elämä

Viikonlopun parhaat

19.9.2016 Teksti: Xenia

P9020116P9090006

Tyttö istui syliini ja sanoi: ”mamma rakastan”. Tuli tippa linssiin.

 

Puhdas koti perjantain siivouspäivän päätteeksi. Siitä myös kuvat^

 

Löydettiin mahtava auto ja naurettiin sitä miten monta autoihin liittyvää muistoa meillä on vaikka ei mitään suuria autoihmisiä ollakaan. Muistan sen kuinka isäni sai uuden auton joskus kun olin ehkä 5 ja se oli niiiiiin moderni ja nyt jos näkee kuvia niin sehän on ihan laatikko. Auto ei tosiaan ole mikään sijoituskohde.

 

Perjantain saunominen, lasi viiniä ja Silta-sarjan katsominen. Priceless!

 

Lauantain tyttöjen ilta ystäväni luona. Miten rentouttavaa!

 

Eilisen aamun herätys vasta 8.30! Ihanaa saada välillä pidempäänkin unta palloon.

 

Ystäväni tekemä törkeän hyvä tonnikalatahna, jota oli pakko tehdä eilenkin ruuan lisukkeeksi.

 

Sonos-äänetoistojärjestelmä on ollut pitkästä aikaa käytössä. Mikä ilo onkaan katsoa kun tyttö innostuu musiikista tanssimaan!

 

Värikkäät turkinpippurit, joiden joukosta poimin vaan ne ruskeat. Filmtownissa varmaan katsotaan vähän ihmeissään kun minä käyn niitä sieltä kauhalla erottelemassa. Minkäs teet kun ne on vaan niin hyviä, ja jos ostaa valmiin pussin niin niitä on ehkä kymmenen.

 

Isäni toi meille häälahjaksi kaksi taulua tuohon meidän olkkarin seinälle. Ihanaa<3

 

Tytön ilo kun sai leikkiä kavereidensa kanssa sekä lauantaina että sunnuntaina. Mies lähti eilen uimaan tytön kanssa samalla kun minä kävin Maxin kanssa ulkona ja tein kouluhommia. Miten ihana on nähdä se miten tärkeä rooli isänä olo onkaan miehelleni!<3

 

Näiden voimin on hyvä lähteä tähän melko hektiseen viikkoon. Kouluhommia on vaikka muille jakaa, mutta päivä kerrallaan. Kivaa ja positiivista maanantaita teille kaikille! 🙂

Kommentit (32)

Kiitos!<3

Xenia, vaikka tämä ei nyt varsinaisesti liity postauksesi aihealueeseen, tarvitsisin vähän vanhemmalta ja viisaammalta neuvoa. Sinulta siis. 😀

Olen 23 ja puntaroinut tässä nyt jo (liian) pitkän tovin, että mitä mä oikeen haluan elämälläni kouluttautumisen saralla tehdä. No, olen ollut erityisen kiinnostunut jo muutaman vuoden oikeustieteistä, mutta myös maailmanpolitiikasta ja yleisestä valtio-opista (ja politiikasta) ylipäänsä. Tähtäimenä olisi ura jossain kansainvälisessä organisaatiossa, joka harjoittaa kaikkia oikeudenaloja (ja ajaa kaikkien etuja, mutta etenkin lasten, vähäosaisten ja heikoimpien oikeuksia). Haluan siis olla se kliseinen pahemman luokan maailmanparantaja. 😀 En sitten tiedä voisiko työpaikka olla YK:ssa, Interpolilla, julkisella sektorilla vai missä. Yhden asian minä vain tiedän: haluan tehdä työtä ihmiskuntaan ja maailmaan (sekä konkreettisesta että filosofisesta aspektista katsottuna) liittyvien ydinkysymysten, suhteiden ja ristiriitojen parissa.

Tässä kohtaa koen sinun tietävän ja avartavan paremmin ainakin oikeustieteellisten opiskelujen osalta seikkoja, jotka saattavat helpottaa ja vaikuttaa päätöksentekooni. Onko mielestäsi oikislaisella parempi mahdollisuus haarautua erilaisiin ihmisoikeutta, yhteiskuntaa ja ”parempaa maailmaa” koskeviin työtehtäviin (kuten edellämainittu YK), vai onko tämäntyyppistä uraa ajatellen kannattavampaa lähteä jo heti alussa kulkemaan poliittista polkua pitkin kohti valtiotieteitä?

Tiedän laittavani sulle nyt ehkä liikaa asiantuntijan painostusta tähän laitaan, mutta jostain syystä (ja monta vuotta sinun blogia seuranneena) luotan sun tiedon voimaan! Olet mielestäni nimittäin erittäin fiksu nainen. 🙂

ps. Olen kerran aiemmin vuonna 2013 osallistunut oikiksen pääsykokeeseen, johon en ollut valmistautunut sen muutaman viikon kirjojen selailun jälkeen enempää. Toissa vuonna osallistuin valtio-opin pääsykokeeseen suuntana maailmanpolitiikan tutkimus, johon kyllä luin ja paneuduin sen minkä jaksoin (tosin minulla oli tuolloin muita esteitä elämässä, jotka rokotti sitä lukemista aikalailla) mutta en päässyt sisään. Molemmista tiedekunnista on siis jo jonkinlainen mielikuva.

Ihanalta kuulosti teidän viikonloppu! Ja ah, mitä sitä antaisikaan, että pääsisi saunaan. Ulkomailla asumisen suurin negatiivinen puoli – omaa kun saunaa ei ole 😉

Ihanaa alkanutta viikkoa sinne!

Sauna on kyllä ihan mahtava keksintö!!! 🙂

Itsehän valkkaan kyseisistä karkeista aina vain punaiset 😀

Nyt kun löytyisi vielä niitä jotka syö pelkkiä sinisiä tai oransseja niin tasapaino on saavutettu! 😀

Minä!:D siniset ihan parhaita, ja oranssit melkeen yhtä hyviä!

Minäkin!! Siniset ehdoton ykkönen mut oranssi hyvä kakkonen 😀

Te ootte siis todella outoja. 😀

Hah, ilmankos se filmarinkin karkkilaari kuitenkin pysyy aina silleen aika tasapainoisena. 😀 Mä oikeasti kuvittelin että olen ainut. 😀

Minä!
Kaikki menee, mutta ekana oranssit ja siniset! Turkinpippuri-ilta!

JOo! 😀 Mä varaan ruskeat!!!!

Puhutko sinä tytölle suomea ja miehesi hänelle englantia? 🙂 aiotteko ottaa kaksikielisyyden jotenkin huomioon tulevissa kouluissa/ päiväkodissa? 🙂

Juurikin näin! 🙂 Kyllä me varmaan mietitään tulevaisuudessa mahdollisuutta englanninkieliseen kouluun, jää nähtäväksi ja riippuu tietysti myös siitä missä asutaan jne! 🙂

Tonnikalatahnan ohje? 🙂

Ruskeat turkinpippurit on taas niitä, joita minä välttelen 😀 pussista syön ne ensin, ettei vaan jää viimeiseksi ja paha maku suuhun. Oranssit ja punaiset on parhaita :p Kuulostaa siltä, että teillä on ollut rentouttava viikonloppu 🙂

Täällä yks sinisten valkkaaja! 😀
ps. Olis kiva tietää kuka sun asukuvasi ottaa? Yleensä et sitä mainitse, mutta se olisi musta aina mukava tietää. Onko se kenties miehesi? 🙂 Fiilis välittyy paremmin kun tietää kenelle hymyilet! Ihanaa syksyn alkua!

Oon ihan eri elämäntilanteessa kuin sä: sinkku, asun ulkomailla ja opiskelen, mutta musta on ihana lukea sun blogia koska huout onnea ja tulee semmoinen fiilis, että kumpa itsekin sitten vanhempana sais elää tollaista arkea 🙂 Hassua kun olen lukenut sun blogia ihan alkuajoista asti eikä ikäeroakaan ole ihan hirveästi, ja tavallaan aina perästä olen seurannut. Silloin kun opiskelit ja asuit Helsingissä ja näytit aina niin muodikkaalta ja upealta ihailin sun elämäntyyliä ja itse olen opiskelija mietin että kumpa joskus saisi tollaisen perhearjen.

Teillä on nähtävästi sama yhteinen isi-tytär-harrastus. Meillä oli just sunnuntaiaamu sellainen, että isi ja tyttö lähti uimaan, minä nappasin vauvan vaunuihin ja lähdin pitkälle lenkille <3 Parasta.

Ihanaa kun löytyy niitä omiakin juttuja. Vaikka kyllä mäkin ihan mielelläni uin! 😀

ai että, kaikenväriset turkinpippurit, myöskin ne originaalit mustat, on niiiin hyviä 😛 se jauhetäyte on hauska aina imeä ulos, tekeekö joku muukin näin? 😀

Jep! 😀 Ja rouskutellaan vasta kun on ihan vähän jäljellä. 😀

Mäkin tykkään eniten niistä ruskeista turkinpippureista, toisena tulee ne siniset! 🙂 Kutsuuko teidän tyttö sua aina mammaksi ei äidiksi?

Ne on niiiin hyviä! 😀 jeps, mä oon aina ollut mamma. Jotenkin sopi paremmin omaan suuhun kun omat vanhemmat aina olleet mamma ja pappa. 🙂

Meillä myös mies rakastaa noita ruskeita turkkareita, minä taas värikkäitä. Tehdäänkin ”kristillinen tasajako” eli mies saa ne ruskeat ja minä värikkäät pussista. Ja värikkäitä on paaaaljon enemmän 🙂 muahahaa…

hahah. 😀 Toi kuulostaa muuten yhtä kristilliseltä tasajaolta kun silloin kun odotin tyttöä. Suklaalevy meni nimittäin kolmeen osaan: yksi mulle, yksi vauvalle ja yksi miehelle. 😀

Olipa mukava postaus. Arjen pieniä, isoja asioita joista syntyy hyvä mieli. Aina ei tarvita ihmeitä. ?

Ei tosiaan, se ilo löytyy arjesta useammin kun voisi kuvitellakaan!<3

Mistä tuo ihana ensimmäisen kuvan maljakko on? Ihan täydellinen! <3

Se on Ellokselta! Tämä! 🙂

Joskus vanhoina hyvinä aikoina oli sellainen keltainen turkinpippuripussi missä oli vaan niitä ruskeita?

Aivan tajuttoman ihana toi eka kuva! ?

Kiitos!<3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *