Terveellinen lounas ja huono omatunto

P5090186

Tervehdys täältä kahvikupin ääreltä. Juuri tuossa tallensin gradun tämän päivän päätteeksi ja lähetin samalla sen itselleni sähköpostiin. Ihan nimittäin puistattaa ajatus siitä, että yhtäkkiä lentäisi yli 70 sivua verta ja hikeä hukkaan jos kone päättäisi kaatua tai vastaavaa. Niinkin on nimittäin joskus käynyt. Hassua, että tätä kirjoittaessa meinasin mennä vaihtamaan fontin kun ei näyttänyt siltä kuin pitäisi, taitaa siis times new romanit vilistä silmissä.

Täällä voidaan muuten hyvin, mutta yksi asia mulle kyllä tänään tuli, nimittäin huono omatunto. Olen nyt viimeiset kolme yötä nukkunut ihan luokattoman huonosti kun supisteluja on ollut aika paljon. Tein aamusta töitä ja päätin sit silmien lupsuessa jo yhdeltätoista että käyn hetken lepäämässä. Heräsin puolitoista tuntia myöhemmin aivan pökertyneenä siihen että äitini miesystävä koputteli ovelle hakiessaan yhtä juttua ja tuli kyllä sellainen ”laiskimus” olo ettei mitään järkeä. Tottakai mä ymmärrän sen, ettei tuolla nyt loppupeleissä mitään merkitystä ole, olisihan tässä nimittäin jo äitiysloma alkamassa jos perinteisissä palkkatöissä kävisin. Jotenkin vaan pyrin aina olemaan nimenomaan tuon tyttäreni päiväkodissaoloajan mahdollisimman tehokas.

Tähän liittyen on opittava armollisuutta. Muistan kun tytön ollessa pieni en nukkunut juuri lainkaan päikkäreitä, vaikka olisi pitänyt. Uni on kuitenkin niin tärkeä tekijä ihan kaikessa, että sitä pitää saada vaikka sit keskellä päivää. Meillähän tulee olemaan vauvan synnyttyä sellainen tilanne, että tyttö jatkaa edelleen hoidossa ainakin osa-aikaisesti, kesäloman jälkeen. Nähtäväksi jää, miten nuo aikataulut hoidetaan, mutta en kertakaikkiaan pysty hoitamaan vauvaa ja 3.5 vuotiasta kiitettävästi kun on myös työasioita hoidettavana. Viimeinen asia mitä nimittäin haluan tehdä on tyrkätä tyttö telkkarin eteen koko päiväksi kun minä olen joko vauvassa kiinni tai vaihtoehtoisesti töiden kimpussa kun vauva nukkuu. Onneksi tyttö tykkää hoitopaikasta valtavasti ja samaten ystävistään, joita etenkin tässä viimeisen ”lukuvuoden” aikana on muodostunut. Niin ja plussaa tietysti siitä, miten paljon virikkeitä hoitopaikka tarjoaa.

En itseasiassa tiedä miten toimisin siinä vaiheessa jos olisin palkkatöissä ja ihan oikeasti äitiyslomalla. Voi olla, että pitäisin tyttöä ainakin parina päivänä hoidossa ihan siksikin että on jo siihen tottunut. Eri juttu sit ehkä jos ikäeroa olisi vähemmän eikä tyttö olisi koskaan vielä hoidossa ollut. Mielenkiintoisia juttuja ja näitä pohtiessa huomaa nimenomaan sen kuinka moni asia esimerkiksi päivähoitopäätökseen vaikuttaa. Ei vain se onko ansiotyössä vai yrittäjä, mutta myös se, mikä on taloudellinen tilanne ja se millä ikäerolla lapsia on. Tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan jokaisen perheen on löydettävä se oma juttunsa.  Siltikin tämä taitaa olla yksi niistä keskustelunaiheista, joilla jotkut ihmiset valitettavasti pyrkivät painamaan toisia alas.

Kesälomasta tuleekin sit mielenkiintoinen ja riippuen siitä, milloin vauva syntyy myös melkoisen kiireinen. Mies pystyy irrottautumaan yhteensä 2 viikoksi kaikkien kiireiden keskellä ja hänen lomansa tuleekin ajoittumaan siihen kun vauva syntyy. Tyttö on yhteensä lomalla lähemmäs 2 kk, joten jos vauva syntyisi ennen laskettua aikaa, saattaa mennä aika kiireiseksi mun arkeni siinä vaiheessa kun mies palaa töihin ja tyttö on vielä kotona. Onneksi on vaari ja mummu, jotka ovat eläkkeellä ja voivat varmasti tarvittaessa tehdä tytön kanssa aina välillä jotain kivaa, jotta saan itse kaiken tarvittavan tehtyä. Ja oli meillä puhetta siitäkin, että Englannin mummu tulisi tänne sit esimerkiksi viikoksi kun ollaan päästy sisään arkeen vauvan syntymän jälkeen.

Onneksi asioilla on tapana järjestyä, mutta valehtelisin jos väittäisin ettei yhtään jännitä se, miten uusi arki alkaa rullaamaan. Tällä kertaa ei jännitä vauvan käsittely tai vastaavat jutut, jotka pelotti tyttöä odotellessa, vaan nimenomaan se, miten jatketaan eteenpäin nelihenkisenä kokoonpanona!<3

Nyt pitäisi alkaa pikkuhiljaa tekemään ruokaa, sillä tytöllä on alkuillasta kevätjuhlat ja illallinen on syötävä sitä ennen. Mulla ei ole kyllä yhtään nälkä, mutta ehkä syön sit sen jälkeen. Yllä yhtä viime viikkoista lounasta, ah miten ihanaa grillattu kana onkin kun siitä saa monelle aterialle ruokaa. Välillä iskee laiskuus ja se on ihan ok!:)

Mukavaa iltaa teille kaikille!

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Pakko kommentoida tätä, kun huomasin että tämä hoitoaihe jäi ihan nyt muutamaksi päiväksi mietityttämään, koska näin yli kolme vuotiaan hoidosta puhuttaessa tämä ajatus hoidosta pois ottamisesta oli minulle ihan uusi. Asun itse Saksassa ja olen pienen kaksivuotiaan tytön äiti. Näistä hoitoasioista ollaan täälläkin varmasti montaa mieltä, mutta se yleinen ilmapiiri kuitenkin on (ainakin tuntemieni ihmisten keskuudessa), että yli kolme vuotias lapsi tarvitsee jo kodin ulkopuolisia virikkeitä. En myöskään tunne ketään, joka toisen lapsen saatuaan olisi edes miettinyt ottavansa vanhemman lapsen pois hoidosta vauvan synnyttyä ja erottaa hänet totutusta rutiinista ja kavereista (hoitopäivien pituus tosin usein lyhenee siihen 5-6 tuntiin). Minun mielestäni on kyllä ihan oikeitettua tuossa myös miettiä sitä omaa jaksamistaan. Kyllä minusta tuo pikku-lapsi + vauva yhtälö kokopäiväsesti aika raskaalta kuullostaa, ja onhan se jo lapsellekin parempi, ettei äiti ole ihan jatkuvasta jaksamisensa äärirajoilla. Jokainen äiti on tietenkin erilainen niin kuin jokainen lapsi/vauvakin. Mutta ei se kotihoito mielestäni se hyvän äityiden mittari ole.

Xenia

Olen samaa mieltä. Kuten tuossa sanoinkin, vaikka olisinkin ”äitiyslomalla” pitäisin tyttöä todennäköisesti puolipäivähoidossa eli veisin edes tapaamaan ystäviä ja tuttuja. Mutta minulla tosiaan tilanne, etten voi jäädä lomalle, joten on ihan itsestäänselvää, etten voi tyttöä (hänen parhaansa ajatellen) pitää arkena kotona. Haluan että hänellä on virikkeitä ja myös sitä, että mä en koe olevani äärirajoilla kaiken kanssa! 🙂

ehkä huono omatunto sopisi paremmin otsikoksi, ei niinkään itsetunto? 🙂 koen, että olet itsevarma ja tunnet kyllä itsesi, mutta omatunto taas sitten eri asia kun se soimaa?

Xenia

Niinhän tuossa on?:)

Hei,

Onko liian henkilökohtainen kysymys jos tiedustelen mistä oikeudenalasta kirjoitat gradua? 🙂 Itse siinä vaiheessa opintoja, että pitäisi syksyllä hakea graduprojektiin ja mielenkiinnosta vaan sitä mietin. Ymmärrän toki jos haluat pitää omana tietona 🙂 Tsemppiä kirjoittamiseen ja nautinnollisia hetkiä auringonpaisteessa!

Xenia

Ei ole! Mä teen viestintäoikeuden puolelta!!!:)

Varmasti lähtee arkenne rullaamaan! 🙂 ja asiat järjestyvät. Yritä olla stressaamatta ja tsemppiä! <3 <3 Jos tulee overwhelming olo, hengitä syvään ja puhalla ulos <3

Xenia

Uskon näin, en malta odottaa!<3

Meidän tytöillä on ikäeroa vuosi ja 10kk. Esikoinen oli osa-aikaisesti hoidossa (3pvä viikossa 5h/pvä klo 9-14), vaikka minä olin kuopuksen kanssa kotona. Tämä oli meille hyvä ratkaisu. Esikoinen sai hoidossa erilaisempaa/monipuolisempaa virikettä mitä kotona ja ennen kaikkea ikäistensä seuraa säännöllisesti. Sosiaalisia taitoja ei mielestäni samalla tavalla kotona pysty harjoittelemaan. Minä sain levättyä niinä päivinä hieman enemmän, kun esikoinen oli hoidossa. Näin mentiin siihen asti, että palasin töihin ja myös kuopus meni hoitoon.

Alkuun mietin, että mitäköhän muut ajattelevat, kun esikoinen on hoidossa ja minä vauvan kanssa kotona, mutta tulin siihen tulokseen, että se ei tee minusta huonoa äitiä.

Meillä päivärytmi on aina ollut sama päivästä riippumatta: aikainen herätys (klo 6 jälkeen ) ja nukkumaan klo 8. Näin on edelleen ja tytöt ovat nyt 5v. & 7v. 🙂 Tietynlainen struktuuri helpottaa arkea kahden pinenen (ja vähän isommankin) lapsen kanssa.

Xenia

Ei tosiaankaan tee kenestäkään huonoa äitiä, se että pitää edes ajatella sitä kertoo jo siitä kuinka paljon ympäriltä saa paineita teki sit mitä hyvänsä äitiyteen liittyvissä asioissa!<3 Saapi nähdä mikä meidän päivärytmiksi muodostuu. Nyt aika samanlainen kuin teillä eli nukkumaan klo 20 ja herätys siinä 7 pintaan tai jälkeen! 🙂

*nukkumaan siis tietenkin illalla kahdeksalta (eli klo 20) 😀

Itse otin 4-vuotiaan hoidosta, kun vauva syntyi. Hän ei erityisesti välittänyt päiväkodissa olemisesta. Kotonakin löydettiin paljon ohjelmaa – tyttö kävi kerhossa ja liikuntakerhossa ja vapaapäivinä tavattiin muita lapsia esim leikkipuistoissa ja avoimessa päiväkodissa. Ei tullut seurasta pulaa, vaikka tyttö olikin ”vain kotona”.

Ja kyllä sitäkin paljon arvosteltiin että otin niin ison kotihoitoon… mulla ei käynyt kyllä edes mielessä muut vaihtoehdot. Toki tässä kunnassa esim minimimaksu osapäivähoidosta oli yli 200€ että ihmettelen kenellä siihen on varaa kotona ollessa :D. Eli raha oli kyllä yksi syy. Toinen oli se, etten olisi jaksanut millään viedä ja hakea tyttöä ja sovitella aikatauluja sen mukaan. Tykätään nukkua myöhään ja olis ollut tympeää laittaa kello soimaan että ehtii viedä päiväkotiin…

Kotona olosta tykättiin kaikki ja oli mahtavaa antaa mahdollisuus kiireettömään lapsuuteen <3

Xenia

Kotonakin löytyy ohjelmaa jos aikaa on sille virikkeiden tarjoamiselle, meidän kohdalla ei näin ole kun vauvan nukkuma-ajat menee aikalailla töitä tehdessä. Kukin siis tavallaan! 🙂

Tuossakin näkee juuri sen, että ei ole vain yhtä tapaa toimia! Ja tuo arvostelu?! Oi miksi?! Ja jos et ota lastasi kotiin niin silti saat arvostelua 🙁 Tä
Työskentelen kunnallisessa päiväkodissa . Olen sitä mieltä, että jos vanhemmat pystyvät hoitamaan päiväkoti arjen toisen vanhemmista olessa kotona niin tervetuloa! Ei tietenkään ympäripyöreää päivää mutta kuitenkin, että päiväkoti arki on tuttua. Hyvin harvoin enään toista lasta hoidetaan kotona 3-vuotiaaksi jos toinen on päiväkodissa joten miksi lopettaa päiväkoti reilu vuodeksi? Kaverit säilyy ja lapsi saa mielekästä tekemistä, eikä vaan telkkarin katselua:)

Xenia

Mulla juuri tämä. Tyttö on etenkin nyt viimeisen vuoden aikana löytänyt paljon ystäviä ja leikkii suuresti jo muiden lasten kanssa. Oma tilanne ja se, että joudun tekemään töitä huomioon ottaen, olisi täysin käsittämätöntä että tyttö istuisi sit sisällä sen sijaan että saisi paljon virikkeitä. Ja toki sekin että töitä kun teen niin ei taloudellisesti ole mitenkään erilainen tilanne kuin muuten, joten sekään ei ole esteenä! 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *