Hyvinvointi

Silmien laserleikkaus – Ikänäköleikkaukset ovat seuraava suuri juttu

Teksti:
Anna.fi

Tuttu tilanne monelle nelikymppiselle. Silmissä on miinusta niin, että aamulla herätessä ei näe edes yöpöydällä olevia silmälaseja. Laserleikkaus on ollut pohdinnassa jo vuosia, mutta aina se on jäänyt. Joko sitä on odottanut leikkaustekniikan kehittymistä, oman rahatilanteen paranemista tai leikkaukseen liittyvien pelkojen hälvenemistä.

Laserleikkaus

Tässä vaiheessa moni havahtuu siihen, että ikänäkö alkaa vaivata muutaman vuoden kuluessa. Onko leikkaukseen meneminen siis jo myöhäistä?

– Ei missään nimessä. Ikänäköleikkaukset ovat se seuraava iso juttu laserleikkauksissa, ja maailmalla niitä tehdään jo paljon. Aiemmin ikänäön korjaukseen ei ole ollut kunnon konstia, mutta nyt on tullut uusi leikkaustekniikka ja ala on läpimurtovaiheessa, kertoo Mehiläisen silmäkirurgi Kimmo Liesto.

Ikänäköleikkausten kysyntä kasvussa

Ikänäköleikkaus tehdään yleensä taittovirheleikkauksen yhteydessä, mutta pelkän ikänäönkin voi korjata. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 silmien laserleikkausta. Niistä vain pieni osa on tällä hetkellä ikänäköleikkauksia, mutta kysyntä kasvaa.

– Nykypäivän 50-vuotiaat ovat erilaisia kuin edeltävä sukupolvi. He haluavat näyttää nuorekkailta eivätkä häpeile käyttää terveyteensä ja ulkonäköönsä rahaa. Jos jokin asia häiritsee ja sen voi korjata, se korjataan, Kimmo Liesto sanoo.

Ikänäön korjaamiseen on olemassa kaksi tekniikkaa. Perinteinen tapa leikata ikänäkö on niin kutsuttu monovisio, jossa toinen silmä leikataan näkemään tarkasti kauas ja toinen lähelle.

Pikkuhiljaa aivot tottuvat käyttämään kauas katsomiseen vain toista silmää ja lähelle katsomiseen toista. Sopeutuminen vie jonkin aikaa, sitä pidempään mitä suuremmat voimakkuudet ovat kyseessä. Leikkauksessa voidaan korjata samalla likitaitteisuus.

Toinen, vasta muutamia vuosia sitten Suomeen rantautunut tekniikka on nimeltään Supracor. Siinä laser muotoilee sarveiskalvon keskelle pienen paksumman kohdan. Tämä lähelle näkevä pieni alue voidaan tehdä molempiin tai vain toiseen silmään.

– Mykiö on pieni hyytelöä täynnä oleva muovipussi, joka asteittain kovettuu iän myötä. Kun ihminen tarkentaa lukiessaan lähelle, mykiön takaosa paksuuntuu hieman. Supracor-leikkauksessa tuo sama fysiologinen reaktio on tuotu sarveiskalvon pintaan.

Näitä leikkauksia on tehty Suomessa vasta muutamia satoja, mutta määrän uskotaan kasvavan nopeasti.

Leikkaus ei tee näöstä täydellistä

Ikänäköleikkaus ei tee näöstä täydellistä kummallakaan leikkaustavalla. Perinteisen monovisio-leikkauksen jälkeen tietokoneen ruudun tuijottaminen saattaa olla vaikeaa, samoin mittasuhteiden hahmottaminen. Myös pahoinvointia voi esiintyä.

– Kokemukseni mukaan joka kolmas potilas ei oikeasti totu tähän ja vain puolet pitää sitä hyvänä ratkaisuna. Sen vuoksi ennen leikkausta potilaan on hyvä kokeilla silmälaseilla tai piilolinsseillä sitä, tottuuko hän eriparisiin silmiin, Kimmo Liesto kertoo.

Lieston mukaan Supracor-leikkaukseen totutaan paremmin kuin eriparisilmiin, sillä leikkaustapa ei hävitä stereonäköä. Silti sarveiskalvon pinnalle jää se pienen pieni kohta, jolla näkee lähelle, mutta ei kunnolla kauas. Tämäkään leikkaustapa ei siis sovi kaikille.

– Jos työ tai harrastus vaatii suurta tarkkuutta tai ihminen oleskelee hyvin valoisissa olosuhteissa, leikkaukseen ei kannata lähteä.

Liesto ei myöskään suosittele ikänäköleikkausta niille, joille on jo tehty hyvin onnistunut likitaiton korjaus.

– Mielestäni ei ole lääketieteellisesti järkevää pakittaa taaksepäin. Leikkauksessa tulee aina arpea sarveiskalvolle läpän reunaan. Jos arpi ratkotaan auki, se arpeutuu aina uudestaan vähän eri tavalla, Liesto sanoo.

Lähinäkö heikkenee asteittain aina noin 60-vuotiaaksi saakka. Jotkut leikkaavat silmälääkärit suosittelevat ikänäköleikkauksiin korjausleikkauksia esimerkiksi viiden vuoden välein.

– Mielestäni kannattaa välttää korjausleikkauksia ja yrittää kerralla päästä lähelle toivottua lopputulosta.

Edelleen moni 40-vuotias päätyy lopulta pelkkään likinäköleikkaukseen ja käyttää lukulaseja, kun se aika tulee. Vaikka lasit lopulta keikkuvat nenällä lukiessa, välttyypähän ainakin moniteholaseilta. Niihinkään kun kaikki eivät totu.

Teksti: Hanna Leivonniemi
Kuva: Colourbox

X