Rv 28 ja ajatuksia tulevasta synnytyksestä

68% raskaudesta takana! Ihan hullua. Joidenkin applikaatioiden mukaan olen jo kolmannelle kolmanneksella vaikka ilmeisesti Suomessa se lasketaan alkavaksi 29:nnen viikon alussa. Samapa tuo, prosentuaalisesti ollaan jo voiton puolella – tämä odottelu kun ei ole omia vahvuuksiani jos rehellisiä ollaan.

Ajatukset ovat aika vahvasti kääntyneet jo synnytykseen ja siihen, mitä toiveita minulla sen suhteen on. Viimeksi synnytin minimiehen Kotkassa kesken pahimman korona-ajan ja kaikenlaiset rajoitukset mm sen suhteen voiko mies mennä kääntämään parkkimittaria yms toivat siihen hetkeen omanlaisensa puolen. Lisäksi synnytyssalini vieressä tehtiin juuri silloin nyt jo avautunutta uutta puolta ja piikkauskoneen ääni vaikeutti rentoutumista jonkun verran.

Nämä pienet asiat eivät kuitenkaan olleet se, mitä tekisin nyt jälkikäteen ajatellen toisin, vaan se, että otin spinaalin. Kohdallani jo valmiiksi alhaiset verenpaineet laskivat entisestään, tärisin kuin haavan lehti ja supistukset loppuivat, mutta verenpaineet piti saada ylös ennen kuin alettiin tiputtaa oksitosiinia. Spinaalin vaikutushan ei ole kovinkaan pitkä ja sitä ei voi laittaa lisäannoksia kuten epiduraalia ja siinä vaiheessa kun saatiin supistukset käyntiin ja olo kohtuu normaaliksi alkoi sen vaikutus jo loppua. Eli se oli kohdallani vähän yhtä tyhjän kanssa.

Ensimmäisen kanssa sain silloin epiduraalin ja se toimi ihan ok:sti, mutta jotenkin olin mielestäni ihan sekaisin. Kaikista selkein synnytys olikin tokan kanssa kun en ehtinyt saamaan kivunlievitystä (vaikka sitä loppumetreillä anoinkin:D) ja synnytyksen jälkeen ei ollut sellaista sekavaa olotilaa laisinkaan.

Jos siis kaikki menisi tässä raskaudessa melko samalla kaavalla ja istukka olisi noussut ylös, niin että voin ylipäänsä alakautta synnyttää, taidan yrittää mennä mahdollisimman pitkään lämmön ja ilokaasun avulla.

Mutta nämä nyt ovat tällaisia ajatuksia, jotka voivat muuttua moneen kertaan, en siis itse ole laatinut mitään suunnitelmaa nyt enkä edellisissäkään raskauksissa kun olen ihmisenä sellainen, joka tekee päätökset aina nopeasti siinä hetkessä. Mutta toki ymmärrän, että me ollaan kaikki erilaisia ja jollekin se omien ajatusten selkiyttäminen suunnitelmaan voi olla todella tärkeä ainutkertaisen tapahtuman äärellä!<3

Lähdetään muuten vielä toukokuun alussa viikon visiitille Englantiin kun ei sit taas päästä sinne hetkeen vauvan synnyttyä. Ei olla käyty siellä 3,5 vuoteen lainkaan, joten ikävä sinne on jo kova. Nauratti vaan se kun joskus miehen kanssa kaksin matkustaessa saatiin viikon Kreikan loma hotelleineen ja lentoineen 700€:lla yhteensä ja nyt pelkkä tarpeeksi iso vuokra-auto viikoksi kustantaa saman verran. Lasten kanssa matkustelu ei ole todellakaan halpaa, mutta eipä sitä tulekaan matkusteltua niin usein enää eli se kompensoituu sillä. 😀

Odotan suuresti viikkoa perheen kanssa ja Enkkujen kevättä yleisestikin. Se on mun mielestäni paras vuodenaika siellä ilmojenkin takia. Ja miten kiva, että meidän pienin pääsee ekaa kertaa toiseen kotimaahansa!<3

Huomenna alkaakin jo pääsiäisen aika. Mitä teillä on suunnitelmissa? Meillä on pari synttärijuhlat ja tietysti suklaamunien etsintää luvassa!<3