RV 33 - istukan sijainnin kontrolli ja neuvolakuulumiset

Tänään kävin sairaalassa kontrolliultrassa istukan sijaintiin liittyen ja lopputulemana on se, että se on yli 4cm päässä kohdunsuulta – eli mitään estettä alatiesynnytykselle ei ole. Samalla tsekattiin myös vauvan koko ja painoarvioksi sain nyt 1870g, joka on aavistuksen keskikäyrän alapuolella (aivan kuten muutkin lapsemme ovat olleet), jos paino nousisi sen noin 200g per viikko olisi hän syntyessään aikalailla kuten veljensä. Toki mitat vain suuntaa antavia, mutta toisaalta tyypillisiä minulle. Huolta tai hämmennystä herätti kuitenkin vauvan pään koko, jota lääkäri ei sen kummemmin kommentoinut, sanoi vain mittojen olevan suhteessa pienempiä kuin muut mitat, mutta täysin ok vielä. No, minähän täällä jo googlettelen ties ja mitä ja kaivelin lasten kortit esiin ja totesin, että kaikilla meidän lapsista on ollut keskivertoa pienemmät päät syntyessään. Tytöllä 32cm, pojilla 34 ja 34,5cm. Ilmeisesti keskiarvo on 35cm (tytöillä) ja 36cm (pojilla). Jos kyseessä olisi jonkun toisen vauva sanoisin vaan, että jos lääkäri ei ole huolissaan, ei sinunkaan tarvitse olla, mutta you know how it goes. Google laulamaan ja silleen. 😀 Laitoin nyt kuitenkin kyselyn neuvolatädille mielenrauhan vuoksi, joskus tarvitsee pientä tyynnyttelyä ammattilaiselta.

Tämän päivän erikoistuva lääkäri tsekkasi samalla kaikkia virtauksia ja kaikki oli ok, eli sen suhteen ei pitäisi olla mitään häikkää. Ehkä nyt vaan totean siis sen, että meillä on kaikilla erikokoiset päät ja eri pituiset sääret. Mutta ehkä joku teistä tunnistaa itsensä tästä huolehtimisesta raskausaikana?

Jos kundi päättäisi syntyä veljiensä tavoin viikolla 40, olisi tuohon aikaa enää 7 viikkoa. Ihan hullua! Veikkaan että aika ei tästä hitaammin enää tule menemään kun tyttö aloittaa reilun 2 viikon jälkeen kesälomansa ja minä ”äitiysloman” 3 lapsen kanssa kotona ollessa. 😀 Mutta onneksi meillä on iso piha ja lapset leikkivät tosi kivasti keskenään tuossa – ja isovanhemmatkin asuvat lähellä. Vielä on jaksaminen hyvällä mallilla, mutta ei sitä tiedä mikä fiilis on joskus 5 viikon päästä jos vaikka helteet pääsee yllättämään.

Kävin maanantaina myös neuvolassa ja siellä kaikki ok. Painonnousu on hidastumaan päin kuten aina tässä vaiheessa raskautta. Minä olen se, joka kerää vähintään 4 kg ekalla kolmanneksella (kun monella ei näy tai tunnu vielä missään), n.6kg toisella ja viimeisellä yleensä vaan n.2kg. Samaa kaavaa on mennyt kaikissa raskauksissa mikä on hassua kun ruokavaliokin on muuttunut tosi paljon esim 8 vuoden takaiseen verrattuna. Kertonee siitä, että keho ottaa just sen mitä tarvitsee!<3 Hb oli harmi kyllä laskenut edelleen, eli nyt syön lisärautaa 50mg sijaan 100 mg joka toinen päivä. Toistaiseksi ei ole ollut vatsavaivoja, mutta jostain syystä vatsani kestää raskausaikana mitä vain ruokia siinä missä laskisin itseni normaalitilassa aika herkkävatsaiseksi.

Tämä viikko on ollut suoraan sanottuna raskas, sillä varmaankin Englannin parin tunnin aikaeroon liittyen olen ollut aamuisin superväsynyt ja hitaasti käynnistyvä. Yleensä herään kuuden maissa itsestään ja makoilen sängyssä hetken ennen nousemista, mutta nyt muutamana aamuna on herätyskello herättänyt seitsemältä syvästä unesta. Siinä on sellainen ”mikä maa, mikä valuutta” fiilis hetken aikaa enkä suoraan sanottuna pidä siitä yhtään. 😀 Toivottavasti pääsen takaisin tuttuun rytmiin asap.

Kaikin puolin muuten ei voi kyllä valittaa. Ei ole juurikaan kipuja, mitä nyt nivuset ja issias vaivaa välillä, mutta venyttely auttaa siihenkin. Eli kiitollinen saa olla! 🙂