elämä

Yläkerran fiilistä & kuulumisia

3.9.2018 Teksti: Xenia

Meinasin kirjoittaa huomenta, mutta ajattelin vilkaista vielä nopeasti kelloa ja sehän on jo vaikka kuinka paljon. Mihin tämä aamu on mennyt? Kuvailin teille heti ensimmäisenä videota hiuksiin liittyen ja sen lisäksi olen kirjoittanut to do -listaa ja pohtinut sisustussuunnittelijan tutkintoon liittyvien etätehtävien sisältöä. Molemmat ovat jo aika hyvällä mallilla, ei läheskään valmiita, mutta kuitenkin menossa siihen suuntaan ja ideoita on vaikka millä mitalla. Niin siistiä!

Viikonloppu sujui sairaudesta toipuvan pojan kanssa ja eilen meillä oli talkoot autotalliin liittyen. Mä päätin kuitenkin fiksailla kotia ja hoitaa pihaa kuntoon ja sain siivottua kodin, nypittyä tuhat ja yksi rikkaruohoa, trimmattua kaikki reunat ja leikattua nurmikon, joka alkoi muistuttaa jo enemmän jotain viidakkoa. Voin muuten kertoa, että on kohtuullisen raskasta työntää sitä leikkuria kun se ei ”vedä itseään” kuten moni malli ja kun siis nurmikko on viimeksi leikattu kaksi viikkoa sit ja siinä välissä on just sopivasti satanut ja paistanut aurinko.  Sen lisäksi poika halusi olla käytännössä koko valveillaoloajan sylissä ja kokkailin risottoa niin, että hän oli kädet kaulan ympärillä koko sen ajan. 😀

Miksi mä kerron tätä kaikkea teille? No siksi, että mun selkä on aivan kantturalla. Heräsin yöllä alaselän kipuun ja nyt musta tuntuu kun selkärangan oikealla puolella olisi joku rautakanki. Olisi ehkä kannattanut kiinnittää huomiota työasennon ergonomiaan, mutta kun ei ikinä opi. Tänään pitää yrittää vähän venytellä varovasti, katsotaan mitä siitäkin tulee.

Kävin muuten lauantaina hakemassa postista paketin, jossa oli tilaamiani kirjoja luovuuteen liittyen. Mulla onkin tuolla luonnoksissa vähän ajatuksiani luovuuteen liittyen, joten postailen sitäkin piakkoin kirjavinkkien kera.

P8300300

Kuvat ei nyt liity kuitenkaan selkäkipuun mitenkään, vaan meidän yläkertaan, josta aukeaa mun makuuni kaikkein paras maisema meidän kotona. Meidän alakerran ruokailutilan ja olkkarin ikkunat aukeaa samaan suuntaan, mutta kieltämättä se trampoliini, hiekkalaatikko ja keinut vievät osansa tuosta luonnon kauneudesta. Puhuimme mieheni kanssa, että jos toinen talo rakennetaan, tehdään niin, että isoimmat ikkunat viettävät kauniisiin maisemiin ja lasten leikkialue on sijoitetaan niin, ettei trampoliini ole siinä idyllisen maiseman edessä.

Vaikka tässäkin on kaksi puolta. Nythän me nähdään tästä sisältä koko ajan jos vaikka tyttö on ulkona pomppimassa kun minä kokkailen. On muuten jotenkin outo ajatus, että silloin kun me oltiin lapsia niin lapset liikkuivat tosi paljon nuorempina paljon vapaammin ilman mitään kännyköitä. Mekin käytiin veljeni kanssa usein pyöräilemässä ympäriinsä kun olin varmaan 5 ja on jotenkin outoa ajatus, että tyttö menisi yksin jonnekin lähelle autotietä. APUA. Jossain vaiheessa on pakko päästää nämä itsenäistymään ja luottaa, että kyllä he ovat oppineet sen miten mennä tien yli!<3 Äitiyden tuskaa.

P8300298

Täytyy pian kaivella esiin jotain hieman tummempia sävyjä tuohon sohvalle, tähän huoneeseen en ole vielä saanut syysmuutosta aikaiseksi. Säätiedotuksia katsoessa ei kyllä ole kiirekään. Mitä nämä helteet on? Mä haluan kirpakat syysilmat tänne nyt heti. En halua enää käyttää kesävaatteita. Tää kausien vaihtuminen on muuten tosi vaikeeta kun aamuisin on aika vilpoista, mutta iltapäivästä tosi kuuma. Mä raahaan lapsille mukaan ties mitä vaatteita ja välikausihaalareita ihan vaan, että edes joku olisi sopiva kombo.

P8300290

Mitäs muuta täällä on meneillään. Ainiin! Me ollaan kokeiltu kasvisruokavaliota nyt reilun viikon ajan. Tuossa pari viikkoa sit tuli syötyä pari päivää putkeen jauhelihaa ja olo oli jotenkin tosi nuutunut. Mulla on tosi herkkä vatsa ja etenkin liharuuan jälkeen mä turpoan aina ja olo ei ole hyvä. Toisaalta kun on ollut päiviä, ettei lihaa ole syönyt on ollut jotenkin tosi energinen ja hyvä olo. Ja siis nyt viikon jälkeen voin todeta, että vatsa voi paremmin. Ei ole iltaturvotusta eikä tule sellaista jäätävää iltapäiväväsymystä. Pidetään kuitenkin kala ja kananmunat ruokavaliossa kun ne ei mitään huonoa fiilistä aiheuta ja katsotaan nyt yhden kuukauden ajan mikä fiilis on. Olen tehnyt nyt hirveästi kaikkia hyviä reseptejä, voisin asiasta tehdä ihan oman postauksensa jos siellä on kiinnostusta moiseen? Tässä kirjoittamisen aikana söin jämät Tofu thai creen currystä. Ai että olikin hyvää! Olen myös lisännyt hiilareita lounaalle. Se auttaa mielen pysymään kirkkaana ja jaksamaan koko päivän. Eikä muuten iske samanlaiset sokerihimot illasta kun syö enemmän aamulla ja lounaalla. Näin ainakin minun kohdallani!

P8300299

Miten teidän viikonloppu sujui? Millä fiiliksellä te olette näistä yhä jatkuvista helteistä? Otatteko ne vastaan avosylin vai ärsyttääkö teitä kun pitää yhä edelleen lykätä syystakkien ja kenkien käyttöönottoa?

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Tuli tuosta maisemasta mieleen, että mikä on teille se maisema, jossa sielu lepää? Onko se talojen katot, meri vai metsä? Entä haluatteko te asua kaupungin sykkeessä vai niin, että teillä on tilaa ympärillä?