Xenia's day

Valoisaa

Teksti: Xenia

P5120021

P5120027

lamppu täältä / kynttilänjalat täältä (25%:n ale tilauksesta koodilla 355737) / maljakko Plantagen

Mä vaan yksinkertaisesti rakastan näitä valoisia aamuja. Vaikka väsymystä onkin havaittavissa, herääminen on silti vielä kohtuullisen helppoa kun auringonvalo pilkistää verhojen välistä ja herättää melkeinpä itsestään kauniiseen päivään.

Tällaisina päivinä saatan kävellä kodissa ja yhtäkkiä ihastua siihen miten kauniilta joku kohta näyttää. Ja tänään se on nimenomaan tuo auringossa kylpivä eteinen. Erityisen iloinen olen kodissamme ollut juuri siitä, miten talo ja on tontille sijoitettu, tästä menee kiitos isälleni, joka näistä asioista ymmärtää pikkasen enemmän kuin minä. Sitä kun ei ehkä oikein edes tule ajatelleeksi miten esimerkiksi pohjoispuolella olevat huoneet ovat ”kylmempiä” ja eteläpuolella olevat puolestaan ”lämpimämpiä” mitä tulee valoon. Hyvänä esimerkkinä joku harmaa sävy, joka ensimmäisessä näyttää siniseltä ja toisessa puolestaan enemmän lämpimältä harmaalta. Maalisävyjäkin pitää siis miettiä monelta eri kantilta.

Täällä ollaan naputeltu konetta koko aamu ja nyt söin tässä just lounaaksi eilisen grillatun kanan rippeitä ja muuta siinä ohessa. Iltaruuaksi ajattelin tehdä jäljellä olevista koivista ja siivistä vielä kanaviillokkia, joka on muuten maailman helpoin ja nopein ruoka. Sen oheen vain riisiä ja lämpimiä kasviksia niin kyllä vatsa kiittää!

Nyt odottelen että alkaa taas se tutuksi tullut iltapäiväväsymys, jota vastaan aloin taistella eilen rautalisän voimin. Hemoglobiinit senkun tippuu tässä raskaudessa, liekö sit syynä se, ettei himon kohteena ole samalla tavoin ollut jauhelihapihvit kuin viime kerralla. Pitää nyt yrittää syödä entistä monipuolisemmin ja täysipainoisemmin, että jaksan sit hyvin kun vauva päättää tänne maailmaan putkahtaa. Sanoin muuten eilen miehelle, että maksaisin vauvan saapumispäivätiedosta vaikka mitä, sillä se helpottaisi niin paljon kaikkea. Voisi hoitaa tytölle hoitajan valmiiksi, mies ei menisi töihin juuri sinä päivänä (vaikka kaikella todennäköisyydellähän se alkaa yöllä), voisi pakkailla rauhassa eikä tarvitsisi niin kauheasti himmailla sen suhteen missä on milloinkin. Tänä juhannuksena en esimerkiksi lähtisi tekemään mitään sen kummempia suunnitelmia mistään mökkeilystä kun siinä vaiheessa on jo 39 viikkoa täynnä. Miehen kanssa puhuttiin myös siitä, että 35.viikon jälkeen pyritään välttämään, mahdollisuuksien mukaan, sitä, että oltaisiin kovin kaukana kotoa tai toisistamme.

Kuten huomaatte, kaikki synnytykseen liittyvät kysymykset liittyvät edelleen tähän logistiseen puoleen. Voi olla että olen ihan täysin väärässä, mutta vauva on tosi alhaalla ja harjoitussupparit niin paljon tiukempia kuin viimeksi että mulla on sellainen fiilis, että tämä voi tulla aika nopeasti. Heh, olen varmasti väärässä ja saankin sit juosta edes takaisin sairaalan ja kodin väliä kymmenen kertaa..

Nyt eikun nenä kirjaan ja kahvipannu porisemaan. Tai ehkä säästänkin sen kahvin siihen hetkeen kun tunnen etten voi enää olla ilman sitä. 😀 Arviolta siis kello kahden pintaan. Mukavaa ja ennen kaikkea aurinkoista tiistaita teille! Mitäs te pidätte näistä valoisista kuvista? 🙂

linkit kaupallisia linkkejä.

Lue myös

X