Xenia's day

Tuoreen äidin tai odottajan oloasu

Teksti:

P6140220P6140224P6140225P6140226P6140230

Kotisetti täältä

Täällä mä istuskelen pikkuisen miehen vieressä, joka viihtyy tuossa unipesässään ruokailunsa jälkeen. Tänään hän täytti jo viikon ja pitkälti täällä ollaan menty tutustuessa uuteen tulokkaaseen ja imettäessä, paljon. Herra on siskoaan huomattavasti kovempi syömään ja imetys onkin lähtenyt tosi hyvin käyntiin.
Mulla ollut tässä muutamia terveyshuolia ja kävin just antamassa näytteet varmuudeksi tulehdusarvoja varten. En tiedä onko toisella kertaa tosi paljon pahemmat ja erilaiset jälkisupistukset, mutta kummallista kipuilua tuolla alavatsalla niin ajattelin että parempi katsoa kuin katua. Iltapäivällä ollaan siitäkin fiksumpia, mutta pakko kyllä kehua julkista terveydenhuoltoa, joka on omalla kohdalla ollut aivan pelastus viimeisen viikon aikana. Ensin tyttö kipeänä, seuraavana päivänä synnyttämässä (josta omaa postausta tulossa sekä paikasta, että synnytyksestä!!) ja nyt vielä sit antamassa näytteitä.
Muuten on tosiaan kaikki lähtenyt tosi hyvin käyntiin. Jotenkin tämän toisen kohdalla osannut nauttia ihan eri tavalla kaikesta kuin esikoisen kanssa kun kaikki oli vielä uutta ja tietyllä tavalla jopa pelottavaa. Vauvaa onkin tullut nuuskuteltua tovi jos toinenkin ja innokas isosiskokin on auttanut vauvan hoidossa. Pientä mustasukkaisuutta on kyllä havaittavissa, mutta lähinnä huomionkipeytenä, johon ollaan vastattu yrittämällä tehdä hänen kanssaan aina pieniä juttuja ihan kaksinkin kun tilanne sen sallii (eli mun kohdalla kun vauva nukkuu enkä ole hänessä täysin kiinni).
Nyt kun alkaa aikaa olemaa kulunut voisin tosiaan kirjoitella synnäristä ja itse synnytyksestäkin hieman enemmän, positiivisia kokemuksia kumpainenkin. Nyt toivottelen teille mukavaa keskiviikkoa ja alan väsäilemään lounasta, koko ajan kauhea nälkä, vielä enemmän kuin raskaana ollessa. 🙂
 

Lue myös

X