Tiheän imun kausi vai yksinkertaisesti kova nälkä

Heh, olen selvinnyt tähän asti ilman mitään googletteluja, mutta viime yönä päädyin sinne kun poika heräili jälleen kerran alle kaksi tuntia edellisestä syötöstä. Tämä takapakki heräilyjen määrän suhteen alkoi jo ennen meidän enkun reissua ja silloin oletin sen olevan alkavaa tiheän imun kautta, mutta nyt en kyllä enää usko siihen, se kun olisi tuossa tapauksessa kestänyt jo lähes kolme viikkoa? 😀
Kliseinen juttu siitä, että tytöt syö vähän ja pojat paljon on meidän kohdalla niin paikkansa pitävää. Ja samaten muuten se, että joko sitä nukutaan hyvin tai syödään hyvin. Tyttö nimittäin oli huono syöjä, mutta erinomainen nukkuja ja poika taas toisin päin: ruoka maistuu vain koko ajan ja uni vain sen aikaa kun ei nälkä ole. Meillä herätään tankkaamaan jopa pitkien päikkäreiden välillä ja päivällä syöttöväli on helposti sen 1.5-2 tuntia ja hyvin usein useamminkin!
Toki näillä kahdella on myös melkoinen kokoero kun saman ikäisenä tyttö painoi lähes 2 kiloa vähemmän. Että toki tuon koon ylläpitämiseen ja kasvamiseen tarvitaan melkoisesti enemmän energiaa. Se ajatus ei aina vain ihan hirveästi lämmitä jos olet nukahtanut yhdeltä ja heräät joskus puolen tunnin päästä siihen että vauva ääntelee ja nostettuasi hänet sängystä käy hän rinnan kimppuun kuin ei olisi koskaan sitä nähnytkään. Kirjoitan tätä muuten ehkä vähän naureskellen koska se on ihan just näin. 😀
Varmaan tästä tiheästä ruokailusta johtuen mulla olikin ilmeisesti tiehyttukos, jonka ilmeisesti sain kuitenkin itse ”hoidettua” tiheällä imettämisellä juuri tuosta kipeästä rinnasta. Kuume ei noussut ja arkuus on lähestulkoon kokonaan poissa, joten rintatulehdukseksi tämä ei ehtinyt mennä.
Nyt mä vaan odottelen täällä, että tämä pieni päällä oleva flunssa katoaisi taivaan tuuliin, että omat energiat saisi vähän koholle. Mä olen nimittäin viimeiset kaksi päivää nyt pistänyt kelloa 1.5 tuntia eteenpäin aamulla, sillä en vain ole ollut tarpeeksi motivoitunut nousemaan ylös kun molemmat lapset vielä vetää sikeitä. Tänään mulla olikin itseasiassa jälkitarkastus myöhässä meidän matkan ja lääkärin sairastumisen vuoksi. Kaikki on ihan niinkuin pitääkin ja painelin sen jälkeen kaupan kautta hakeakseni kaikkea mahdollisimman terveellistä ruokaa, jotta pidetään hyvinvointia sitä kautta yllä. Juuri tuossa söin ison kanasalaatin johon olin extrana paahtanut pinjansiemeniä ja heittänyt päälle vielä puolikkaan avokadon. Näinä hieman väsyneempinä hetkinä kun on mun mielestä vieläkin tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen miten itseään tankkaa, vaikka myönnettäköön että voisin vaikka elää suklaalla tällä hetkellä jos omia mielihaluja olisi katsominen. Mutta niinhän se kroppa tekee, että väsyneempänä haluaa ”pikaista energiaa”, joka tosin yleensä väsyttää vain entistä enemmän. Ja kierre on valmis.
Mietin tuossa varmasti äideille tyypilliseen tapaan muitakin syitä pojan yhtäkkiselle yöheräilyrumballe ja kyllähän niitä keksi.

• Poika haluaa istua koko ajan ja sylissä punkee koko ajan vatsalihaksilla ylöspäin. Leikkimatolla olo ei tällä hetkellä nappaa yhtään vaan halutaan olla ylhäällä, vaikkei sinne itse vielä pääsekään. Ja sekös vasta turhauttaakin. Sama juttu muuten rattaissa: hermo menee jos herää eikä näe ympärille..
• Jaloilla potkitaan aivan taukoamatta, tämä varmaan jotain pientä alkua sille, että lähtee joskus muutaman kuukauden päästä/sisällä liikkeelle. Yleensä nimittäin kehdosta näkee nimenomaan jalkojen vispausta kun herra siellä hymyilee kuin hangonkeksi joskus keskellä yötä. Ainakaan ei voi valittaa kun ei ole yökiukuttelija. 😀
• Rokotukset, eli rota, joka saatiin just tasan viikko sit. Se aiheuttaa vähän vatsavaivoja ja yleistä levottomuutta ja saattahan tuo toinen piikkirokotuskin vielä vaikuttaa tavalla tai toisella.
• Nuha se on ja jatkuu. Yksi flunssa kun saadaan käytyä läpi, tyttö kantaa toisen hoidosta ja koko rumba alkaa alusta. Me vanhemmatkin ollaan oltu vähän yskäisiä tai nuhaisia koko syksy eli ihmekös se, että vauvakin vähän reagoi. Kylläkin hyvin pienesti, mutta silti. Tilasin sen babyvacin eilen, odotan innolla sen saapumista! Ennen innostuin vaatteista ja asusteista, nyt lastenhoitovälineistä. 😀
• Pitkittynyt tiheän imun kausi. Ehkä se voi olla hieman pidemmälle aikavälille jakaantuvaa ja varsinkin yösyötöt kun sitä maitoa tilaa oikein urakalla niin olisi järkeenkäypää. Tästä tuli mieleen se uusi leffa yösyöttö, oletteko menossa katsomaan? Mä haluan ainakin nähdä sen kun kirja oli aika hauska! 🙂
• hampaiden tekeminen? Tytöllä tuli eka hammas vasta 8 kk:n ikäisenä, mutta jotkut lapset tekevät niitä käsittääkseni kuukausia. Ainakin mitä on tuosta kuolan määrästä ja nyrkin pureskelusta pääteltävissä, jotain siellä suussa tapahtuu. 😀
• Joku muu kehityskausi. Huomaan nimittäin että etenkin jos poika herää muualla kuin omassa sängyssään/päiväsängyssään, etsii hän samantien hätääntyneenä minua ja pelästyy nopeasti jos herää muualla kuin mihin on nukahtanut. Tässä muuten syy siihen miksi pyrin siihen että laitan pojan aina sänkyynsä hereillä ja käyn sit vaikka kymmenen kertaa silittämässä ja sanomassa uudelleen hyvät yöt ennen kuin nukahtaa.
• Mun ruokavalio. Mä en ole nimittäin enää juuri mitään muuta vältellyt kuin liiallista kofeiinia ja sipulia, herneitä yms. Muita kaaleja yms en syö suuria määriä etenkään raakana, mutta esim suklaata olen napostellut kyllä lähes päivittäin. Minkäs teet kun on himo..

Tässä nyt oikea äidin ajattelumaailman tulos. Kaikki tämä käytös menisi varmasti vain ihan yhden ”kauden piikkiin”, mutta ihmismieli taitaa olla sellainen että kaikelle pitäisi aina löytää joku konkreettinen syy. Oli miten oli, odotan innolla sitä, että tämä kausi loppuu ja saataisiin takaisin edes yksi hieman pidempi unipätkä siihen yön alkuun. Tuntuu nimittäin siltä, että mitä enemmän heräilen, sen hankalampi mun on nukahtaa, vaikka eihän siinä ole mitään logiikkaa. 😀 Kummasti sitä kuitenkin jaksaa vaikka yöllä välillä onkin vähän marttyyri-olo, ei ole ollut edelleenkään tarvetta päikkäreille, vaikka tuo mummy brain aika vallalla tällä hetkellä onkin.
Postaus sit kirjoitettu melkoisella huumorilla koska sen verran yhdestä jo kokemusta, että kausia tulee ja menee ja välillä on helpompaa ja välillä vaikeampaa!<3
Sielunsiskoja siellä?