Xenia's day

RV25 ja koronan jälkioireet

Teksti: Xenia

Pakko kyllä sanoa, että korona on sairautena kummallinen – monelle se aiheuttaa varsin lieviä oireita, mutta niiden moninaisuus on kyllä ihan omaa luokkaansa. Nivelkivut, lihaskivut, päänsäryt yms voivat lieväoireisissa ja jopa oireettomissa tapauksissa tulla vasta kun ns aktiivinen sairaus on jo ohitse. Miehelläni on esimerkiksi ollut päänsärkyjä (hän oli käytännössä oireeton) ja samaten minulla ja ystävälläni. Ja lisäksi minua vaivaamaan saapui polvikivut, jotka olivat aika pahat ensimmäisenä ja toisena päivänä sairautta ja katosivat sit vain palatakseen muutama päivä sit korkojen kera. Ihan yhtäkkiä portaiden kulkeminen sattuu ja kykkyyn menen hampaat irvessä. Kävely yms ei satu, vaan nimenomaan liikkeet, joissa polvi koukistuu enemmänkin. Tätä nivelkipua tuskin auttaa raskaus ja siitä seurannut nivelten löystyminen ja lisääntynyt paino. Toivon siis, että nämä eivät nyt tulleet loppuraskaudeksi jäädäkseen, rajoittavat jokapäiväistä elämää kuitenkin sen verran paljon.

Näiden ikävien tuntemusten lisäksi täällä kärsitään myös koronasta puhuttaessa siitä hyvin yleisestä vaivasta, eli maku-ja hajuaiastin muutoksista. Se alkoi sunnuntaina pari viikkoa sitten ja jatkuu edelleen. Maistan joitain makuja (kuten suolaista ja makeaa), mutta se itse maku jää uupumaan tai hyvin vajavaiseksi. Tämä on ehkä ikävin juttu, sillä food is life ja nyt kyllä huomaa, miten tärkeitä on esimerkiksi aamukahvissa nimenomaan se maku (eikä vain se kofeiini:D).

Yritin tuossa haistella eteerisiä öljyjä ja niitä kyllä haistoin. Eli ehkä tässä ollaan pikkuhiljaa menossa kohti parempaa. Vielä en ole kokeillut niitä vippaskonsteja, mitä on neuvottu tekemään (appelsiini pannulla mustaksi ja sisäosan sekoittaminen sokerin kanssa ja syöminen), mutta alan olemaan kohta epätoivoinen, joten en yhtään ihmettelisi jos tämä tapahtuisi nyt viikonloppuna. 😀

Näitä paria kummallista vaivaa lukuunottamatta täällä voidaan oikein hyvin ja toivottavasti sama fiilis jatkuu loppuraskaudenkin ajan. Kyselin neuvolasta siitä, tehdäänkö Suomessa extraultria koronan sairastaneille, mutta näin ei ainakaan enään tehdä – ilmeisesti ehkä muiden varianttien aikaan vielä tehtiin?

Minulla on kuitenkin 32 viikolla se seurantaultra istukan sijainnin takia, eli siinä varmaan tsekataan ainakin osittain myös vauvan kokoa ja nähtäisiin jos kokokehitys laahaisi jäljessä. Ja varmaan sf-mittakin antaa jotain osviittaa, sekin tsekataan aina neuvoloissa.

Sellaista kuuluu siis viikolle 25. Pianhan alkaa jo viimeinen kolmannes, joka tuntuu hullulta. Nimittäin samaan aikaan tuntuu, että olen ollut raskaana ikuisuuuden, mutta aika on kuitenkin mennyt nopeasti. Vaikea edes selittää.

Tälle viikonlopulle on brunssisuunnitelmia sekä lauantaina, että sunnuntaina, mutta muuten ei sen kummempaa menoa. Ihanaa viikonlopun alkua kaikille!

X