Xenia's day

Vauva muutti omaan huoneeseen

Teksti: Xenia

Hello täältä kohtuullisen levänneeltä äidiltä. Tai ainakin siinä mielessä, että vauva ei herättänyt kovinkaan montaa kertaa. Se on kuitenkin selvää, että mulla menee vielä aikaa ennen kuin ”osaan” taas nukkua läpi yön. Onko tämä muille äideille tuttu ilmiö siinä vaiheessa kun vauva alkaa nukkumaan paremmin?

Olin tässä jo jonkun aikaa miettinyt sitä, että meidän kannattaisi kokeilla siirtää poika omaan huoneeseen nukkumaan puhtaasti siitä syystä, että me kaikkin nukkuisimme paremmin. Tuntui, että etenkin nyt neljän kuukauden hulinoiden kohdalla minä tai mieheni herätimme poikaa suurinpiirtein hengittämällä ja poika puolestaan herätteli minua aina pienenkin äännähdyksen päästäessään. Tämä sama on käynyt myös ensimmäisen ja toisen kanssa ja molempien osalta omaan huoneeseen muutto auttoi paljon.

Jos tuo ei kävisi häiriöksi, nukkuisin beben kanssa pidempään sillä ihan suoraan sanottuna olin eilen oikeastaan aika herkällä päällä kun vauva nukahti omaan huoneeseensa. Taisin siinä muutaman kyyneleenkin tirauttaa koska tietyllä tapaa tuo on yhden ihanan aikakauden loppu.

Joka tapauksessa. Meillä on aika tarkka rutiini siitä, että poika menee nukkumaan siinä 19.15-19.30 illalla aina ennen kun luetaan sit isommille iltasatu. Isommat menevät nukkumaan siinä kahdeksan pintaan viimeistään ja sit meillä on vielä pari tuntia aikaa olla kaksin ennen kuin mennään nukkumaan. Vaikka lapsiani suuresti rakastankin kaipaan myös kahdenkeskistä aikaa kun kukaan ei huuda ”mamma” 7556020747 kertaa minuutissa. 😀

Sinne hän siis nukahti hyvin nopeasti kylläkin hyvin tokkuraisena maidon tainnuttamana ja heräsi ensimmäisen kerran vasta 01.30 eli 6 tunnin jälkeen. Jostain olen lukenut, että tämän ikäinen täysimetetty vauva nukkuu 3-6h syöttöjen välillä, joten tuohan on aivan loistava pätkä. Korvikkeella nukkuu usein aavistuksen pidempiä pätkiä, tai näin ainakin meidän esikoinen, joka sai korviketta tämän ikäisenä ja oli kylläkin myös pienempi vauva, eli sekin varmasti vaikutti nälän määrään. Viime yötä ennen on ensimmäinen syöttö ollut usein kun me ollaan tultu nukkumaan joskus 22.30 aikaan (herännyt siis siihen tod näk) ja sit siitä usein vähintään 2-3h välein ollut kukkumassa, huonoina öinä tunnin välein. Odotin siis ihan suoraan sanottuna sitä, että kundi ei enää haluaisi ekan syötön jälkeen nukkua huoneessaan, mutta siellä hän veteli sikeitä 05.30 asti kun nälkä pääsi taas yllättämään. Silloin syötin siis toisen kerran ja hän jäi sinne itsekseen juttelemaan kunnes nukahti ehkä joskus 06.10 uudestaan ja nukkui 07.30 asti.

Silloin heräilin itsekin ja kuulin pojan puhuvan itsekseen sitä puoliunista höpinää ja siitä ehkä 10 sekunttia iski meidän kätkythälytin päälle. Arvasin kyllä, että siinä on varmaankin väärä hälytys koska kasvatettiin sänkyä just isommaksi ja tuo kätkytsensori on keskellä sänkyä ja poika usein häärää itsensä sängyn päätyyn poikittain. Mutta siis yritin just pari päivää sit googlettaa että toimiiko hälytin isommassa sängyssä kun ihan pienessä kehdossahan se vie käytännössä koko sängyn eli tuollaisia vääriä hälytyksiä ei voi tulla. Toisin sanoen sensori ei tunnu olevan niin herkkä, että tuntisi hyvin rauhallisen vauvan hengityksen jos hän ei ole osittainkaan tuon sensorin päällä. Haluaisin kuitenkin käyttää hälytintä ekat puoli vuotta eli vielä ensi kuun loppuun asti ja siirsin sensoripatjaa nyt ylemmäs sängyssä. Nyt on vaan sit niin, että jos poika siirtyy jalkopäätyyn ja nukkuu rauhassa (eikä siis heilu) niin aivan varmasti menee hälyt päälle. Ja eihän sekään ole kivaa. Täytyy nyt vähän miettiä siis sitä, että mitä tekisi.

Joka tapauksessa. Pelkäsin (ja surin) tuota omaan huoneeseen muuttoa aivan turhaan, sillä yö meni tosi hyvin ja uskon, että tässä saadaan pian kaikki paljon paremmin unta kunhan minäkin opin nukkumaan taas pidempiä pätkiä. Ja toisaalta jos homma menee ihan hassuksi on mielestäni paljon helpompi unikouluttaa vauvaa kun hän on omassa huoneessaan. Ensimmäisen kahden kanssa unikoulutus oli pistäytymistä ja he oppivat sen tosi nopeasti ja ovat nukkuneet hurjan hyvin aina vain sen jälkeen (toki myös temperamentista kyse, mutta yleisesti ottaen uskon täysin siihen, että nukkuminen on opittu taito – jota muuten minä en selkeästikään osaa. :D). Pistäytyminen on vaan hurjan vaikeaa jos vauva on samassa huoneessa. Tai näin mä sen ainakin koen.

Mutta siis. Varmasti tässä tulee vielä takapakkiakin mutta ainakin meillä on suunnitelma nyt unten varalle!<3

Ja mitä tulee soseisiin. Kokeilin antaa pienen lusikan kärjellisen porkkanasosetta ja poika alkoi itkemään. Ei siis mennyt ihan nappiin. Nyt mietin, että kokeilisin perunaa ihan pienen määrän joko tänään tai huomenna ja jos ei kiinnosta sekään niin sit odottelen viikon. 4-6 kk onkin just maisteluannoksia, joten en ota stressiä sen suhteen nyt kun maito näyttää maistuvan ja poika kasvaa hyvin. Lapset on kyllä tämän suhteen niin erilaisia. Muistan, että meidän keskimmäinen innostui soseista saman tien, esikoinenkin aika nopeasti oli vähintään kiinnostunut. Tämän pienimmän kasvoilta paistoi kuitenkin lähes loukkaantuminen – ”kuinka kehtaat antaa minulle tällaista moskaa?” 😀

Mitä soseita te muuten annoitte ensimmäisinä maisteluannoksina? En ymmärrä miten voin unohtaa tällaiset asiat, mutta onhan siitä jo 3 ja 6 vuotta. :O

 

Lue myös

X