä lauloin ja tanssin koko ajan hänelle. Kaikkea sitä tekeekin pikkuisten eteen!<3
Sellaiset kuulumiset tällä kertaa. Katsotaan miten ilta menee, pitäkää peukut pystyssä että hyvin! <3
P9260457

ihana viltti ja sukat saatu blogin kautta lahjana Soft Goat Cashmerelta, niin pehmoista!<3

 

Lue myös

X