Äitiasiaa

Turhautuneita kuulumisia

6.2.2019 Teksti: Xenia

Tervehdys kaikille! Miten ihana auringonpaiste tällä hetkellä lämmittää kasvoja tässä tuolissa istuessa. On vaikea uskoa, että vielä reilu tunti sitten tuli oikein urakalla lunta ja jouduin kolmatta päivää peräkkäin lumitöihin vain päästäkseni meidän pihaan. Huomaa kyllä tuon normaalista poikkeavan energiankulutuksen. Nälkä on nimittäin ollut vielä tavanomaista enemmän ja olen tainnyt syödä vähintään yhden välipalan enemmän per päivä. 😀

En enää viitsi edes tuosta lumentulosta mitään sanoa, jos valitan siitä, niin sit tulee vaan lisää, joten yritetäänpä toisin päin. 😀 Se on kyllä niin ihanaa kun kinokset ovat 2 metriset ja yrität sitä lunta saada kolattua sinne päälle. Meidän autotallin edusta ja kulkukäytävä tuntuukin kapenevan joka ikinen kolauskerta kun ei enää jaksa edes yrittää saada sitä lunta kinosten päälle vaan tekee niistä aina vaan leveämpiä ja leveämpiä. Mutta. Ei tässä talvea ole enää valtavasti jäljellä ja ihan pianhan me ollaan jo matkalla lämpimään. Ihanaa! Kaikkein eniten odotan ehkä sitä, ettei tarvitse pukea lapsille tuhatta ja yhtä kerrosta, vaan mennä voidaan kevyissä vaatteissa ja välillä vaikka paljaan varpain. Aijai!<3

Tänään mulla on jo aika jees fiilis, mutta eilen olin kyllä ihan rehellisyyden nimissä aivan todella turhautunut. Aloitin ne Terolutit, eivätkä ne todellakaan tasanneet kiertoa vaan tekivät päinvastoin enemmän hallaa (oireet paheni monin kerroin). Muistan itseasiassa poikaa ennen, kuinka ne eivät tuntuneet toimivan mulla ollenkaan ja kokeiltua tuli kuitenkin lähes 6 kk. En tiedä onko annostus väärä vai enkö vain reagoi juuri tuohon synteettiseen ”progesteroniin”, mutta sanotaanko näin, etten kyllä aio tällä annostuksella kokeilla yhtään enempää. Luulen, että seuraava steppi tuolla lääketieteen puolella on kyllä saada jotain rotia siitä, mikä on vikana. Toisin sanoen nyt varmaan tsekataan se kysta/endometriooma ja ne verikokeet. Siinä ohessa sit akupunktiota ja terveellisiä elintapoja.

Jotenkin tästä on vaikea puhua täällä kun tietyt asiat haluaa pitää itsellään, mutta sit taas samalla aivan sama periaatteessa. Ihan normaaleja asioitahan nämä loppupeleissä on ja varmaankin myös hyvin yleisiä. Turhaudun vaan siitä, etten oikein tiedä mitä voisin tehdä toisin. Elän terveellisesti, liikun ja nukun hyvin ja silti keho on sekaisin kuin mikäkin. Sanottakoon tähän väliin, etten tässä nyt puhu vain siitä kolmannen lapsen toiveesta. Antaisin nimittäin tällä hetkellä vaikka mitä, että saisin jotain rotia tähän kiertooni, raskautuminen siihen päälle olisi vain valtava ja ihana plussa (heh, plussa nimenomaan)

Oon yrittänyt miettiä pääni puhki mistä kiikastaa. Ennen tyttöä mulla ei e-pillereiden jälkeen ollut kiertoa ollenkaan ennen kuin sain Primolutit. Sen jälkeen kierto oli näennäisesti oikea, mutta kivut kovat ja aina ennen kuukautisia oli aina vain pidempää tiputtelua. Tuolloin mitattiin progesteroniarvot, jotka olivat alhaiset ja viittasivat siihen, ettei ovulaatiota tapahdu tai jos tapahtuu niin kehittyvä keltarauhanen on syystä tai toisesta heikko. Silloin munasarjat olivat selkeästi polykystiset, joka meni tämän oireen kanssa yksyhteen.

Kun oma kierto palasi pojan jälkeen on se näennäisesti ollut säännöllinen pienin heitoin. Lämpötilavaihtelut (mittaan lämmön joka aamu) ovat kuitenkin olleet suuria ja selkeästi on ollut todella monta sellaista kuukautta ettei ovulaatiota tapahdu. Silti joka saamarin kuukausi tiputtelen varmaan jostain päivästä 20+ alkaen. Ymmärrätte varmaan miten hanurista on kun verta vuotaa about 2 viikkoa kuukaudesta. Ei tätä oikein jaksaisi enää.. Ensinnäkin siinä vedetään joka kerta pettymys ja sit joutuu vielä odottamaan ennen kuin seuraava kierto alkaa. Turhautuminen potenssiin tuhat. Googlasin eilen kohdunpoistoa. Kertoo jotain ärsytyksen tasosta.

Minulla on muutenkin auttamatta liian lyhty luteaalivaihe (silloin kun ovuloin)  ja siihen päälle vielä tiputtelut sitä ennen. Jos kellään teistä on ollut vastaavia oireita niin olisin enemmän kuin kiitollinen jos kertoisitte tilanteestanne joko täällä tai sähköpostitse. On jotenkin sellainen olo, että alkaa usko loppumaan sen suhteen, että pääsisin ikinä ns. normaaliin tilanteeseen. En usko siihen, että tämä olisi vain mun ominaisuus vaan siihen, että joku jossain mättää. Pakko taas varata aika lääkärille…

Kohtalontovereita, joilla kierrot ihan sekaisin raskauksia ennen/välillä/jälkeen? Kuva on otettu kun olin aika pitkällä pojan kanssa. Jotenkin vaikea edes ajatella, että mulla on joskus tällainen maha ollut. Lapset eivät todentotta ole itsestäänselvyyksiä vaan suuria ihmeitä. Tuhansien ja tuhansien asioiden pitää mennä oikein, että lapsi kasvaa ja kehittyy. Tämä ajatus hämmentää mua yhä vain, vaikka olenkin niin valtavan onnekas, että olen saanut tämän jo kahdesti kokea!<3

Tässä on muuten oikeastai ensimmäistä kertaa sellainen kevätauringon fiilis, linnutkin laulaa, aivan mieletöntä!<3

Sori tämä avautuminen!<3

Xenia

Instagram

  • Olen yrittänyt siirtyä yhä enenevissä määrin luonnonkosmetiikkaan ja halusinkin jakaa teille tämän meikin, jossa ei ole käytetty mitään synteettistä!☺️ lisää blogissa😘 #makeup #naturalmakeup #organicmakeup #hairstyles #lob

xeniasday

Kommentit (64)

Minullakin todettiin jo 22-vuotiaana polykystiset munasarjat. Ensimmäinen raskaus sai alkunsa clomien avulla, samoin kuin toinen. Sitten tulikin useampi vuosi väliä ennen kuin kolmatta aloimme yrittämään ja melkein heti otettiin käyttöön clomit edellisten raskauksien tapaan. Se mikä kuitenkin auttoi tällä kertaa raskautumaan oli metformiini, joka tasoitti sokeriarvoja ja sai kierron toimimaan normaalisti. Sinähän olet yrittänyt ruokavaliollasi vaikuttaa juuri samaan asiaan.

Hei, saako noito teroluteja helposti? Itsellä myös toinen lapsi haaveena, ensimmäinen tuli 5 vuoden odottelun ja lapsettomuus hoitojen jälkeen täysin luomuna, mitään vikaa ei ole löydetty, ja mies ei millään haluisi hoitoihin enää lähteä ja en kyllä minäkään, siinä menee järki😁 siksi mietinkin jos jotain helpompaa ja halvempaa voisi kokeilla😁

Reseptilääke on, tarkoitettu kiertoja tasaamaan tai luteaalivaiheen tukena, mutta käsittääkseni aika ”mieto” lääke kun sitä moneen eri ongelmaan määrätään, eikä mitenkään vain lapsettomuuden hoidoissa! Käy ihmeessä lääkärillä juttelemassa kierrosta, moneen ongelmaan löytyy kyllä keinoja!<3

Mulla ei ole mitään käryä aiheesta kun lapsia ei luultavasti vuosiin ole tulossa mutta tuli vain mieleen, että mitä jos stressaat vain liikaa? Yleensä kaikki tapahtuu kun vähiten odottaa. Tosin ymmärrän hyvin, jos vauvaa haluaa niin ei siinä ”minäpä unohdan haaveet” – ajatus auta. En tiedä auttaako, mutta mä ainakin toivon teille niin paljon vauva onnea ja uskon, että ennemmin tai myöhemmin saatte kolmannen ❤️

Täällä toinen! Kommentoin jo siihen sun edelliseen turhautumispostaukseen, että raskautuminen ei onnistu. Oon syönyt aikanaan e-pillereistä muutaman vuoden, eikä niiden lopettamisen jälkeen tullut kuukautisia. Teroluteilla ne lopulta käynnistettiin, ja kierto toimi kohtalaisesti kunnes aloitin ehkäisyrenkaan käytön. Sen jälkeen kierto ei palautunut millään pitkään aikaan. Raskaus onnistui lopulta combolla terolut+clomifen. Raskauden jälkeen meni 1,5 vuotta kierron palautumiseen. Koin jopa tuntevani ovulaatiot, ja innoissani ajattelin että toista lasta toivottaessa tärppäisi helpommin. No, ei tärppää. Ovulaatiotuntemuksia ei enää ole, enkä saanut tässä(kään) kierrossa tikuttamalla ovulaatiota esiin. Syön terveellisesti, liikun ja olen normaalipainoinen. Kuukautiset tulee nykyään suunnilleen hyvin, mutta ovulaatiot ei…

Kiitos sulle kun kirjoitat näistä asioista! Helpottaa ja tsemppaa, kun tietää että on muitakin jotka näitä päivittäin miettii <3

Se tosiaan auttaa, kun tietää ettei ole asian kanssa yksin. Ehkä näissä asioissa kaikkein turhauttavinta on se, että kokee tehneensä kaikkensa omaa terveyttä edistääkseen, mutta silti ei homma toimi kuten pitäisi. JA siis tuo ovulaation etsintä ja tikuttelu. I feel you. Mä sain tässä kierrossa ekan plussan ovulaatiotikkuun sitten pojan syntymän. Mikä fiilis. 😀 Mutta sit alkoi taas tiputtelu, ihan kuten aina ennenkin. Niin sanonko mistä! Suuresti tsemppiä teillekin, toivotaan, että tämä vielä tästä tasaantuu meidän molempien kohdalla!<3

On tämä kyllä, elämä yhtä kierron ja kehon tuntemusten tarkkailua 😀 viime raskauden aikoihin lääkäri totesi, että on mun kehon ominaisuus etten ovuloi, mitään syytä sille ei tunnu olevan… välillä olen saanut tikkuun ovulaatioplussan, muttei ole tärpännyt.

Kyllä se tästä, meillä molemmilla, joku päivä. Eihän se auta kuin uskoa ja luottaa siihen, ja sillä aikaa vain tehdä parhaansa <3

Mä en voi sietää tuota sanontaa, että on ominaisuus kun eihän se sitä ole. Tottakai jotkut ovat taipuvaisempia kuukautiskierron häiriöihin, mutta mielestäni nämä kertovat siitä, että joku ei ole tasapainossa. MIljoonasti tsemppiä!<3

Heips! Vertaistukea en voi antaa, mutta mun mielestä äärimmäisen tärkeää puhua ääneen näistä asioista.

Ja sekin myös, että lapset ovat todellakin ihme, joita ei voi pitää itseestäänselvyyksinä. On ihan mielettömän surullista, että osa kokee lapsettomuutta.

Lapsia ei toden totta voi pitää itsestäänselvyytenä<3

Ensiksi minäkin haluan kiittää sinua, että kirjoitat tästä aiheesta tänne. Minun itseni oli pitkään vaikea puhua tästä asiasta kellekään, edes omalle perheelle tai ystäville, mutta nyt tällä hetkellä oikeastaan tuntuu että jopa kaipaan ja haluan puhua asiaa auki. Tämä on raskas ja hankala asia kannettavaksi.

Minulla on tilanne, että jo ihan sieltä 14-vuotiaasta asti kun ensimmäiset kuukautiset alkoi minulla ei ole ollut kiertoa käytännössä laisinkaan. Kuukautiset tulivat n. 3 kertaa vuoden aikana aikavälillä 14v-22v ja olin silloin vain onnellinen kun ne eivät olleet riesana ja sain viettää villiä nuoruutta nauttien ilman vuotoja. Lääkäri sanoi että jos tulee 2krt vuodessa se riittää. Sitten reilu parikymppisenä menin gynekologin juttusille kun olin tavannut nykyisen aviomieheni ja aloimme puhua lapsista ja aavistin että kaikki ei ole niinkuin pitää. Minulla todettiin monirakkulaiset munasarjat ja ovuloimattomuus. Gyne määris mulle terolut käynnistämään kuukautiset (joita ei ollut siinä vaiheessa näkynyt ainakaan 8kk:teen, clomifenin ovulaatioon ja lugestronin auttamaan luteaalivaiheeseen). Ehdin syömään 10pv teroluteja kun vuoto alkoi ja siitä hetken päästä huomasin että olen raskaana, eli esikoisen kanssa riitti pelkästään se että kuukautiset saatiin heräteltyä. Se oli aivan ihmeellinen tuuri ja luulenkin että osittain myös stressin äkillisellä helpotuksella (koska ymmärsin että nyt sain lääkkeet ja asiat ehkä saa korjattua) oli vaikutusta.

Esikoisen syntymän jälkeen mulla tuli kuin tulikin kuukautiset miltei kellon tarkasti n. vuoden ajan kunnes huomasin että kierrot pitenevät ja sitten ne loppuivatkin kokonaan kuin seinään. En toki tiedä olenko ovuloinut sinä aikana koska en sitä tunnista, mutta näin jälkeenpäin olen harmitellut että emme miehen kanssa olleet mun ensimmäisen kanssa kokeman hypermeesin ja vaikean raskauden takia vielä valmiita toiseen lapseen, koska sitten kun esikoinen oli pari vuotias ja alettiin vihdoin miettiä että toinen saisi tulla todettiin että samassa pisteessä taas ollaan. Kävin tutkimuksissa ja todettiin että monirakkulaisuus on pahentunut ja kuukautiset puuttuu. Sain taas lääkkeet terolutit käynnistämään kuukautiset ja lugestronin ovulaatioon. Yritettiin n. Puoli vuotta tuloksetta kunnes hakeuduin taas lääkärille ja aloitettiin kallis seuranta yksityisellä kuukausittain ja huomattiin että en ovuloinut lääkkeistä huolimatta. Oli todella iso pettymys mennä ultraan ja joka kerta huomata että lääkkeellä ei ole vastetta edes isommalla annostuksella. Päätimme sitten oman gyneni kanssa, että haemme lupaa clomifenille (joka nykyään erityislupa valmiste). Luvan hakemiseen fimealta voi mennä kuukaudesta kahteen, joten päätimme että pidetään sen aikaa taukoa kaikista lääkkeistä ja jatketaan seurantaa kun olen saanut luvan ja lääkkeet käteen. Oli kulunut n. kuukausi lääkkeettömästi kun jostain syystä päätin tehdä testin outojen tuntemusten vuoksi ja huomasin että olenkin raskaana! Soitin sitten gynelle että nyt kävi näin ja sain ohjeet jatkaa terolutia tukilääkkeenä päivittäin raskausviikolle 12 asti. Nyt odotamme toista onnellisesti rv 22 ja tämäkin raskaus on ollut kaikkineen melko traumatisoiva ja vaikea, mutta mitään en vaihtaisi.

Kaikenkaikkiaan me yritimme siis vuoden hoitoineen ennenkuin tärppäsi ja olen kiitollinen, että pääsimme siltikin näin ”helpolla”, jotkut yrittävät paljon kauemmin ja rankemmilla hoidolla. Mutta halusin jakaa tarinani ja ehkä viestittää, että jos jotain yhdistävää näistä haluaa hakea niin molemmilla kerroilla stressi on ollut isossa osassa, koska tässä toisessakin luulen stressilevelin hetkeksi laskeneen koska ajattelin että ”nyt on välikierto ja en voi mitenkään tulla raskaaksi kun ei ole edes mitään lääkettä nyt käytössä”. Esikoinen oli juuri täyttämässä 3v kun tulin raskaaksi uudelleen, eli näille tulee nyt ikäeroa himpun vajaa 4v. Se on vähän enemmän kun olisin halunnut, mutta olen yrittänyt kääntää asiaa positiiviseksi ja löytänytkin siitä paljon hyvää ja uskon että juuri näin oli tarkoitettu.

Mulla on ehkä vähän erilainen tilanne ja ongelma kuin sinulla, koska minulla vuotoja ei ollut ja sinulla on vähän liiaksikin, mutta halusin silti kertoa tarinani 🙂

Voi, ei mikään ihme kun turhauttaa ja kovaa! On varmasti niin raskasta kun yrittää kaiken keinoin saada luonnollisen kierron, mutta määräänsä enempää ilman lääketieteen apua on mahdonta saada :/
Mutta kuten edellinenkin kommentoija sanoi, että on todella rohkeaa kirjoittaa tästä avoimesti! Nyt asia on ollut paljon esillä -ja hyvä niin.
Tsemppiä, toivottavasti lääkäri osaisi auttaa!

Kiitos Tara!<3 Turhautuminen on tosiaan ollut nyt jokakuukautista (heh) ja alkaa pikkuhiljaa käymään keinot vähiin. Noh, ensi viikolla se hemoglobiinin ja ferritiinin mittaus, ehkä sit ollaan viisaampia! 🙂

Ei ole oikein mitään apua eikä vinkkejä jaettavaksi, mutta halusinpa vain toivottaa tsemppiä <3 Mulla ei ole raskauksia ollut eikä vielä näköpiirissäkään, mutta itsekin oon turhautunut oman kehoni sekoiluun, joka alkoi e-pillerit lopetettuani.. Ymmärrän siis, kuinka turhauttavaa on, kun keho ei toimi niinkuin pitäisi :/

Kiitos ja suuresti tsemppiä sinnekin!<3

Hei, kärsin juuri samanlaisista oireista kuin sinä! Olen myös hoikka ja syön terveellisesti, liikun, nukun, vedän vitamiineja yms yms, mitähän vielä 🙂 Olen kokenut runsaan porkkanamehun juomisen auttavan tiputteluun ovulaation jälkeen (join aika paljon, kaksi isoa lasia päivässä) toki sitä ovulaatiotakin saa näillä kierroilla odotella 😀

Eikös porkkanassa ole a vitamiinia. Se saattaisi liittyä asiaan? 🙂

Tuli mieleen, että onko sinulta seurattu ferritiinia? Luin raudanpuute-ryhmästä facebookissa että alhainen rauta myös vaikuttaa raskautumiseen. Raudan pitäisi olla naisilla vähintään 50, mieluummin 100. Viitearvothan on 10-150 ja Suomessakin moni lääkäri sanoo että jos on viitearvojen sisällä, se riittää, mutta todella moni kärsii erilaisista oireista, itsellänikin ollut ties mitä oireita arvon ollessa alle 20. Nyt oon syönyt rautaa viime vuoden toukokuusta lähtien ja olo on paljon parempi, lisäsin vielä annosta 80 -> 200 mg päivässä, kun nousi niin hitaasti, puolessa vuodessa vaan 32:een. Aluksi kuukautisten tuli viikko normaalia aiemmin, mutta sekin kuulemma normaalia että saattaa aluksi sekoittaa kiertoa. Ajattelin että jos et ole vielä tätä asiaa tutkinut…

Ei, mutta oon nyt ensi maanantaina menossa verikokeisiin ja siinä otetaan tuokin samalla! Sellainen fiilis, että varmaankin matala tulee olemaan, ihan loogistakin näillä verenvuodoilla. :/

Mun toinen kommentti hävisi jonnekin, mutta järkytyin tosiaan kun oon lukenut siitä raudanpuute-ryhmästä että moni on yrittänyt vuosiakausia lasta ja käynyt hoidoissakin ja vasta myöhemmin joku lääkäri tajusi testata ferritiinia ja vasta rautatankkauksen jälkeen raskautuminen onnistui. Ihan käsittämätöntä että osaaminen on tällä tasolla, kun itsekin vasta viime vuonna sain tietää tämän ja elänyt kuitenkin yli kolmekymppiseksi :/

Se on muuten ihan totta, että onhan se ihan loogistakin, että raskautuakseen ja pysyäkseen raskaana tarvitaan riittävästi veren rakennusaineita! <3

Aivan! Myös tosiaan keskenmenoriski lisääntyy raudanpuutteessa. Naisillahan raudanpuute on yleinen vaiva, kun joka kk keho menettää verta. Lisäksi jos on vähentänyt lihansyöntiä (niin kuin minäkin muutama vuosi sitten) niin sitä vajetta ei täytetä, kuulemma kasvisruoan rauta ei imeydy yhtä hyvin kuin liharuoan. Lisäksi kalsium ja tee/punaviini häiritsee/estää rautaa imeytymästä, eli näiden kanssa täytyy pitää 2h tauko ennen ja jälkeen, myös palkokasvit ja liiallinen kuitu häiritsee, apteekissa viimeksi neuvottiin että kannattaa ottaa tunti ennen ateriaa tai 2h aterian jälkeen ja tosiaan nuo edellä mainitut pitää myös huomioida, on kyllä ollut säätämistä tän kanssa! 😀

Tämä ihan totta, tosi mielenkiintoista nähdä ne arvot kunhan maanantaina saan verikokeessa käytyä!<3

Halusimpa minäkin sanoa kiitokset, että uskallat kirjoittaa tästä tärkeästä aiheesta. Itse koen vertaistuen todella tärkeäksi, vaikka vasta viimeaikoina itse olen uskaltanut alkaa puhua aiheesta edes perheelle tai ystäville.

Minun ongelmani juontavat juurensa jo sieltä 14v asti kun kuukautiset alkoi. Tai ”alkoi”. Ne tulivat vuosikausia n. 3 kertaa vuodessa ja vasta 23-vuotiaana hakeuduin gynekologille tavattua nykyisen aviomieheni ja kun lapsihaaveista tuli ajankohtainen asia. Sitä ennen olin vaan nauttinut tietäen että kun kuukautiset tulee 2 kertaa vuodessa se riittää naiselle. Minulla todettiin monirakkulaiset munasarjat ja ovuloimattomuus. Sain heti mukaani yksityiseltä reseptin terolutiin jolla käynnistettiin kuukautiset monen kuukauden jäljiltä, clomifeniin joka auttaa ovulaatioon sekä lugestroniin joka tukee luteaalivaihetta ovulaation jälkeen. Kerkesin syömään terolut kuurin jonka jälkeen tulikin pitkästä aikaa pieni vuoto ja siitä ei mennyt kauaa kun huomasin olevani raskaana. Eli minun tapauksessa pelkkä kropan herättely monen kuukauden uinumisen jälkeen auttoi ja esikoinen syntyi terveenä. Synnytyksen jälkeen kuukautiset tulivat kuin tulivatkin melkein kellontarkasti vajaa vuoden kunnes huomasin että kierrot alkoivat pidentyä ja lopulta ne loppui taas kokonaan. Jälkeenpäin olen vähän harmitellut (vaikken toki tiedä ovuloinko siltikään) että emme olleet valmiita toiseen lapseen vaikean ensimmäisen hypermeesi raskauden takia koska kun vihdoin olisi ollut aika olin taas alkupisteessä ilman kuukautisia. Aloimme yrittämään toista kun esikoinen oli 2-vuotias mutta mitään ei tapahtunut puoleen vuoteen ja hakeuduin taas yksityiselle. Sain taas terolutit ja uutena letrozolin ovulaatioon. Kuukausittaisilla seurantakäynneillä ultratessa todettiin että vastetta ei ole ja ovulaatiota ei tapahdu edes tupla-annoksella. Päätimme toisen 6kk jälkeen pitää välikuukauden ja hakea minulle erityislupaa fimealta clomifeniin joka on muuttunut erityislupavalmisteeksi. Ja kuinka ollakkaan, huomasin tämän välikuukauden lopulla että oloni on nyt sen verran outo että teen testin ja se näyttikin vuoden yrittämisen jälkeen positiivista! Esikoinen oli juuri täyttämässä 3v eli ikäeroa tulee himpun vajaa 4v. Se on vähän enemmän kuin toivoin mutta nyt olen jo sopeutunut ajatukseen ja ajattelen että just näin oli tarkoitettu! Olen nyt rv 22 ja vaikeuksilta ei ole tässäkään raskaudessa vältytty mutta jokainen hetki jonka olemme voittaneet merkitsee niin paljon enkä voisi kiitollisempi olla.

Minulla ei siis ole aivan sellainen tilanne kuin sinulla, koska kuukautisia ei ole ollut, toisin kuin sinulla, mutta haluaisin muistuttaa myös stressin vaikutuksesta raskautumiseen. Minä epäilen että ainakin itselläni molemmilla kerroilla oli suuri vaikutus stressin ”laukeamisella” koska ekalla kerralla olin niin huojentunut että kuukautiset tulivat ja sain ylipäätään lääkkeet, ajattelin että ihanaa kun otettiin tosissaan ja apua on tarjolla kun uskalsi pyytää ja nyt toisella kerralla oli tämä lääkkeetön välikierto lupaa odotellessa ja mietin että on sama mitä teen kun en kuitenkaan voi tulla raskaaksi ilman avustusta ja sitten kävikin ihme.

Toivon teille paljon Tsemppiä ja että pian onki potkaisisi <3 lapset eivät todellakaan ole itsestäänselvyys ja minä jos joku tiedän miltä tuntuu kun kroppa ei toimi ja kuinka arvottomaksi ja epäonnistuneeksi sitä välillä itsensä naisena tuntee. Pitää silti olla kiitollinen siitä mitä jo on saanut <3

Minulla on aina ollut kans tosi epäsäännöllinen kierto. Mut sit tuli e.pillerit, eikä asiaa tullut edes miettineeksi! 🙂 tuo kropan herättäminen ja siitä nopeasti raskautuminen kävi minulle kans ekalla kertaa. Muistan silloin ajatelleeni, että kylläpä minä olen helposti raskautuvaa sorttia, hehe. 😀 Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että keinoja on, mutta kun tuntuu vaan omalla kohdalla, että tässä nää keinot tähän tiputteluun ei vaan auta. Sen mä haluaisin ensisijaisesti korjata, olisin ikinonnellinen siitä!<3 Tuhannesti onnea sinne nyt viimeiselle puolikkaalle!<3 Kaikella on tarkoituksensa, ja se teille tuleva ikäero on juuri teille täydellinen!<3

Viestini tulikin näköjään kahteen kertaan, kun luulin että tuon ensimmäisen viestin kanssa tapahtui virhe lähetyksessä!

Ei oo samasta kokemusta vaan kierto suht säännöllinen ja raskautuminen ollut helppoa. Siitä ei vaan oo mitään hyötyä, kun mun keho yrittää kaikin keinoin tappaa sen terveen lapsen kun raskaaksi tuun ja se on hyvin turhauttavaa. Mitään syytä ei oo löytynyt, eikä mitään voida tehdöä, mutta mun istukat on aina todella pieniä ja huonoja. Vuodan verta raskausaikana reilusti enemmän kun ilman raskautta. Ensimmäisessä raskaudessa poika menehtyi istukan irtoamiseen rv 21, toinen poika menehtyi rv 14 ja kolmannesta pojasta mulla meni lapsivedet rv 17, loppuraskauden makasin vuoroin sairaalassa ja vuoroin kotona ja lapsivesiä lorisi päivittäin. Lopulta poika syntyi sektiolla vedettömästä kohdusta, ikään nähden pienipainoisena rv 34+4 ja tuhisee nyt sylissä 3,5kk:n ikäisenä. ❤ Valitettavasti sai lapsivesien menosta keuhkosairauden, jonka takia on ollut yli puolet elämästään sairaalassa. Kotona myös happiviikset käytössä, mutta suunta parempaan päin! Tuttua kuitenkin tuo turhautuminen omaa kehoa kohtaan, vaikka mulla tää ei vaikuta arkeen ilman raskautta. Toivotan vaan kovasti tsemppiä sinne. ❤ Kauhulla itse jo mietin milloin sitä uskaltaisi alkaa haaveilemaan pikkusisaruksesta meidän pojalle…. Vielä kertaalleen itsellä tulossa laajat tutkimukset asiaan liittyen, mutta epätoivoiselta tuntuu kun samat asiat tutkittu jo aiemminkin.

Voi hitsit, ihan tulee kyyneleet viestiäsi lukiessa. Olet saanut osaksesi aivan liikaa! <3 Onneksi kuitenkin loppu hyvin ja kaikki hyvin, toivottavasti parempaan päin koko ajan!<3 Tsekattiinko sulta se, ettei keho hyökkää raskauden havaitessaan. Käsittääkseni se on monesti ns. selittämättömän lapsettomuuden taustalla jos immuunipuolustus on ns liian tehokas. Toivottovasti asia selviää ja saatte tulevaisuudessa apua jos toinen lapsi on toiveessa. Suuresti voimia sinne, onneksi siellä on pieni mies lohduttamassa!<3

Hienoa, että kirjoitat tällaisesta vaietusta, mutta monia koskevasta asiasta! Piti kirjoittaa jo edelliseen postaukseen, mutta se jäi. Itsellä esikoinen tärppäsi ensimmäisestä kierrosta, joten oletin toisenkin kanssa asian olevan helppoa. Toinen raskaus alkoikin vajaan puolen vuoden yrittämisen jälkeen päättyen kkm rv9. Tästä on nyt reilu vuosi aikaa, ja siitä lähtien koko kroppa ollut ihan sekaisin. Sain myös Terot käyttöön, mutta ne tuntuivat vain pahentavan tilannetta. Joka kuukausi yritin tikuttaa oviksen, mutta harvoin sen bongasin. Joulun aikaan, vuoden yrittämisen jälkeen, itkin tätä taas miehelle ja käytiin lapsettomuushoitojen aloituskeskustelussa. Muutettiin jouluksi uudelle paikkakunnalle ja sanoin miehelle, että nyt en jaksa edes ajatella koko asiaa, kun kaikki uusi vie energiaa niin paljon. Kohtalo puuttui peliin, ja nyt täällä odotellaan syysvauvaa, joka toivottavasti saataisiin tällä kertaa kotiin asti <3. Yritysaikana sitä kuuli usein, että yritätte liikaa, mutta vauvankaipuussa sitä ei oikein voi olla ajattelematta jatkuvasti. Tsemppiä, toivottavasti saatte lääkkeellistä apua pian!

Aivan ihanasti teillä kävi, onneksi olkoon!<3

Mulla ei ole ikinä ollut kuukautisia. Ne ei vaan koskaan alkaneet ja sitten söin 8 vuotta e-pillereitä. Ne lopetettuani kiertoa ei edelleenkään kuulunut. Kaikki mahdollinen tutkittiin ja syytä ei löytynyt, tosin AMH arvo oli korkea viitaten siihen et pieniä munarakkuloita oli paljon (PCO:ssa AMH on monesti myös korkea mut mulla ei ollut PCO). Raskaus tärppäsi kuitenkin heti ekasta ovulaatioinduktiosta eli elämäni ekasta oviksesta ja nyt mulla on ihana lapsi <3 hoitava lääkäri totesi tuolloin muistaakseni muussa yhteydessä et lyhyt luteaalivaihe johtuu monesti siitä et munarakkula ei kasvaisi tarpeeksi ovulaatiota ennen. Tuntuu että niin monet jutut pitää osua kohdalleen että raskautuu mut halusin vaan kertoa et näinkin huonoista lähtökohdista voi (ainakin pienellä avustuksella) onnistua <3

Onpa mahtava juttu!<3 Oletko kokeillut akupunktiota koskaan? Tuli vaan mieleen kun just kirjasta siitä, kuinka erästä täysin samankaltaisesta tilanteesta kärsivää potilasta autettiin ja siitä se kierto sit alkoi! Tämä siis vain ajatuksena jos haluat ehkä tulevaisuudessa kokeilla "kevyitä keinoja". Mutta tilanteesi antaa varmasti monille valtavasti toivoa, kiitos siis kun jaoit sen!<3

Kiitos kun kirjoitat aiheesta Xenia, postauksista ja kommenteista saa hurjasti vertaistukea kun itsellä myös samanlaista ongelmaa. Olen aiemminkin kommentoinut aiheeseen liittyviin postauksiin. Esikoinen siis haaveissa ja tilanne tällä hetkellä se että terolutit pitäisi aloittaa tällä viikolla kiertoa tasaamaan (viime kierto oli jotain 70 päivää, todella turhauttavaa!), mutta lääkkeen aloitus jännittää. Mietityttää sivuvaikutukset ja onko siitä hyötyä vai haittaa, en ole siis sitä koskaan kokeillut. Mulla todettiin ne pco-tyyppiset munasarjat viimekuussa ja kyllähän tuo tieto ahdistusta aiheuttaa. Ovulaatiotikut täälläkin käytössä ja sekin kyllä niin turhauttavaa touhua… Mulla on ferritiini matala, 16, mutta en pääse rautatiputukseen kun on viiterajoissa. Vaikka kuitenkin aivan alarajalla!! Kyllä tämä raudanpuutteen hoito suomessa on surkeaa, ja yksityisellä tiputus maksaisi n.700e eikä tällä hetkellä ole siihen varaa. Turhauttaa sekin että onko tuolla rauta-arvolla ihan turha edes yrittää raskautua mutta niin, yritetään nyt pysyä positiivisena.. Tsemppiä sinulle myös tilanteeseen ja kaikille muillekkin samoista ongelmista kärsiville! Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu❤

Moi Hanna, mitä rautaa syöt ja kuinka paljon vuorokaudessa? Raudanpuute-ryhmästä sain tietää että jotta rauta nousee noin matalasta pitää käyttää 200-300mg (samaa sanoi itse asiassa myös yksi ystäväni, joka työskentelee neuvolassa terveydenhoitajana). Julkisella on turha toivoa pääsevänsä tiputukseen noilla arvoilla, on niin kallista ja muuten kaikki haluaisivat. Raudan kanssa tosiaan pitää varoa kalsiumia, kahvia (kofeiini), teetä ja punaviiniä (tanniinit) 2 h ennen ja jälkeen rautaa, lisäksi palkokasvit ja runsaat kuidut haittaavat imeytymistä, apteekissa osaavat kertoa enemmän. Mulla on ollut nyt reilun kk käytössä Ferrodan 100mg 2 kertaa päivässä, kk päästä menen taas kontrolliin. Rauta pitäisi olla tosiaan vähintään se 40-50, alle 40 on raudanpuutetta ja 30 tarkoittaa osiaan että varastot käytännössä loppu. Jos oot syönyt rautaa liian matalalla annostuksella, niin se on kaikki mennyt käyttöön (menkat yms), lisäksi kasvissyönti altistaa raudanpuutteelle, kasvisruoan rauta ei imeydy yhtä hyvin kuin lihan rauta. Mulla todettiin v. 2011 anemia ja kävin silloin Erkki Antilalla työterveyden kautta, arvo oli silloin 8, sen jälkeen on vuosia seurattu ja on pyörinyt 13-34 välillä. Nyt mulla on taas onneks työterveyslääkäri joka on sitä mieltä että on saatava ainakin 50. Aiemmin söin liian matalalla annoksella ja nyt tosiaan nostin kk sitten 80 – > 200 mg/pv.

Moi, kiitos paljon neuvoista! Söin ensin maltoferiä (nestemäistä) 100mg päivässä ja nyt vaihdoin tuohon ferrodaniin, tosin annosta en nostanut kun lääkäri käski jatkaa samalla. C-vitamiini oli myös käytössä. Olen kyllä lukenut kuinka monet syövät enemmän, mutta en sit tiennyt viitsinkö annostusta ominpäin nostaa. Nyt ehkä uskallan kuitenkin! 😊 Onhan tuo meinaan ihan järkevää, että se rauta on mennyt suoraan käyttöön. Noi ruokarajoitukset on tiedossa ja niiden kanssa todella on hankalaa välillä, mutta olen yrittänyt parhaani mukaan niitä noudattaa. Uskon että mulla vaikuttaa tähän huonoon arvoon myös tuo ruokavalio, koska lihansyönti on todella vähentynyt ja siitähän se rauta parhaiten imeytyy! Mutta niin, kiitos vielä kun jaksoit kommentoida mun viestiin, täällä lähtee nyt ehdottomasti suurempi annos rautaa käyttöön! 😊

Ei mitään 🙂 harmittaa kun tästä puhutaan niin vähän! Mulla olo on ollu tosi paljon parempi raudan aloittamisen jälkeen, vähensin myös lihansyöntiä muutama vuosi sitten, enkä muistanut seurata ferritiiniä, olo oli väsynyt ja oli aivosumua yms. Kannattaa aluksi kokeilla nostaa 150mg ja seurata tuleeko oireita. Itse söin aluksi 150 viikon ja sen jälkeen uskalsin nostaa 200:aan. Ja tosiaan voi mennä monta kuukautta ennen kuin nousee kunnolla. Toki jollain voi olla taustalla joku syy miksi rauta ei imeydy kunnolla (suolistosairaudet yms). Eli jos ei nouse, se syy kannattaa selvittää, vaikea toki löytää lääkäriä joka suostuisi tutkimaan, koska monet lääkärit ei ole perehtynyt koko ferritiiniin :/

Moikka, just sain tietoa tästä raudanpuutteesta, jonka hoito on muuten ensimmäinen tapa monella hedelmällisyysklinikalla. Aika surullista, että sitä ei tehdä julkisella kun ferritiiniarvosi on kuitenkin aika matala. Eräs asiantuntija oli sanonut, että arvon pitäisi olla n. 100, vähintään 50-60. Siihen tähdätään ja kyllä se iloksi muuttuu. Onhan sulla rautalisä käytössä?

On rautalisä käytössä, tosin ensimmäisessä kontrollissa jo käyty eikä ollut ferritiini noussut yhtään parin kuukauden jälkeen.. Nyt sit jatketaan rautakuuria, katsotaan miten käy.. Mulle gynekologi sanoi että 30 olisi jo ok arvo raskautumiseen, että en sit tiedä onko mulla ihan toivotonta ees yrittää kun ei ole läheskään tuota 30 mutta en nyt silti luovuta. Mutta ihan käsittämätöntä että julkisella puolella ei pääse siihen rautatankkaukseen kun vasta sitten kun arvo on jo todella huono, ja se vaikuttaa myös että mulla hemoglobiini on normaali (niinkuin useimmilla on) mutta jostain syystä sit katsotaan ettei ole mitään ongelmaa kun näin on.. Tuntuu hassulta että hemoglobiinin pitäisi olla alle 120 ja ferritiinin tyyliin nollassa että kunnon hoitoa saisi.. Noh, ehkä tämä tästä vielä ja toivottavasti sulla on paremmat arvot! 😊

Kieltämättä aika hassua, kun esim enkuissa tuo 30 on se alaraja ja käytännössä tarkoittaa sitä, että rautavarastot ovat nollissa. Entäst jos menisit yksityiselle lääkärille, joka on asiaan perehtynyt ja pyytäisi lähetettä julkiselle puolelle takaisin. Käsittääkseni tätäkin on joku tehnyt päästäkseen rautatankkaukseen, aika surullista tosiaan! :/

Joo mulla meni siis niin että kävin ensin terveyskeskuksessa ja siellä jouduin perustelemaan ihan toden teolla että sain lähetteen ferritiinin mittaukseen, siellä lääkäri totesi että viiterajoissa niin ei tarvii tehdä mitään. Menin sit yksityiselle ja valitsin lääkärin joka oli perehtynyt raudanpuuteanemiaan, mutta tunsin oloni siellä lähinnä tyhmäksi koska hänkin sanoi samaa, viiterajoissa joskin alakantissa ja antoi ohjeeksi syödä rautaa purkista. Söin 3kk ja sen jälkeem ferritiini edelleen 16, sama lääkäri sanoi että jatka syömistä ja katsotaan keväällä uudestaan. Sanoi ettei mua hyväksytä rautatiputukseen tk:ssa kun hb hyvä ja ferritiini viiterajoissa. Tästä olin jokseenkin turhautunut.. Varsinkin ku on tutkinut tuota asiaa niin hb saattaa juuri nousta siitä syystä että elimistö kärsii raudanpuutteessa hapenpuutteesta niin ei se hb ole edes niin luotettava mittari tässä, ja sekin laskee vasta viimeisenä mun käsittääkseni. Toki voin olla väärässäkin. Täytyy vielä pohtia tuota että menisikö vielä jollekin ihan eri lääkärille vai mitä tässä tekee, toki luulisi tuon rauta-arvonkin pikkuhiljaa jo nousevan tai sit on vika jossain kun ei imeydy. Tähän saakka saanut lähinnä kuukautisiin liittyvän diagnoosin, että sen takia ferritiini matala. Ja tosiaan tokaisi se lääkäri mulle myös tästä raudanpuutteen ”muotivillityksestä”, siinä kohtaa meinasi itku tulla. En ymmärrä miten Suomessa on tämä asia näin huonosti hoidettu ja tieto ei tunnu olevan ajantasalla 😕

Moikka,
Facessa on sellainen ryhmä kuin raudanpuute ja siellä on ilmeisesti hyviä lääkäreitä asiaan liittyen! Käy liittymässä ja kurkkaamassa jos sieltä löytyisi joku joka osaa auttaa!<3

Hyvä ja rohkea kirjoitus näin henkilökohtaisesta aiheesta 🙂 Kohtaan työssäni säännöllisesti lapsettomuuspotilaita, ja halusin vain kommentoida tsempatakseni raskautumisessa. Koska sinulla on jo kaksi onnistunutta raskautta, niin se on jo tosi hyvä lähtökohta uudenkin raskauden onnistumisen kannalta. Silloinhan tiedetään jo, ettei ole esim. mitään rakenteellista vikaa ym. Elämäntapasikin vaikuttavat tosi terveellisiltä, joten raskauden alkamiselle on kyllä hyvät lähtökohdat. Ulkopuolelta katsottuna vaikuttaisi, että toivoa kyllä on rutkasti 🙂

Edellä mainittu klomifeeni muuttui erityislupavalmisteeksi, mutta klomifeenin tilalla on myös käytetty jo pitkään letrotsolia, joka on siis myös kierron alussa otettava ovulaatioinduktioon tarkoitettu lääke. Nämä ovat sellaisia ”kevyitä” lapsettomuushoitoja. Koska ongelma vaikuttaa kohdallasi olevan ovulaatiossa, niin gynekologi todennäköisesti suosittaisi näitä, jos myöhemmin olisi tarvetta lääketieteen apuun. Peruslaboratoriokokeet on tietty hyvä tsekata, ettei ole mitään selkeää muuta syytä, kuten esim. huomattavaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Ihanaa kun tulit kirjoittamaan Heidi!<3 Tuo on ihan totta, että kaksi täysiaikaista raskautta ja oppikirjamaisesti mennyttä synnytystä ovat puolellani. Mutta kaikkein eniten haluaisin nyt oman kropan kuntoon, ettei olisi tätä jatkuvaa tiputtelua. Se vaikuttaa henkiselläkin puolella aika valtavasti. Luulen, että rautavarastot on aika finito kun sormea leikatessa ei vuoto tuntunut loppuvan sit lainkaan. Veri on niin ohutta. Noh, verikokeet ma, joten sit ollaan sen suhteen viisaampia. <3

Ja siis ovulaatio löytyy nyt lämpötilojen mukaan, mutta toki se follikkeli saattaa olla "heikko", joka sit johtaa heikkoon keltarauhaseen jne. Pitää saada otatettua ne verikokeet myös eri kiertopäivinä et saatais siihenkin selkeys ja just toi kilpirauhasen toiminta samalla.

Niin moni asia voi häiritä tätä naisen hormonitoimintaa, että välillä ihan hämmentyy. Mutta kaipa se siitä kun kääntää yhden kiven kerrallaan!<3

Mulla ei valitettavasti ole sulle täyttä vertaistukea, mutta turhautumisen pystyn jakamaan 😀 Yritetään esikoistamme, mun kierto on tasainen, mutta endometrioosi on kyllä aikoinaan todettu, vaikka se ei pitkän hormonikierukka-ajan jälkeen ainakaan vielä ole alkanut oirelemaan. Kuukautiset on aina niin suuri pettymys, ettei mies voi edes tajuta sitä määrää.. ja siihen sit lisäksi kun tosiaan joutuu kärsiin ne menkat, joita inhoan muutenkin 😀 Mutta niin, kiitos sulle ihan älyttömän paljon kun kirjotat tästä aiheesta! Tässä lapsen saamisen yrittämisen vaiheessa ei hirveästi vertaistukea ole, kun ei uskalla asiasta hirveästi huudella, se pelko painaa kuitenkin mieltä paljon :/

heh, menkat on aina suuri pettymys, tunnen tuskasi. Tosin mulla se alkaa jo tiputtelulla joten joudun sit venaamaan vielä viikon ennen kuin päästään uuteen kiertoon. En ihan huvikseni googlannut sitä kohdunpoistoa. Nimittäin sen varmaan tekisin siinä vaiheessa jos kaikki muut keinot on käytetty ja silti tiputtelisi. En jaksa tätä enää. 😀 Tsemppiä sinne suuresti, kyllä sinne se plussa tulee ja juuri oikeaan aikaan!<3

Myös mä kiitän siitä, että omalla esimerkillläsi normalisoit tätä asiaa. Me olemme mieheni kanssa yrittäneet raskautta vuoden verran ja olemme koko ajan pyrkineet puhumaan asiasta avoimesti. Ollaan ajateltu, että jos tilanne pitkittyy ja jäämme vaikka kokonaan lapsettomiksi, niin on helpompaa, kun asiasta on puhuttu ääneen jo aiemmin. Vielä ei ole mitenkään toivoton olo, mutta tavaan kyllä tarkkaan kaikki tällaiset postaukset ja kommenttiosiotkin.

Hassuimmalta tässä oikeestaan tuntuu se, että ensimmäiset 30 vuotta sitä yritti hirveen tarkaan varoa raskaaksi tulemista ja nyt sit huomaan miettiväni, et olisko sittenkin pitänyt yrittää jo aiemmin. Ei ollut pitkäaikaista vakikumppania eikä oikeestaan rahaakaan, mut sit olis ainakin ollut lapsi.

Taidat olla luonteeltasi aika samanlainen kuin minä. Asioista puhuminen helpottaa eikä suinkaan tee asiasta itselleen suurempaa mörköä, vaan oikeastaan päinvastoin!<3 Ja siis kyllä. Niin huvittavaa, että sitä kuvittelee että raskaaksi tullaan ihan yhdestä kerrasta (milloin vain kierron aikana), vaikka totuus on hyvin monen kohdalla kaikkea muuta! 😀

Minulla myös taustalla PCO ja kuukautiset olleet aina epäsäännölliset. Lapsihaaveiden ilmaantuessa söin pitkään terolutia tuloksetta, kierto kyllä normalisoitui, mutta raskaaksi en tullut. Yksityisellä klinikalla edettiinkin hyvin pian bemfola pistoshoitoihin, joilla saatiin munarakkulat kasvamaan ja ekasta kierrosta raskauduin 🙂

IHana kuulla, että siellä oli onnellinen loppu!<3 Mulla tällä hetkellä munasarjat ihan normaalit (tai no, oikeassa jotain häikkää, kysta/endometriooma jne), mutta ei siis polykystiset, se on ilmeisesti rauhoittunut!<3 Mutta sit nyt on taas muita ongelmia. 😀 Aina jotain. 😀

Hei!
Minulla on juuri tuo sama ongelma, että rupeaa tiputtelemaan noin 20 kieropäivän aikoihin. Lopetin e-pillerit viime kesäkuussa kun eivät tuntuneet sopivan minulle. Näitä pillereitä söin noin vuoden eikä minulla tullut kuukautisia koko tuona aikana. Oman kierron alkamiseen meni parisen kuukautta ja sen jälkeen tämä joka kuukautinen tiputtelu alkoi. Lapsia minulla on kaksi ja tätä ennen ei kierron kanssa ole ollut ongelmia. Gynekologilla käydessä ei löytynyt tälle mitään rakenteellista syytä. Jos löydät jonkun ei-hormonaalisen ratkaisun tähän ongelmaan, niin vinkkaatko täälläkin 🙂

Nyt olen saanut tosi paljon viestejä ja yksi niistä tarjoaa aika selkeää ratkaisua nimittäin raudanpuuteanemia ja alhaiset veren ferritiiniarvot. Raskauksien ja imetysten jälkeen ne ovat muutenkin alhaisemmat joka selittäisi myös sitä, miksi monella tämä alkaa nimenomaan raskauksien jälkeen. Tuskin kaikilla kuitenkaan on pelkästään siinä progesteronissa ongelmia ja esim mulla nyt prog. tukilääkitys ja verenvuotoja oli vielä normaalia enemmän. Mutta siis. Kun veri on ohutta, se ei hyydy samalla tavoin ja ilmeisesti raudanpuute vaikuttaa myös kilpirauhasiin yms. Eli Ei tämä ole missään tapauksessa normaali tila! Mä olen menossa nyt verikokeisiin maanantaina jossa mitataan näitä arvoja ja sit siitä eteenpäin. Harkitsisin sinuna verikokeita ja rautalisää tarvittaessa! Siitä on aika hyvä lähteä liikkeelle kun vaikuttaa jo ihan energiatasoihinkin!<3

Mulla oli tuo sama vuotoasia vuoden, asun tosin Englannissa ja NHS yritti kuukausikaupalla keksiä mikä ongelma. Lopulta menin yksityiselle (Mr Nicholas Hill, London Bridge Hospital), joka tutki sisäisesti ja ”poltti” siellä hiukan kudosta ettei vuotaisi ja antoi metformiinikuurin. Vuodot 99% loppuneet (laihduin myös 10kg lääkkeen ja terveellisen ruokavalion avulla). Laitoin vaan nämä UK tiedot varmuuden vuoksi jos haluat googlettaa tuon lääkärin tms.

Onpa ihanaa kun kirjoitin tästä ja sain samalla kuulla, etten ole ainoa. Välillä on ihan epätoivoinen olo kun vaan vuotaa ja vuotaa. Sinä varmasti tiedät tunteen! Nyt oon päättänyt, etten enää anna asian olla vaan haen apua niin kauan kunnes saadaan joku ratkaisu tähän! Kiitos siis vielä sinulle!<3

Minä komppaan myös, ihanaa että kirjoitat tästä asiasta. Rohkeaa ja ihailtavaa. Ja varmasti auttaa muitakin jotka näitä asioita joutuvat murehtimaan. <3

Kiitos suuresti kannustuksesta Laura. Taidan olla sellainen ihminen, jolle purkautuminen ja puhuminen auttaa. Ja jos siinä samalla voin tarjota edes jollekin vertaistukea ja saada sitä takaisin niin win win!<3

Hei. Meidän lapset on molemmat pakastealkiosiirrosta syntyneitä. Ensimmäinen raskaus lääkkellinen ja toinen raskaus on luomusiirto. Eli katsottiin vain ultralla koska on paras aika siirtää alkio ja sitten menin siirtoon. Se onnistui ekalla kerralla. Meitä hoidettu ovumiassa Tampereella. Me saimme suoran lähetteen Tampereelle. Minulla on myös endometrioosi ja aina epäsäännölliset kuukautiset ollut. Raskauksien jälkeen oli myös pitkään epäsäännöllistä mutta nyt on taas melko tasaista. E pillerit ym sekoittavat kierron helposti ja ne kannattaa unohtaa. Kun kierto on suht säännöllinen kannattaa käyttää niitä ovulaatio tikkuja ja niiden mukaan mennä. Täytän pian 28 v ja mekin toivomme vielä 3 lasta. Pakastealkioita on vielä sen 6 kpl tallessa. Minä söisin ja liikkuisin normaalisti miettimättä liikaa kaikkea. Ja kannattaa pyytää lähetettä yksityiselle niin homma sujuu paremmin. Toiv teillä onnistuu pian 😍

Sinun kannattaisi hakeutua vyöhyketerapeutille. He pystyvät auttamaan. Lisäksi kannattaa lisätä ruokavalioon ihan voita. Hormonit tarvitsevat rasvoja toimiakseen, ja siihen ei pelkkä avokado ja pähkinät auta. Tuo raudanpuute on varmasti paikkansapitävä asia myös. Olet ehkä lukenutkin mungoannan blogista, hänhän kävi yksityisellä rautatiputuksessa

Käyn akupunktiossa ja koen sen nyt riittäväksi tällä hetkellä! 🙂 Hormonit tosiaan tarvitsevat rasvoja, mutta sen lähteeksi käy moni muukin ruokatarvike kuin voi. Minulle maitotuotteet eivät oikein sovi, joten mennään tällä! 🙂 Raudanpuute on luultavasti päällä, sen suhteen ollaan viisaampia pian ja katsotaan sit miten mennään eteenpäin. Kiitos kun vinkkasit, menen tästä lukemaan lisää Annan blogista! 🙂

Hei, en yleensä kommentoi mitään blogeihin, mutta nyt osa kirjoituksesta kuulosti niin tutulta, että päätin tehdä poikkeuksen. Itselläni todettiin vuosi sitten marraskuussa munasarjassa kysta, mikä poistettiin viime marraskuussa laproskopiassa. Kysta todettiin endometrioosiksi ja kiinnikkeitä poistettiin myös vähän sieltä ja täältä. Ennen leikkausta kuukautiset olivat aina olleet kivuliaat (alkoivat 11v.) joskin selvisin buranalla. Ennen leikkausta oli myös yli vuoden verran tiputtelua aina ennen kuukautisia 3-5pv. Ja turvotusta. Nyt leikkauksen jälkeen on ollut 3 kuukautiset ja en ole tarvinnut yhtään särkylääkettä, tiputtelu on kokonaan pois, alkavat heti runsaalla vuodolla ja kierto on säännöllistynyt. Endometrioosihan voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Itselläni on 2014 täysin luomusti (edes asentoa ei vaihdettu 😉) syntynyt tyttö. Todennäköisesti endo on siis ollut olemassa jo tuolloin. Nyt yritystä toiseen, leikkauksen jälkeen mahd. Ovat endon kannalta positiiviset, tosin oma ikä alkaa tulla jo esteeksi. Jaksamista ja voimia teille.

KIITOS kun kirjoitat tästä vaikeasta aiheesta.
Meillä takana 1,5v lapsettomuutta (ekaa yritetään) ja minullakin ollut tiputtelua viikon-pari päivää ennen menkkoja. Syytä meidän lapsettomuuteen ei ole löytynyt.
Lääkäri sanoi tiputteluvuodon ennen menkkoja johtuvan huonosta ovulaatiosta. Letrozol-lääkettä on kokeiltu viidessä kierrossa ennen ovulaatiota mutta onnistumista ei ole tullut.. Tosin tiputteluvuotoa ei tule enää niin monena päivänä ennen menkkoja. Minulla oli viime keväänä ferritiini 34, loppuvuodesta se oli noussut melkein sataan. Silläkään ei vaikutusta. Akupunktiota olen myös kokeillut parin kuukauden ajan ja hoitaja ei havainnut energioissani olevan mitään poikkeavaa. Seuraavaksi kokeiluun vyöhyketerapia.
Oletko muuten lukenut kirjan ”Taking charge of your fertility”? Suosittelen lukemaan, siinä on varsinkin lämpötiloista ja niiden analysoinnista 🙂
Tsemppiä jatkoon ja toivotaan että elämä vielä yllättää <3

Heips, haluaisin antaa sinulle muutaman vinkin, siltä varalta, ettet näistä vielä tiedä. Ensinnäkin, selvitä kilpirauhasarvosi, myös vasta-aineista kertovat TPOAb ja TyglAb. Pienetkin häiriöt kilpirauhasen toiminnassa voivat aiheuttaa kuukautishäiriöitä, siis kuukautisten puutetta tai niiden pitkäkestoisuutta. Itselläni kuukautiset ovat jo useita vuosia kestäneet 2-3 viikkoa, ja hoidoksi sain Thyroxinin, jolla arvoni saatiin kyllä kuntoon, mutta valitettavasti kuukautisiin niillä ei ollut vaikutusta. Olen tästä syystä myös itse diagnosoinut itselleni hyvin lievänä PCO-tyyppiset munasarjat, sillä suurin osa oireista täsmää, joskaan ultraäänessä munasarjoissani ei näkynyt poikkeavuutta. Ovulaation merkit minulla aina on ollut, mutta tiputteluvuoto alkaa hyvin pian ovulaation jälkeen. Ovulaatiotestien teon päätin jättää, sillä koin että ne toivat vaan lisästressiä, joten ”varmuudella” en tiedä tapahtuiko minulla ovulaatio kuukausittain. Oletko kuullut Donaferty valmisteesta? Itse luin siitä PCO:n hoitoon liittyen ja kokemukset vaikuttivat lupaavilta, joten otin sen käyttöön ennen raskautumisyritystä. En ehtinyt käyttää kuin yhden kierron ajan ja tulin heti raskaaksi, en todellakaan tiedä oliko valmisteella mitään vaikutusta asiaan, vai olisinko tullut raskaaksi ilman sitäkin, mutta ehdottomasti sinunkin kannattaa lukea valmisteesta. Itse huomasin siitä että herkkuhimot hävisivät, ja vuosia samassa lukemassa pysynyt (yli)painoni tippui pari-kolme kiloa tuon kuukauden aikana, siitä päättelin että valmisteesta oli jotain hyötyä minulle. Sitten kolmantena: ferritiini! Oletkin ilmeisesti jo kuullut siitä, kuinka paljon se voi vaikuttaa vuotohäiriöihin (usein epäloogisesti lisäämällä vuotoja, joskus myös toisin päin) ja samoin myös raskaaksi tulemista voi vaikeuttaa, jos ferritiini on alle 30 (joidenkin lähteiden mukaan alle 50). Samoin herkkuhimoihin voi matalalla ferritiinillä olla vaikutusta, siitä olet muutamia kertoja maininnut, itselläni ne vähenevät huomattavasti rautakuurin aikana. Toivottavasti näistä oli jotain apua ja kannattaa vaan käydä tutkimuksissa, vaikka esim. Synlabissa omakustanteisesti, jos lääkäri ei ole halukas tekemään lähetteitä. Tsemppiä asian selvittelyyn ja toivottavasti saat hormonitasapainosi jotenkin tasapainoon!

Hei! Oletko clomifeniä jo kokeillut? Mulla pcos eikä ollut kuukautisia ollenkaan, tilanne toivoton. Clomifenin avulla olen saanut kaksi ihanaa lasta, toinen tärppäsi peräti ekasta hoitokierrosta.

Oletko kokeillut akupunktiota raskautumiseen – suosittelen? 🙂

Moi Xenia,

Suosittelen lukemaan tutkimuksia ihmisen endokannabinoidi-järjestelmästä (kehon itsesäätelyjärjestelmä) jonka tarkoitus on saada keho mm. homeostaasiin. Meillä ihmisillä on reseptoreita (CB1, CB2) aivoissa sekä ympäri kroppaa (mm. suolistossa).
Hampun kannabinoideja nauttimalla (teollisuushamppu, ei sisällä THC:tä) kehon omat reseptorit aktivoituvat ja boostaa kehon omaa endokannabinoideja-tuotantoa joka taas on tärkeää mm. sikiön kehityksessä. Äidinmaito sisältää luontaisesti kannabinoideja!

Itse toimin kannabinoidi-rikasta öljyä valmistavan Kannaway nimisen yrityksen edustajana. Jos haluat tutustua tai kokeilla CBD-öljyä esim. kuukauden ajan, otathan yhteyttä! Voin toimittaa sinulle pullon Pure Gold-öljyä ilmaiseen testaukseen. Öljymme käy läpi kolmikertaiset laboratoritestaukset ja on GMO-vapaa tuote. Olen lukenut blogiasi vuosien ajan ja olen lukenut suolisto-ongelmistasi sekä hormoni-epätasapainosta, joten mielelläni kuulisin mielipiteesi edustamastani tuotteesta.

Minullakin todettiin jo 22-vuotiaana polykystiset munasarjat. Ensimmäinen raskaus sai alkunsa clomien avulla, samoin kuin toinen. Sitten tulikin useampi vuosi väliä ennen kuin kolmatta aloimme yrittämään ja melkein heti otettiin käyttöön clomit edellisten raskauksien tapaan. Se mikä kuitenkin auttoi tällä kertaa raskautumaan oli metformiini, joka tasoitti sokeriarvoja ja sai kierron toimimaan normaalisti. Sinähän olet yrittänyt ruokavaliollasi vaikuttaa juuri samaan asiaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *