Syntymäpäivät ja lahja minulta minulle

28 vuotta sitten aamulla yhdeksän jälkeen synnyin tähän maailmaan. Tuntuu jotenkin melkein utopistiselta, että 18-vuotis syntymäpäivistäni on jo 10 vuotta, muistan nimittäin kuin  eilisen kun menin ajokokeeseen ja sain ajokortin samaisena päivänä, sitä kun ei silloin malttanut odottaa yhtään pidempään.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin olen aika erilaisessa tilanteessa. Istun omassa kodissa, ruokapöydän ääressä ja vilskettä riittää kun tyttäremme juoksentelee ympäriinsä Englannin mummun kanssa. Jos minulta olisi kymmenen vuotta sitten kysytty missä olen kymmenen vuoden päästä, olisi vastaus ehkä ollut erilainen, mutta tässä hetkessä en osaisi kuvitella olevani missään muualla kuin juuri tässä, näiden ihmisten ympäröimänä.

Viimeiset pari kuukautta ovat olleet melkoista mielen myllerrystä ja tuossa viime viikolla päätin, että olen lahjan ansainnut. En ole pitkään aikaan hankkinut itselleni mitään merkityksellistä, mutta erästä juttua olen silmäillyt pitkään. Sain mieheltäni kaksi vuotta sitten joululahjaksi Hermesin klassisen Clic H -rannekorun valkoisessa sävyssä, hopeiden metalliosien säestämänä. Käyn aina välillä vilkuilemassa Hermesin nettisivuilla heidän sen hetkistä rannekorujen värivalikoimaa ja jonkun aikaa sitten iskin silmäni tähän todella haaleaan, lähes nudeen taittavaan vaaleanpunaiseen rannekoruun ruusukultaisilla metalliosilla. Jonkin aikaa sit päätin tilata sen itselleni yhteisenä syntymäpäivä- ja joululahjana. Parasta tässä on se, että värinsä puolesta se muistuttaa ranteessa tyttärestäni. Samaten kuin se valkoinen mieheltäni lahjaksi saatu muistuttaa aina hänestä!<3

Sopii muuten täydellisesti tuohon Paul Hewittin kellooni! Ja kellosta puheenollen, kellokilpailun voittajaksi muuten päätyi Pia, joka on kommentoinut 11.12 illalla. Kurkkaapas sähköpostiisi! 🙂

Mukavaa alkavaa jouluviikkoa teille! Me lähdetään pian Helsinkiä kohti katselemaan hieman jouluvaloja ja mulla olis vielä kampaaja-aikakin varattuna Nooralle, luksusta! <3