Ruudullista asua

Huomenta kaikki! 🙂 Aurinko paistaa jälleen kerran ja tänä aamuna huomasi jo valoisuuden lisääntyneen. Se on muuten hyvä puoli siinä kun herää joka päivä samaan aikaan, tuon päivän pitenemisen huomaa todella hyvin! Mulle tuli tuossa äsken eilisen postaukseen liittyviä kommentteja lukiessa todella hyvä mieli. Tuli sellainen fiilis, että tästä asiasta on hyvä puhua, se kun koskettaa melkeinpä jokaista naista jossain vaiheessa elämäänsä. Mikä siinä onkaan, että miehille ei tällaisia samanlaisia ulkonäköpaineita tässä maailmassa ainakaan tähän mennessä ole syntynyt? Monestihan sellainen pieni ”elintasomaha” kertoo miehellä vain vauraudesta ja sitä ei paheksuta laisinkaan milloin taas naisen kurveihin kiinnitetään kauheasti huomiota, vaikka itseasiassa luontaisesti meillä XX sukupuolen edustajilla on korkeampi rasvaprosentti kuin miehillä, ja ihan syystä! 🙂 Halusin muuten vielä lisätä yhden asian eiliseen postaukseen ihan terveyden kannalta katsottuna. Unohdin nimittäin mainita tähän itsensä rääkkäämiseen liittyvästä ilmiöstä nimittäin hormonitoiminnan lakkaamisesta/häiriintymisestä. Valitettavasti mulle tämä osui kohdalle ja uskonkin, että osittain noiden muutaman vuoden takaisten laihduttelujen ja näännyttämisen seurauksena kroppa ei toiminut niinkuin pitää siinä vaiheessa kun pillerit lopetin. Onneksi kohdallani kyse ei kuitenkaan ollut lopullisesta häiriöstä vaan pienen rasvakerroksen lisääminen yhdistettynä aikaan sai mun kehoni toimimaan. Se ei ole oikeasti mikään leikin asia, valitettavan usein sitä kuulee tapauksista, joissa esimerkiksi lapsensaanti vaikeutuu siksi, että aina vain laihdutetaan. Kaipa sitä vaaraa ei tule lainkaan ajatelleeksi kun samalla kuitenkin todella hoikat ihmiset saavat lapsia, eron ollessa varmasti hyvin usein siinä, että jotkut ovat vain luonnostaan pieniä ja todella siroja ja toisten ominainen kroppa hieman muodokkaampi/lihaksikkaampi/jne. Joku tuolla kommenttiboxissa puhui nimenomaan siitä, että jos pääsisi yli siitä vertailusta mitä pään sisällä harjoittaa aina epävarmuuden iskiessä. Se ajattelumalli kun ei ruoki mitään muuta kuin lisääntyvää epävarmuutta. Aina on maailmassa joku jolla on pidemmät jalat, kauniimmat hiukset, upeampi iho tai vastaavaa, mutta ne eivät ole niitä arvoja millä ihmisen hyvyyttä mitataan. Ihminen voi olla todella kaunis ulkoisesti, mutta sisäinen tyhjyys vie kaiken mennessään. Minä olen elämässäni törmännyt sellaisiin ihmisiin, joita olen aluksi pitänyt todella kauniina, mutta keskusteltuani heidän kanssaan en ole enää ajatellutkaan niin. Jos ihmisellä ei ole sisällä mitään muuta kuin ilkeyttä, ei kauniit kasvot tai upea kroppa pelasta mitään. Ulkokuori on rapistuva asia, mutta sisäinen lämpö ja kauneus ikuista. Muistetaan se!<3 Nyt muihin juttuihin. Eilinen meni tosiaan illasta siellä pentueskarissa ja voi luoja; en ole varmaan pitkiin aikoihin nauranut niin paljon. Ensin siellä oli sellaiset puoli tuntia sellaista meininkiä, että jokainen oli oman pentunsa kanssa kun hoitaja kierteli katsomassa ja tutkimassa jokaisen pennun. Voi jösses, kyllä oli muuten Maxissa pitelemistä, ei toi tollo vielä tajua, että miksen mä voi leikkiä tuon toisen kanssa kun se on parin metrin päässä. 😀 Ainiin muuten, mä olin ihan järkyttyä kun pieneläinhoitaja sanoi, että Maxilla on pikkasen liikaa läskiä kylkiluiden päällä. Mun mielestä kun toisella näkyy vyötärö niin hyvin ja kylkiluut tuntuu hyvin läpi, mutta pitää nyt vähän rajoittaa ruuan määrää. Kai se sit se, kun tuo meidän tollo on aika siro malliltaan ja oon tottunut aika skrodeihin labbiksiin ja mun silmissä Max on niin pieni. 🙂

Paita: Evechic (tämä)

Leggarit: H&M

Kaulakoru: Evechic

Saappaat: DKNY

Laukku: Mulberry

Annettiin nyt sit tänään vähän vähemmän ruokaa ja saatuamme vahvistuksen sille, että pentu voi juosta oman jaksamisen rajoissa vapaana, aiotaan myös tehdä vähän pidempi metsälenkki. 😀 On muuten kauheeta, miten pienen painon huomauttaminen ottaa enemmän sydämeen kuin omasta painosta huomauttaminen, kaipa siinä on joku sellainen juttu, että tuntee olevansa huono äiti kun omaa vauvaa sanotaan pulskaksi. 😀 Anyway, loppu puolituntia menikin sit siinä kun pennut sai leikkiä keskenään. Oli kun iso lumipallo olisi sinkoillut huoneen poikki, siellä oli vielä sopivasti kultainen noutaja ja saksanpaimekoira ja kaikki oli samankokoisia. 😀 Max oli lopulta niin väsynyt, että nukahti saman tien autoon, mutta hauskaa oli, innolla odotetaan ensi viikon tapaamista.

Pakko muuten kehua jälleen kerran sitä Benefitin High Beam valovoidetta jota oon käyttänyt poskipäille ja nenän päälle sekä hieman myös CC voiteeseen sekoitettuna. Se tuo niin kivasti valoa kasvoille olematta kuitenkaan kimaltava, mä olen koukussa! 🙂 Mun pitäisi tehdä tänään tilausta Lookfantasticille vielä Bio Oilista, jota oon nyt käyttänyt jonkun aikaa mahaani. Vaikka rasvaamisella ei raskausarpia ehkäisevä vaikutus olekaan välttämättä, niin täytyy sanoa, että mä tykkään mahan kosteuttamiseta ihan muutenkin ja onhan toi hyvä keino sitten siinäkin vaiheessa jos niitä arpia tulee, tuota kun suositellaan aika usein leikkausarpienkin häivyttämiseen. 🙂 Pikkupurkki maksaa muuten Suomessa saman verran kun kolme kertaa isompi Enkuissa, eli jos teitä tuota joskus kiinnostaa kokeilla, suosittelen tilaamaan Lookfantasticilta! 🙂 Tänään luvassa töiden teon lisäksi lisää töitä ja sit jossain vaiheessa kävelyä metsikössä ja illan suusta mennäänkin viimeistä kertaa pentukouluun. Sovittiin muuten tuossa ystäväpariskunnan kanssa, että pidetään nelisteen illanistujaiset meidän luona lauantaina ja tehdään omatekoisia hamppareita. Koska mulla on leivontainto, ajattelin tehdä myös sämppärit itse, onko kellään hyviä reseptejä? Muutenkin saa antaa vinkkejä hyvistä pihvisekoituksista, plussaa siitä, jos maistuu aika samalta kun Mäkissä! 😀 Aurinkoista torstaita kaikille!<3