Xenia's day

Vauhti päällä

Teksti:

P2070254P2070255P2070258
Miten olenkin kaivannut tätä perässä juoksemista ja pistorasioiden turvatulppien hankkimista. Se on muuten huvittavaa, että lattialla on yhtä jos toista, mutta kaikkein kiinnnostavimmat jutut ovat verhot, pistorasiat, pöydän jalat, siskon lelut, lamppujen johdot ja kaikki muu kuin omat lelut. Nyt olen myös saanut aika paljon tarkemmin katsoa, ettei ole mitään tytön pienikokoisia leluja lattialla, ne kun menisi pojan suuhun ihan saman tien.
Olen samalla yrittänyt myös opettaa tytölle, että hän jättäisi pienet helmet yms muut suuhun sopivan kokoiset jutut pöydille eikä anna veljelleen käteen mikään nyrkkiä pienempää. Toistaiseksi on mennyt ihan hyvin.
Se oli muuten meidän pikkuisen kanssa hauska huomata, että hän alkoi tekemään kaikkea samaan aikaan. Ensin kierähdettiin ympäri, sit oltiinkin jo ryömimässä ja siinä samalla konttaamassa ja pyllyä myös nostetaan ylös, että ollaan jalat suoraa kädet maassa. Välillä treenataan yhdessä seisomista ja siitä hän vasta pitääkin. Iso hymy nousee kasvoille ja riemunkiljahdukset on taattua kauraa. Jotenkin kyllä melkein toivoisin, ettei tämä alkaisi kävelemään ihan kovin aikaisin. Siinä sai tytön kanssa olla sydän kurkussa kun hän veteli pää kolmantena jalkana kaikkea muuta kuin tasapainoisesti eteenpäin.
Se on kyllä sanottava tästä pienimmästämme, että hän on varsinainen ilopilleri. Ei tarvitse kuin katsoa häneen päin niin kasvoilla on suuri hymy, sellainen joka sulattaa meikäläisen sydämen aivan saman tien. Tyttö oli ihan vauvana vakavampi tapaus. Piti nähdä hieman enemmän vaivaa, että sai suupielet kääntymään ylös. Tyttö on siis ihan samanlainen kuin mieheni lapsena ja poika enemmän mun kaltainen. Silti he muistuttavat valtavasti toinen toisiaan. Geenien ja perimän maailma on niin ihmeellistä!
Unien suhteen mennään aika vaihtelevalla linjalla. Pari yötä saatiin taas nukkua läpi yön, mutta varmaan sellainen 1-2 herätystä on ollut aika vakio eli huomattavasti paremmin kuin tuo 30 minuutin välein juoksentelu kun tutti piti laittaa takas suuhun..
Mutta ai herranjestas että poika onkin iso. Punnitsin hänet tuossa muutama päivä sit kun halusin nähdä onko kasvua tullut ja aikalailla 10 kiloa oli hänen painonsa. Omaan silmään hän näyttääkin lähes samankokoiselta kuin siskonsa oli vuoden iässä, se on ihan uskomatonta miten eri tahtia lapset kehittyy. Ja toki pojat hyvin usein tyttöjä isompia! Hyvin usein tuntuukin siltä, ettei päivän aikana yksinkertaisesti saa pojalle tarpeeksi ruokaa napaan ja öisin vedellään hyvin usein vettä ainakin tuosta kello kuudesta eteenpäin kun nälkä alkaa yllättää jo. Meillä siis aamupala klo 8, lounas klo 11, välipala klo 14, illallinen klo 16.30 ja iltapala klo 19-19.30. Ja siis ihan kunnon annoksia menee ja siihen päälle varmaan 8 dl maitoa…Mun jössikkäni.
Ensimmäinen lapsemme oli hyvä nukkumaan, toinen on hyvä syömään. Heh, jos meille joskus kolmas suotaisiin niin ehkä hän olisi sekä,että.. Tai sit ei kumpaakaan.
Muttamutta. Mä en ole ollut nyt pariin viikkoon mitenkään kovin väsynyt enää kun ollaan päästy niistä pahimmista öistä ohitse – ainakin nyt toistaiseksi.
Meillä koittaa muuten lomamatka tuossa neljän viikon päästä ja just ostin pojalle aurinkorasvaa ja aurinkosuojallisia uimavaatteita ja hattuja. Haluatteko niistä postausta?
Mukavaa ja lumista torstaita kaikille! Tästä tulikin sit ihan kunnon talvi tänä vuonna, sopii mulle!
 

Lue myös

X