Yli pyykkivuorten

Avaimet uuteen kotiin!

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
Ulko-ovi on suuri ja valkea. Avain kääntyy lukossa helposti. Eteisessä on yhtä aikaa valtavan valkoista ja pikkuisen hämärää. Tuoksuu puhtaalta.
Isot, valkeat ja tyhjät seinät. Kaikuu. On vaikea sanoa, näyttääkö tila ilman huonekaluja isommalta vai pienemmältä vai sekä että.
Yhtä aikaa tuntuu vieraalta ja tutulta. Juuri tämä, juuri nyt, juuri minä ja sinä ja kaikki me. Tässä nyt.
Koti. Nämä avaimet ovat nyt meidän. Tästä me alamme rakentaa elämäämme, jossa täyttyy yhtä aikaa valtavan suuria toiveita, joita ei olisi voinut koskaan uskoa toteuttavansa. Viinimarjoja ja omenoita. Tilaa ison perheen ja ystävien ruokailuun. Oma soppi kaikille. Valkoiset seinät. Takka. Mustat saunan lauteet. Riittävästi säilytystilaa.
Elämän hienoimpia hetkiä on astua sisään uuteen kotiin silloin, kun kaikki on vielä edessä ja kaikkialla kaikuu.
Miten hienoa on suunnitella, haaveilla, toteuttaa ja valita uusia tapetteja lastenhuoneisiin, joissa kohta tehdään parhaita lapsuusmuistoja huimissa leikeissä ja ihanissa yökyläilyissä. Me olemme vielä kaikki yhdessä, vielä ei kukaan lähde opiskelemaan ja tule vain silloin tällöin kotiin.
Kuukauden päästä emme enää aja kahden kodin väliä. Sitten on enää tämä. Ja tämä on ihana.

Lue myös

X