Xenia's day

Tutti – apukeino vai riesa?

Teksti:

IMG_2296
Täällä aloitettiin eilen tutista vieroittautuminen, enpä olisi uskonut että näin olisin sanonut kun poikamme on vasta reilu nelikuinen!
Tutti voi olla parhaimmillaan loistava apukeino tyydyttämään imemisen tarvetta ja rauhoittamaan vauvaa unille. Tytön kohdalla se toimi juuri näin aina sinne 1.5 vuoden ikään asti, jolloin siitä tuli riesa ja päätettiin siitä hankkiutua eroon. Homma meni tosi helposti, vaikka käyttöikää oli tuolloin jo huomattavasti enemmän kuin pojalla, joten sinällään en pelännyt hommaa pojankaan kanssa.
Tähän vieroittamiseen on nyt aika suuri syy. Nimittäin se, että mä olen koko ajan laittamassa tuttia takaisin vauvan suuhun öisin. Hän sylkäisee tutin suusta tosi nopeasti kun on rauhoittunut, mutta sit kevyen unen vaiheessa kaipaa sitä aina takaisin. En oikeastaan ollut edes tajunnut kuinka usein tätä teen kunnes kokeiltiin siirtää poikaa omaan huoneeseen. Sinä yönä ehdin käydä viemässä tuttia takaisin suuhun noin varmaan 4-5 kertaa syötön lisäksi ennen kuin siirrettiin herra takaisin meidän huoneeseen aamuyöstä kolmelta. 😀
Noh, toissayönä sain sit tarpeeksi ja aloin eilen aamusta lukemaan asiasta. Tajusin, että parempi on opettaa pieni herra rauhoittumaan muilla keinoin, kun ei tämä nyt pidemmän päälle ole kauhean toimiva yhtälö, että minä en nuku lainkaan tutin takia. Toisin sanoen jos poika oppii olemaan tutitta, hän osaa itse pikkuhiljaa rauhoittaa itsensä kun on kevyen unen vaiheessa, eikä kaipaa tuttia siinä apukeinoksi päästäkseen kohti seuraavaa unisykliä. Mitä nyt aiheesta luin niin aika moni oli tämän tehnyt ja siinä sanottiinkin että 4-5 kuukauden iässä tutin poisotto on vielä aika helppoa kun vauva unohtaa todella nopeasti sen, että sellainen joskus hänellä oli.
Niinpä eilen aamupäikkäreille mentiin tutitta ja niin myös iltapäikkäreille. Nukahtaminen illalla kahdeksalta sujui loistavasti ja ensimmäisen kerran poika heräsi 23.30. Tyynnyttelin hänet paijaamalla ja sanoin nyt on aika nukkua fraasin ja hän nukahti tosi nopeasti, ehkä 10 minuutissa. Seuraavan kerran hän heräsi 01.15 ja silloin oli jo nälkä, joten maitoa napaan ja takasin unten maille. Sitten herättiin 05.00 eli tuossa välissä hän ei herännyt kertaakaan vaikkei tuttia ollutkaan. Ja samaten jatkoi viiden syötön jälkeen unia vielä pari tuntia mukavasti. So far so good ja tuntuu kyllä oikealta ratkaisulta. Tutti kun on parhaimmillaan oiva apukeino, mutta toisaalta se voi olla varsinainen riesa kuten meidän pojan kohdalla.
Nyt siis tutista eroon ja jospa sit saisi vaikka jossain vaiheessa tuota ekaa syöttöä tunnin-pari myöhäisemmäksi niin tuo aamusyöttö olisi sit jo ihan ”hereillä”. 🙂
Muita, jotka vieroittaneet tutista samasta tai eri syystä jo ihan pienenä?
ps. Kuva ei liity tuttiin, mutta sisarusrakkauteen ja jouluun kylläkin. Kaivoin tuon jouluisen soittorasian esiin ja tyttö katseli sitä veljensä kanssa vieritysten hyvän tovin!<3
 

Lue myös

X