Vaaleanpunaista ja -sinistä
Taidanpa olla siinä mielessä vähän perinteinen, että lastenhuoneet ovat väreiltään aika tyttömäisiä tai poikamaisia. Älkää käsittäkö väärin, jos lapsi haluaa myöhemmin vaihtaa huoneen vaikkapa kirkkaan limenvihreäksi (kuten minä 14-vuotiaana. :D), niin siitä vaan, mutta näin alussa päädyimme kuitenkin juuri sinisen aivan mielettömän kauniiseen sävyyn. Vaaleanpunainen itseasiassa oli tytön puolitietoinen valinta, koska hän aina niiden väriliuskojen luoksi meni kun käytiin silloin maalikaupoilla. Etten nyt sentään ihan ole mitään tyrkyttänyt.
Minun mielestäni on eri asia painottaa lapselle sitä, että hän voi tehdä mitä vain, sukupuoleen katsomatta. Sitten on se ääripää, jossa lapselle tai muille ei kerrota siitä, onko hän tyttö ja poika. Fakta kun on se, että meidät on luotu erilaisiksi fyysisesti ja meidän kehot toimivat eri lailla. Ne ovat asioita, joita ei voi muuttaa enkä ihan ymmärrä miksei niitä voisi pikemminkin juhlia?
Mulle on aivan yksi ja hailee mitä tyttäreni ryhtyy tulevaisuudessa tekemään. Jos hän haluaa valita vaatteet poikien osastolta niin siitä vain tai jos hän haluaa auttaa vaikka remonteissa tai työllistyä miehisellä alalla niin siitä vain, kunhan hän on onnellinen. Mä näen asian niin, että nykymaailman ihanuus on juurikin se vapaus valita. Ei se, että kaikki niputetaan samanlaisiksi! 🙂
Nämä toki vain minun mielipiteitäni ja ymmärrän, että meitä on moneen lähtöön. Mielenkiintoinen asia vain ja tulipa nyt mieleen tästä meidän vauvan tulevan huoneen sävystä. Vaikka pakko sanoa, että jos vauva olisi ollut tyttö, olisi väri ollut mintunvihreä, eli ei ihan kauheasti eronnut tästä nykyisestä.
Tytön lempipaikka omassa huoneessaan on tiipii, joka on muuten todella petollinen iltapäiväväsymyksen aikaan. Voin kertoa että siellä on niin sanotut ultimate sleeping conditions ja silmäluomia alkaa painaa saman tien. 😀 Pienelle syntyvälle vauvallemme on puolestaan lähetetty ihania juttuja testiin Little butterfly of London ja Sophie La Girafe Baby -merkeiltä. Ensimmäiseltä sain jotain myös äideille sopivaa ja olen tykännyt kovasti, mutta siitä lisää erillisessä postauksessa!
Mitenkä te ajattelette sukupuoliasioista? 🙂
Kommentit
Todella hyvin kirjoitettu! Ja täysin samaa mieltä, tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia – sukupuoli ei rajaa mitään ?
Kommentit
Samaa mieltä sukupuolirooleista. Mielestäni sukupuolen ei kuulu vaikuttaa siihen mitä voi tai saa tehdä tai mitä väriä saa käyttää jne. Eli tyyliin poika voi käyttää pinkkiä paitaa ja tytöstä voi tulla palomies jne, jos niin haluaa. Kuitenkin fakta on se, että tytöt ja pojat on fyysisesti erilaisia ja monesti tytöt tykkää enemmän prinsessaleikeistä ja keijukaisista ja pojat taas esim autoista. Silloin en nää mitään syytä yrittää väkisin ohjata sukupuolineutraaleimpiin juttuihin. 🙂
Täysin samaa mieltä! Hyvin muotoiltu kommentti :)!
Juuri näin minäkin ajattelen! 🙂
Aivan ihana tuo tiipii! Mistähän se on ostettu? Meille tulee vauvanhuoneesta mintunsävyinen tekstiilien puolesta. Pinnat ja huonekalut ovat valkoisia ja harmaita, niin voi sitten helposti vaihtaa värejä myöhemmin. Minustakin tytöt saavat tehdä ”poikien juttuja” ja toisin päin. Niin pitkälle en menisi, etten kertoisi kumpaa sukupuolta lapsi on. Esteettisesti sukupuolineutraalit vauvanvaatteet miellyttävät silmää, mutta lisäksi ostaisin tytölle kauniita mekkoja ja pojalle söpöjä henkselihousuja. Sellainen kultainen keskitie toimii siis meillä näissä asioissa.
Se on Jollyroomista! 🙂 Kultainen keskitie täälläkin! ne ulkoiset seikat on mun mielestä täysin merkityksettömiä niin kauan kunhan lapsi vain tietää, että hänestä on mihin vain, oli hän sit syntynyt tytöksi tai pojaksi!<3
Aika samanlaisesti ajattelen itsekin 🙂 Tykkään pientä tyttöäni pukea tyttömäisesti, ja näyttääpä hän itsekin tykkäävän tällä hetkellä. Tulevaisuudessa tietenkin asiat tulee muuttumaan koko ajan oman, lisääntyvän tahdon myötä, mutta toki häntä sitten tuetaan ilmaisemaan omaa makuaan 🙂
Juurikin näin!<3
Aika samoilla linjoilla. Mielestäni on ikävää, että vieläkin lapsille tyrkytetään vanhanaikaisia sukupuolirooleja. On harmillista kuulla neljävuotiaan suusta, että pojat eivät voi leikkiä nukeilla. Omille lapsille opetan, että kaikki ovat samanarvoisia, joskin erilaisia, ja kaikkia tulee kohdella hyvin. Lastenhuoneen seinien väritys onkin sitten vain sivuseikka. 🙂
Juurikin näin! Tyttäreni yksi lempileluista on työkalupakki, kylläkin vaaleanpunainen! ;D Se mukana sit kävellään ympäri kotia ”korjaamassa” kaikkea!<3
Meille olisi tulossa vauva kesäkuun lopussa ja meidän vaatehankinnoissa on sekä perinteisiä tyttöjen että poikien vaatteita. Niitä aion iloisesti yhdistellä meidän tytölle. Tässä mennään kyllä täysin vanhempien ”mikä näyttää söpöltä” valintojen mukaan. Poikien vaatteissa voi olla hienoja malleja ja toisin päin. Tietoisesti aion yrittää kuitenkin ostaa tytölle myös ns. poikien leluja, juurikin työkalupakkia, autoja jne. Helposti huomaan katselevani pääasiassa vain”tyttöjen juttuja”. Kuitenkin oli biologisesti tyttö tai poika, niin sukupuoli-identiteetiltään hän saa olla ja kasvaa sellaiseksi kuin haluaa.
heh, allekirjoitan tuon ”mikä näyttää söpöltä” jutun. Meillä on vaikka kuinka paljon vaatteita tytölle poikien osastolta koska esim talvitakeissa rakastan tummansinistä, mutta sitä löytää harvemmin sävynä tyttöjen puolelta! 😀
Munkin mielestä on ihan fine että tytöt leikkii autoilla ja pojat nukeilla ei siinä ole mitään väärää.
Eniten vaan ihmetyttää kun poikamme syntyi kysyin kumpi sieltä tuli vastattiin että ”lapsi” okei mutta kyllä se sukupuolen olis voinut sanoa vaikka ollaankin sukupuoli neutraaleita. Sama kuin neuvoloista saa vain vihreitä neuvolakorttei ettei oo tytölle vaaleanpunaista ja pojalle sinistä. Me ollaan kuitenkin naiset ja miehet erilaisia ja hyvä niin.
Siis täh, kyllä on erikoista ettei voinut kertoa? 😀
Mulla on poika ja tyttö, ja olen pyrkinyt sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ja korostamaan, että sukupuoli ei määrää mitä voi ja saa tehdä. Lapseni eivät vaikuta kovin sukupuolirooleihin jämähtäneiltä. Esim. pojan, nyt 8v, eka paras kaveri oli tyttö, nyt on poika, mutta leikkii tosi mielellään myös tyttöjen kanssa, juuri eilen kotona oli 2 tyttöä joiden kanssa leikkivät koko illan, poika vaikuttaa olevan aidosti sitä mieltä, että ei ole tyttöjen ja poikien juttuja vaan kaikki voivat tehdä mitä tahansa. Tyttö 3v on myös isoveljensä kanssa kasvanut fyysisesti raisuksi ja leikkii mielellään supersankaria jne. Mutta…minä kyllä olen sisustanut tytön huoneen jossain määrin tyttömäiseksi. Ei ole vaaleanpunaisia seiniä mutta kuitenkin. Ja tämä ihan siksi, että mä olen elänyt niiden poikien vaatteiden, sävyjen ja lelujen maailmassa niin kauan esikoisen kanssa, että yksinkertaisesti haluan vähän vaihtelua. Joo, sisustus ei riipu sukupuolesta, mutta lapsen oma maku saattaa myötäillä jossain määrin sukupuolistereotypioita.
Tää on mun mielestä juuri hyvä että opitaan ihan pienestä pitäen leikkimään kaikki yhdessä!<3 Tytön paras kaveri on poika ja musta on ihana nähdä kuinka sitä leikitään vuoroin työkaluilla ja vuoroin nukella!<3
Niiin hempeän kaunis huone! <3 Ja toi matto on ihana, onko toi se Elloksen matto? Olen sitä ihaillut ja ehkä joku päivä varaa tilata se olohuoneeseen! ?
Meillä on aika perinteisen sukupuolittuneet lastenhuoneiden värit; tytöllä pinkki ja pojilla lime+harmaa ja sinertävänharmaa, vaikka muuten varmaan rasittavuuteen asti aina korostan muksuille sitä että sukupuoli ei saa rajoittaa itseilmaisua ja tekemistä – ja todella ottaa aivoon ne aikuiset jotka lapsen kuullen menee arvostelemaan esim. pukeutumista tai kiinnostuksen kohteita. Nimim. poikani käyttää välillä kynsilakkaa ja tytöllä oli viime talvena luurankohaalari <3
Monen kommentin kanssa olen samoilla linjoilla. Pitää kuitenkin myös muistaa, että olemme kulttuurimme tuote ja vaikka ajattelemme lasten luontaisesti hakeutuvat oman sukupuolensa normatiivisiin rooleihin, niin vaikutteita tulee myös muualta kuin kotoa. Esim. lastenohjelmissa tytöt ja pojat näytetään usein eritavoin, mikä muokkaa lapsen käsitystä siitä, mikä on normaalia tytölle tai pojalle.
Tämä on tärkeä asia minkä otit esille 🙂 minusta tärkeää on, että lapsi tietää kumpaan sukupuoleen hän kuuluu ja mitä eroja sukupuolissa on. Tärkeintä on kuitenkin se, että lapselle opetetaan, että hänen sukupuoli ei estä häntä tekemästä/kokemasta mitään eikä myöskään velvoita mihinkään. Jos joskus meille siunaantuu lapsia, niin haluan painottaa heille, että heistä voi tulla mitä tahansa: tyttö saa haluta sähkömieheksi ja poika sairaanhoitajaksi. Toivoisin että tietynlaisista stereotypioista päästäisiin eroon: ”heität kuin tyttö” tai lapseni viihtyy ulkona riehuen ja leikkien hurjia leikkejä hän on niin poikamainen tms… en usko sukupuolettomuuteen, onhan vaatekaupoissa naisilla ja miehillä omat vaateosastot mutta ketään ei estä ostamastasta vastakkaisen sukupuolen puolelta vaatteita. Oman identiteetin kannalta on mielestäni tärkeää tietää sukupuolensa lapsesta alkaen eikä vain puhutella lapsia lapsina, niinkuin ilmeisesti varhaiskasvatuksessa/kouluissa on annettu ohjeeksi… sukupuoli ei ole este tai velvoite millä leluilla lapsen tulee leikkiä tai vaatteita käyttää. Nimi ei tee miestä, eikä sukupuoli tekee ihmistä. Ihmisellä on sukupuoli (yleensä) mutta hän voi olla mitä vain 🙂 itse ainakin nautin naisena olemista ja naiseudesta ja pikkutytöstä asti olen tykännyt prinsessoista enkä koe että minua on mitenkään kasvatettu siihen. Thats just the way i am 🙂 . Hups, tulipahan pitkä teksti 😀
Todella hyvin kirjoitettu! Ja täysin samaa mieltä, tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia – sukupuoli ei rajaa mitään ?
Aijuu, ja minäkin halusin 13vuotiaana limen vihreen huoneen, se oli vaan maailman siistein väri silloin 😀
Mikä siinä oli? 😀