Xenia's day

Uusi viikko, uusi kokoonpano

Teksti: Anna.fi

Voi jösses ku väsyttää. Vielä on niin uutta, että meille on muuttanut uusi ystävä, että öisin ei saa samalla tavalla unta, mamma kun miettii koko ajan, että miten vesseli voi! <3 Tänään olis kuitenkin tarkoitus palata ”arkeen” siinä mielessä, että me tehdään täällä töitä ihan normaaliin tapaan ja käydään myös autolla kaupassa yms. Tosin, Max lähtee mukaan, vielä ei ole sydäntä jättää toista yksin keskellä päivää kun ei ole tarve. 🙂 Masuasukki on reagoinut muuttuneeseen tilanteeseen kasvamalla hirveästi. Eilen oli aikamoiset vihlontakivut vatsan sivuilla, jotka diagnisoin venymiskivuiksi yms. Tyttö kasvaa niin hirveetä vauhtia, että tilaa tarvitaan lisää, ja nopeasti. 😀 Huomaa myös, että mun vatsalihakset on heikentynyt suuresti. Kun olen tässä sohvalla makoilevassa asennossa, ylös pääseminen vaatii aina käsien apua, tosin kyse on myös siitä, että en jotenkin halua nousta ylös vatsalihaksia liikaa käyttäen. S halusi nyt kuitenkin mun oireista johtuen kantaa aina Maxin ulos, hänen mukaansa minä kannan jo toista elämää, joten se saa riittää!<3 P1010068 Kokonaisuudessaan tää vesseli on nyt aikalailla kotiutunut ja arvaatte varmaan miten se näkyy. Toinen seikkailee täällä ympäriinsä ja innostuu milloin mistäkin; joko kaihtimista, puisesta sohvapöydästä, sohvasta tai jostain muusta mukavasta mihin saa upottaa hampaansa. 😀 Nää pienet sekoilukohtaukset näyttää keskittyvän aamuun kun on pisimmät unet takana. Heräsimme tänään ennen seitsemää ja nyt Max nukkuu taas tossa mun jalan päällä päätään leputtaen, eli tunnin verran kestää se hyperaktiivinen kausi, joka näkyy sit lievemmissä muodoissa aina unien jälkeen noin 5 kertaa päivässä. 😀 Eilen opetettiin Maxille nimeä, luoksetuloa ja istumista. Ei-sana oli myös kovassa käytössä, mutta vielä ei ole se mennyt perille. 😀 Voin niin nähdä toisen ajatukset kun me sanotaan kymmenen kertaa peräkkäin ei ja yritetään saada huomio johonkin muualle lelun tai vastaavan avulla. ”Miksi noi ei anna mun vetää näitä kivoja juttuja, mitkä on ikkunan edessä?!?!!” Pennut on varsinaisia jääräpäitä, mutta siihen mulla ei ole mitään sanottavaa, mä kun olen sellainen edelleenkin, vaikka ikää on ihan kohta 25 vuotta. 😀 P1010074 Hyvältä tuntuu se, että toinen selkeästi on nyt kotiutunut tänne ja nyt voi arki alkaa rullaamaan. On vaan ollut niin hauska huomata millaiset pienet jutut saa mut nyt iloiseksi. Esim se, että Max syö koko kulhon ruokaa saa mun sydämen sulamaan. Tai sit se, että Max palaa ruokakipolleen ulkoilun jälkeen. 😀 Tullut mammaansa selkeästi kun ruoka maistuu niin hyvin! 😀 Nyt ymmärrän muuten hyvin sen, että miten helppoa koira olisi hemmotella piloille. Tottakai meidän ihmisten ruoka haisee niin paljon paremmalta ja kiinnostavammalta kuin se ainainen kuivamuona. 😀 Eilen me ei jaksettu kauheessa väsymyksessä tehdä ruokaa, joten tilattiin pizzaa. Max nukkui kun syötiin, mutta S.ltä oli tippunut pieni kinkkupala lattialle, ja se sattui olemaan Maxin nenän edessä. Päätettiin sit katsoa miten tää reagoisi ja voi jösses sitä innon määrää. Raukka etsi lisää ympäri olohuonetta sen jälkeen. Pieni on niin suloinen ruokainnostuksessaan, että tekisi mieli antaa aina vähän enemmän, mutta tietenkin pysyn erossa siitä, sitä painoa kun ei saisi tulla kasvaessa liikaakaan. 🙂 P1010077 Havahduin muuten siihen, että jouluun on enää kaksi viikkoa ja yksi päivä. 😀 Pari viikkoa on mennyt niin nopeasti ensin Maxia odottaessa ja sitten täällä kotona häslätessä, että en ole edes huomannut ajankulua. Eilen ei sit käytykään missään, mutta isä tuli naisystävänsä kanssa käymään. Oon niin iloinen, että Max meni samantien iloisena nuuhkimaan varpaita, eikä kokenut mitään ahdistusta vieraista ihmisistä. Tällä viikolla on luvassa lisää uusia tuttavuuksia ihmisten muodossa ja viikon lopulla myös ystäväni ja hänen koiransa kanssa. Parempi heti alusta alkan tuoda Maxin piiriin uusia ja erilaisia ihmisiä ja eläimiä, niin kasvaapahan mahdollisimman sosiaaliseksi ja rohkeaksi pojaksi. Muuten tää viikko on aikalailla ohjelman osalta täysin suunnittelematta, mitä nyt huomenna on lääkäriaika neuvolassa, jossa saadaan samalla sit tsekattua paino, hemoglobiinit, verenpaine yms jutut, että kaikki on kunnossa. 🙂 Muuten aion kuluttaa aikani työn lisäksi vain ulkoilemalla ja Maxin kanssa olemalla, oon niin tyytyväinen, että joululahjat on ostettu niin niitä ei tarvitse enää lähteä ostelemaan.. P1010067 Tässä mä nyt istun ja katson kun S nukkuu vieressä ja Max jaloissa. Sitten kun Max herää, leikitään hetki ja käydään pisulla ja sit on mun vuoro mennä päikkäreille. Mulla on vähän huono omatunto kun menin eilen ottamaan ”vartin” päikkärit ja heräsin sit kolme tuntia myöhemmin. 😀 S ei ollut halunnut herättää mua koska minä tarvitsen hänen mielestään paljon enemmän unta. Toinen nuokkui koko illan sohvalla silmät juuri ja juuri auki, palleron nukkuessa vieressä. Sydän sulaa kun katsoo näitä poikia, olen mä kyllä onnekas, että oon löytänyt näin kiltin miehen ja ollaan saatu näin ihana pieni koira kotiin. Ensi vuonna tuo sitten pieni tyttö tasapainon taas tähän kotiin, eli kauhean kauaa ei tää miesvoittoisuus kestä. Mä tosin olin ihan varma, että meistä tulee perhe, jossa mä olen ainoa nainen, mutta iloisena yllätyksenä asia ei olekaan näin. <3 P1010072 Ainiin muuten, tähän Maxin uuteen varmuuteen kodin suhteen liittyy myös se, että nyt tekee mieli alkaa viedä kenkiä yms. 😀 Ostettiin Honkkarista meille sellaiset crocs tyyliset kalossit joissa voidaan viedä Max ulos. Olisitte nähneet palleron ilmeen kun se juoksi ylpeänä mun luokse S:n kenkä suussaan. Toinen huvittava hetki oli se, kun Max sai päähänsä, että nyt haluan repiä tän lakanan pois mun pesän päältä. Sieltä se tuli ylpeänä tuplalakana suussaan. Raukka oli sen vetämisen jälkeen ihan poikki ja nukkui pari tuntia. 😀 Tää on vaan vielä huvittavaa kun ei Max vielä tiedä sen olevan kiellettyä ja on niin ylpeä niistä omista saavutuksistaan. Allekirjoitan kyllä sen, että Max on ihan varmasti noutaja!:D Lisäksi Max on nyt löytäny peilit ja lasiovet. Eilen se veteli täysiä tuota meidän eteisen peiliä päin innoissaan ja saunan lasioven eteen se kävelee hitaasti ja varovaisesti ja yrittää sit mennä oven alta katsomaan, että kuka kaveri siellä on!? 😀 Tajuaako ne koskaan, että se on peili eikä siellä takana ole ketään kaveria? 😀 Meni muuten ihan hämilleen myös siitä kun me seistiin S:n kanssa peilin edessä. Liikaa käsiteltävää pienelle, että tuolla takana on sekä pieni kaveri, että toiset vanhemmat. 😀 Noniin, nyt mä lopetan tän höpötyksen. Tänään tosiaan myös liikkeelle, joten meinasin ihan ryhdistäytyä ja meikata. Pakko häpeäkseni myöntää, että tukka on pesty viimeksi tiistaina, mutta tuntuu muuten hyväkuntoiselta, on tainnut mennä sen likavaiheen ohi jo uudelle kierrokselle. 😀 Välillä mä voisin kyl miettiä kaksi kertaa, että mitä suustani täällä päästän, mutta nyt ei jaksa suodattaa. Mä voin muuten kuvitella, että pienen lapsen kotiintulo on aika samantyyppistä kuin koiranpennun kotiintulo. Pientä uutta kaveria katselee koko ajan, on huolissaan, höösää ja tekis mieli vain ihailla toisen toimia. Toisen suru saa oman sydämen särkymään ja ilo ilostumaan. <3 Ihanaa ja rauhallista uutta viikkoa ja joulun odotusta teille kaikille. Kohta mennään taas kohti valoisempaa aikaa vuodessa, miettikää!! <3 Päivän joululuukuista paljastuu: *Bubbleroom: Desktop817 *Nelly: Bare Mineralsin mineraalimeikkien aloitussetti -20% täältä *Evechic: Suosittu parka -30% alennuksessa täältä   *sisältää mainoslinkin.  

Lue myös

X