Väsyneitä päiviä
Tervehdys täältä kahvisaavin ääreltä. Täällä ollaan nimittäin väsyneitä. Ainut ”ongelma” ei nyt ole beben huonot unet, vaan pitkälti myös se, että mä olen niin yliväsynyt, etten oikein nukahda helposti silloinkaan kun siihen olisi mahdollisuus. Niitäkin mahdollisuuksia nimittäin kyllä on, vaikkakin lähiöinä hieman harvemmin kuin yleensä, heh.
Niin. Mistäs sitä edes lähtisi liikkeelle. Poika nukahtaa iltaisin hyvin, nukkuu päikkärinsä hyvin ja syö päivisin reilusti ja erinomaisen hyvin.
Yöt ovat kuitenkin lievästi sanottuna rikkonaisia. Ei niin rikkonaisia, että huoneessa saisi käydä 10 kertaa, mutta kuitenkin niin, että jotain pieniä fiksailuja tähän kyllä kaivattaisiin. On selvää, että tämän ikäisenä eivät suurin osa vauvoista vielä nuku 12 tuntia putkeen ja sitä ei tässä haetakaan. Mun puolestani kundi saa ruokailla sen kerran- pari ihan hyvin yönkin aikana. Sen olen nimittäin huomannut, että ekalla syötöllä hän syö, mutta toka ja kolmas (ja neljäs jnejnejn) ovatkin sit pelkkää tutittelua. Yleensä yritän kuitenkin aina ensin laittaa tutin ellei edellisestä syötöstä ole jo 4+ tuntia. Jos on nälkä ei tutti pidä tyytyväisenä, vaan hän kyllä ilmoittaa nälkänsä. Nyt tässä lähiöinä hän on kuitenkin sylkenyt tuttia pois ja sit selkeästi rauhoittunut vasta rinnalle (eli käyttänyt minua tuttina). Ja tätä uniassosiaatiota en hänelle halua opettaa. Etenkin kun hän hyvin usein jo handlaa sen itsenäisen nukahtamisen taidon.
Näin väsyneenä on kuitenkin hurjan vaikea tehdä päätöksiä. Pitäisikö kevyen pistäytymisunikoulun? Pitäisikö ottaa tutti samalla pois? Pitäisikö aikatauluttaa yösyötöt jne? Mielessä risteilee sen verran kysymyksiä että uskon sinnitteleväni niin pitkään, että tulee yksi hyvä yö (koska niitäkin tulee) ja tehdä sit päätöksiä kun olen hieman levänneempi. Tässä välillä aion kuitenkin keskittyä siihen, miten saisin omat unet maksimoitua. Ruutuajan vähentäminen, lukeminen ja rentoutusharjoitukset tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta nyt täytynee myös kaivaa korvatulpat kaapista. Jotenkin tuntuu, että aistit on niin ylivirittyneessä tilassa, että pelkästään nukahtamiseen kaivataan täydellistä hiljaisuutta. Vai onkohan se vain se kun white noise on muuttanut pojan kanssa omaan huoneeseen. Ehkä olen jäänyt siihen koukkuun. 😀
Täältä tsempit kaikille yökukkujien vanhemmille. Nopeasti nämä ajat ovat muisto vain ja siihen asti päivä kerrallaan!<3
Ihanaa viikonloppua kaikille!<3
Kommentit
Jo ihan pelkästään mll:n sivuilla on unikouluista asiaa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/kotiunikoulut/
Mitään tarvetta ei vauvalla ole yhtäkkiä heräillä joka unisyklin välissä. Ja väitän, että meistä aika moni on parempi äiti ja lapsikin tyytyväisempi kun osaa nukahtaa myös itsekseen. Maitoa toki annetaan silloin kun nälkä on. Tämän jokainen äiti varmasti tunnistaa omasta lapsestaan.
Pyytäisin kauniisti, että kunnioitetaan muita kanssavanhempia eikä niin kovin tuomitsevaan sävyyn tuputeta sitä omaa tapaa. Tutkimuksia on hirveä määrä siitäkin miten lapsi ei kärsi siitä, että osaa nukkua hyvin (päinvastoin). Suosittelen tutustumaan.
Kommentit
Äänikirjat olen ottanut itselleni käyttöön helpottamaan nukahtamista. Korvatulpat on myös hyvä mutta siinäpä on omalla kohdalla se ongelma, että sitten ne omat ajatukset pitävät hereillä 😄 Äänikirjan olen laittanut niin hiljaiselle, että saan kertojan puheesta juuri ja juuri selvää. Kirja ei saa olla liian mukaansa tempaava tai jännittävä etten sen takia malta nukahtaa kun odottaa seuraavaa juonenkäännettä 😅 tuon olen itselleni kokenut toimivammaksi kuin korvatulpat jos nimenomaa nukahtamisessa on vaikeus, valikoin myös aina joko 15-30min minkä jälkeen kirja menee pauselle.
Jos päädyt rentoutus harjoituksiin niin kerro toki vinkkejä, nekin enempi kuin tarpeen!
Moikka! Uniasiat ovat olleet meilläkin viimekuukausien ajan hyvin ajankohtaisia ja unikoulun myötä nyt 9kk vauveli nukkuu hyvin. Mitä olen asiaan perhetynyt, ei ilmeisesti alle 6kk vauvoille suositella unikoulua. Kuitenkin esimerkiksi unikouluttaja Uneksija käsittääkseni on sitå mieltä, että alle 6kk vauvan unikoulutus pehmein metodein olisi ihan ok. Väsyneillä aivoilla päätösten tekeminen on usein hankalaa. Tästä syystä itse olisin ottanut juurikin tuolle uneksijalle unipuhelun, mikäli olisin hänen palveluihin törmännyt ajoissa. Tsemppiä joka tapauksessa!
Tätä on tosiaan hieman eri tietoa eri lähteistä. Monessa muussa maassa unikoulutus tehdään aina 4-6 kk, mutta Suomessa ei ainakaan kaikkialla. En nyt vielä koe tarpeelliseksi varsinaista kunnon unikoulua kun poika nukkuu aina välillä hyvin (eli oletan että se on mm tuo kääntyily joka kiinnostaa), mutta treenataan kyllä itsenäistä nukahtamista ja sitä, että en anna maitoa öisin kuin vain silloin kun on oikeasti nälkä (Esim viime yönä heräsi tunti syötön jälkeen ja olisi varmasti taintunut tissille, mutta sit se olisi pois päivän ravinnosta ja tod näk olisi samaan aikaan nälkä seuraavana yönä.:D Tunnin verran jouduin pulailemaan,mutta nukahti sit hyvin ja nukkuikin 4,5h ennen ruokailua.
Jos siis saan yhden 4h unipätkän, olen aika hyvin toimiva ihminen. Yritän siis pitää siitä nyt kiinni! 😀
Siitä se lähtee hiljalleen! Ja joku päivä tämäkin pieni mies on se, jota joudut väkisin kiskomaan sängystä ylös!😃 Itsellä tosiaan esikoinen kyseessä ja siis mulla ei ollut mitään tietoa tai oppeja siihen, kuinka opettaa vauvalle unitaitoja alusta alkaen. Meillä on hieno neuvolasysteemi, mutta uniasioissa olisi siellä kyllä ainakin oman kokemuksen mukaan petrattavaa.
Älä, eikö ole outoa! 😀
Heippa,
Mikä kätkyt-hälytin teillä on käytössä? Itse en ensin meinannut sitä ollenkaan hommata, mutta tulinkin toisiin ajatuksiin, ei kestä oma pää olla ilman 😅
Meillä on Nanny. Mä olen kyl tykännyt ihan kauheasti. Pystyy nukkumaan rauhassa kun joku toinen ”valvoo”. <3
Meillä samanikäinen vauva kun teillä ja esikoinen 5v. Ja huhhuh näitä hulinoita mitkä nyt päällänsä.. En tiiä vetääkö esikoisen koliikkiaikoihin vertoja mutta kyl niin tiiän tunteen ku heräät 5-10 krt yössä ”syöttään” (=tissi tuttina) ni jää pienimuotoset ylikierrokset päälle. Saisko pikakelauksen takas siihen hormoonihuuruiseen pikkuvauva-aikaan ;D Sitä vaan piti tulla sanomaan että kiitos vertaistuesta, ihana kun kirjotat asioista niinku ne on etkä kaunistele. Muutenki tykkään sun tavasta kirjottaa. 🙂
Jeps. I feel you. We got this. Joku päivä taas katsotaan taaksepäin ja ajatellaan että olipa ne ihania pikkuisia silloin! 😀 Ja siis ihana kuulla. Tuskinpa kenenkään vauva-arki on pelkkää tasaista menoa. Mutta sehän kuuluu asiaan. Ei näitä silti koskaan vaihtaisi!<3
Vauvat eivät osaa pitää ”rintaa tuttina”, se pieni vauva syystä tai toisesta pyytää ravintoa, lohtua ja läheisyyttä enemmän joinakin öinä ja päivinä. Yösyötöt eivät ole päivän syömisistä pois, päinvastoin. vauva ”tilaa” maitonsa seuraavalle päivälle. Rinta on niin paljon muutakin kuin ravintoa vauvalle! Unikouluja ei suositella alle vuoden ikäiselle, ensimmäisen ikävuoden aikana luodaan lapsen perusturvallisuus. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kiintymys vanhemmuuteen. Nyky yhteiskunnassa on niin ikävä kiire saada jo pienet vauvat ”nukkumaan yönsä omassa huoneessa hiljaa” – joka ei ihmisen perimän, vauvan turvallisuuden ja kiintymyssuhteen valossa ole normaalia vauvalle. Annetaan pienten olla pieniä, olemme heitä varten vastaamassa tarpeisiin etenkin ensimmäisen vuoden.
Jo ihan pelkästään mll:n sivuilla on unikouluista asiaa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/kotiunikoulut/
Mitään tarvetta ei vauvalla ole yhtäkkiä heräillä joka unisyklin välissä. Ja väitän, että meistä aika moni on parempi äiti ja lapsikin tyytyväisempi kun osaa nukahtaa myös itsekseen. Maitoa toki annetaan silloin kun nälkä on. Tämän jokainen äiti varmasti tunnistaa omasta lapsestaan.
Pyytäisin kauniisti, että kunnioitetaan muita kanssavanhempia eikä niin kovin tuomitsevaan sävyyn tuputeta sitä omaa tapaa. Tutkimuksia on hirveä määrä siitäkin miten lapsi ei kärsi siitä, että osaa nukkua hyvin (päinvastoin). Suosittelen tutustumaan.