xenia's day

Vauvavuoden stressinaiheet

Teksti: Xenia

Kirjoittelin juuri instagramissa siitä, miten nykypäivänä kaikki tehdään jotenkin älyttömän monimutkaiseksi, jolla sit rahastetaan milloin milläkin asialla. Esimerkiksi vauvan uni. Olen mielenkiinnolla seurannut monenlaisia ig tilejä asiaan liittyen ja mukaan mahtuu niin paljon kaikkea laidasta laitaan. On ollut myös ihana huomata se kuinka on myös alettu normalisoimaan esimerkiksi sitä, että vauvat heräilevät. Se ei tarkoita, että vauva olisi viallinen tai että äiti tekisi jtn väärin. Se nyt vain on tyypillistä vauvalle. Meillä esim ensimmäinen nukkui todella aikaisin läpi yön, mutta saikin korviketta ennen kahta muuta. Toisaalta kahden muun kanssa tein asiat samalla tavalla, mutta he eivät nukkuneet öitään ennen kuin lähempänä vuotta. Nyt jokainen kolme nukkuu mahtavasti yönsä. Eli jotain tein vahingossa oikein kaiken sen ohjetulvan keskellä.

Jotenkin kaipaisin vaan sitä, että äitien syyllistämisen sijaan tarjottaisiin vertaistukea. Vauvat heräilevät koska haluavat olla lähellä/heillä on nälkä/ epämukava olo. Pieni lapsi ei herää sen vuoksi, että haluaisi mamman väsyneeksi eikä se mitenkään hidasta heidän kehitystään. Toki on sit tilanteita, joissa heräilyyn voi vaikuttaa, vaikkapa allergiat ja refluksit yms lääkärin tekemät diagnoosit, mutta se, että lapsen ei pitäisi herätä esim syömään enää tietyn iän jälkeen on mun mielestä ihan absurdia jo siksikin, että esim imettämisen kannalta yösyötöt ovat ihan todella tärkeitä todella monelle (ei kaikille,koska tässäkin me ollaan kaikki yksilöitä). Käytännössä kohdallani yösyöttöjen loppuminen on tarkoittanut aina myös imetyksen loppumista maidontuotannon vähentyessä. Eli ehkä sillä lasten heräämisellä on ihan oikeasti tärkeä syy.<3

Sinänsä huvittavaa, että tämä tuli mieleen nyt kun tämä kundi nukkuu vielä aika hyvin. Olen saanut nauttia ruhtinaallisista 3 ja 4 tunninkin pätkistä, jotka todennäköisesti menevät metsään 4 kk:n tienoilla. 😀 Mutta sekin on normaalia. Mä kulutin kahden edellisen kanssa niin paljon energiaa yrittäen saada vauvaa nukkumaan sänkyynsä päiväunille (siinä epäonnistuen) kun olisin vain voinut napata hänet vaikkapa kantokoppaan ja saanut tehtyä vaikka mitä siinä ajassa kun istuin huoneen lattialla yrittäen saada häntä nukahtamaan siinä luulossa, että muuten hän ei koskaan nuku itsenäisesti.

Näitä erilaisia ”ongelmia” on niin paljon. Vauvan pitäisi nukkua ulkona, mutta ei liikkuvissa vaunuissa missään tapauksessa. Vauva pitää laittaa nukkumaan tarpeeksi virkeänä, eikä missään tapauksessa liian väsyneenä. Jos missaat tuon yhden minuutin ”virkeä, mutta sopivan väsynyt” -jakson olet pulassa ja koko homma on pilalla. Vauvan tarpeisiin pitää vastata, mutta ei liian nopeasti ja aina pitää kokeilla muuta keinoa kuin maito ensin. Samalla kuitenkin eri paikassa mainitaan lapsentahtisesta imetyksestä. Välillä olisi ihana palata aikaan kun ainut ohje oli maalaisjärki. Olenko ainut, joka kokee tämän ”informaatiotulvan” ärsyttävänä kun niin paljon helpommallakin pääsisi ja lopputulos olisi ihan sama – ilman stressiä ja itsensä syyllistämistä vain.

X