Uusi talvitakki ja -kengät ja iso kiitos teille

Kävimme äitini kanssa muutama viikko sitten ostoksilla tarkoituksena löytää tytölle talvitakki ja siistimmät ”kaupunkikengät”. Leikkeihin ja ulkoiluun meillä on erikseen Vikingin paksuvuoriset Goretexit, jotka on ainakin tähän mennessä olleet todella hyvät!
Käytiin kaikki Kampin lastenliikkeet ja lopulta päädyttiin Stockalle. Ihailin vaikka mitä takkeja ja olin saada sätkyn kun ymmärsin että tällaisille taaperoikäisille ihan oikeasti myydään jotain yli 500€:n takkeja. Tässä iässä kun kasvuvauhti on melkoista tuntuisi aika hurjalta pistää tuollaisia summia. Tai noh, jos rahaa olisi todella paljon niin ei kai se sitten mitään haittaisi.
Näin tämän sinisen toppiksen kaukaa ja olin jo varma, että peli oli menetetty, se näytti jotenkin niin kalliilta. Yllätys oli kuitenkin melkoinen kun kurkkasin hintalappuun, joka näytti ihan ok hintaa. Kyseessä on Mayoral merkin takki, jota en nyt tähän hätään löytänyt Stockan nettikaupasta, mutta uskoisin että sitä vielä paikan päällä on jos kiinnostaa!
Kuten muuten huomaatte, näissä takeissa olen lähes aina panostanut nimenomaan todella unisex-malleihin. Viime vuonna meillä oli tummansininen untuvatakki ja tämä vuonna samaten. Jos olemme niin onnekkaita, että meille toinen suodaan, on näille käyttöä sit myöhemminkin, sukupuoleen katsomatta.
Mä itse rakastan Timberlandin kenkiä, ja kyllähän niitä lapsillekin tuolla myytiin. Ongelmaksi muodostui lähinnä se, että niissä ei ollut vuorta ja lisäksi hinta oli korkea. Niinpä hankittiin tällaiset look a liket merkiltä Melania (nämä), ja muutaman kerran käytön jälkeen olen todella tyytyväinen!
Naurattaa muuten tuohon lasten vaatteiden väriin liittyen, että muistan kerran kuinka joku tuli ihailemaan meidän ”poikaa” kun oltiin kaupungilla. Siitä on kyllä jo aikaa, mutta en sit viitsinyt nolata tätä vanhempaa rouvashenkilöä vaan hymyilin vaan, hyväähän hän tarkoitti.
Sellaisia talvisia ”kaupunkivaatteita” tälle vuodelle. Mitäs te muuten ajattelette väreistä lapsilla? Puetteko ihan mitä lystää sukupuoleen katsomatta vai pitäydyttekö ns. sukupuolirooleihin sopivissa väreissä?
Haluan vielä lopuksi kiittää teitä kaikkia, jotka ovat kommentoineet tuonne hormonien epätasapaino -postaukseen, vertaistuki on paras asia maailmassa ja mielestäni näistä asioista vaikeneminen luo entistä enemmän painetta. Kuten postauksen kommenttiboxissa olikin puhetta, sekundäärisestä lapsettomuudesta ei sovi Suomessa puhua. Mä olen eri mieltä. Mun kohdalla hormonien epätasapaino ei näy vain siinä että raskautuminen näyttää olevan hankalaa, vaan myös siinä miten ihan ylipäänsä voin. Tottakai mä haluan itsenikin vuoksi voida hyvin ja sanoinkin kerran miehelle että kun edes hormonit toimisi niin ei lapsen yrittäminenkään haittaisi – vaikka siinä menisi aikaa. Joka tapauksessa, valtavan kiitollinen olen kaikesta siitä mitä minulla on, ja vallan hyvin ymmärrän sen, että se on jo paljon ja ihan riittävästi. Valitettavasti se ei kuitenkaan poissulje sitä unelmaani, jossa näen tyttärellämme myös sisaruksen ja tavalla tai toisella sellaisen haluamme hänelle saada. Jos kävisi niin ikävästi, ettei oma kehoni siihen pystyisi, on muitakin vaihtoehtoja. Elämä näyttää, mutta olen iloinen että tästä kirjoitin!<3
Mukavaa viikonloppua teille kaikille!