Tilaa lehti Näköislehti Uutiskirje
Yli pyykkivuorten

Lasten syntymäpäiväjuhlat vievät aikuisilta suhteellisuudentajun

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten

Synttärit olivat lapsena kauan odotettu tapahtuma. Juhlissa sai karkkia, jäätelökakkua ja limsaa. Oli ilmapalloja ja tikkarinsyöntikilpailu! Kavereiden ojentamista paketeista löytyi kirjepapereita, lyijykyniä, joiden pä ässä heilui vieterillä hauska eläin sekä hajukumeja, joilla ei voinut pyyhkiä lyijykynän jälkeä, muttajotka olivat ihania ja mansikalta tuoksuvia. Joskus paketista löytyi karkkia, jota sai vainharvoin. Se oli todellinen juhlapäivä!

Nykyäänkin synttärit ovatlapselle suuri ja odotettu tapahtuma. Koska  mi nä rakastan järjestääjuhlia ja vahingossa leipomisinnossani leivon aina liikaa, on minulleihan sama, onko lapsia kylässä viisi vai kaksitoista. Varsinkin isompien lasten synttäreillä, jolloin voi jo järjestää mukavia askarteluhetkiä ja sketsihahmokilpailuja ja juhlat sujuvat ilman, että kukaan hermostuu tai mikään paikka hajoaa, on kymmenen vierasta ihan hyvä määrä. Pojan synttärit ovat onneksi kesällä, jolloin vilkkaan poikajoukon voi viedä vaikka pelaamaan lipunryöstöä metsään.

Suuressa vierasjoukossa on vain yksi hassu ja vähän kurjakin juttu: lahjojen vuori, todellinen käärepapereista paljastuva ihanuuden Mount Everest. Mediatuottaja Tuomas Rajala kirjoitti juuri aiheesta kirjoituksen Milloin lastenjuhlista tuli tilaisuus mitata lompakon kestokykyä, joten minä päätin pohtia samaa.

Liika lahjamäärä on liikaa

Ajattelen sillä tavalla vanhanaikaisesti, että lapsi ei tarvitse määräänsä enempää lahjoja. Liika on liikaa. Jos kahden päivän kuluttua juhlista on osa lahjoista avaamatta muovikääreistään, on lahjoja liikaa. Jos osa lahjoista on avaamatta vi elä viikonkin päästä, on aikuisilla karannut totaalisesti lahjaostosmopo käsistä.

Meidän pian 13-vuotias sai ystäviltään viime vuon na uskomattoman ihania lahjoja, joista hän oli hyvin onnellinen. Kymmenen vieraanojentamista pak eteista nousi aikamoinen vuori ihanuutta tytön ympärille. Kaikista paketeista kuoriutui vähintään 20 euron lahjoja: lahjakortteja,kalliita kirjoja, 20 euron seteli kirjekuoressa. Lapsen silmätloistivat, ja olimme toki iloisia ja kiitollisia.

Mietin tuolloin, lapsen täyttäessä 12 vuotta, että mielestäni 20 euroa vuosi aiemmin luokalle tulleen tytön synttärilahjaan on aivan liikaa. Vanhemmille tulee kiusaantunut olo niin kalliista lahjoista, saati sitten 25 euron tai jopa yli 30 euron lahjoista! Luokkak averin, siis vanhemmille usein puoliksi vieraan lapsen, synttärilahjaan on 25 euroa mielestäni ihan käsittämättömän paljon!

Kymppikin on iso raha!

Ostan lasteni luokkakavereiden lahjat 5‒12 eur olla. Kummilaste n, sukulaislasten ja perhetuttujen lahjoihinlaitan 15‒25 euroa. Mielestäni niillä summilla saa kivoja lahjoja. Vieläkin halvemmallakin saisi halutessaan.Vanhemmat ja sukulaiset hankkivat sen isomman lahjan, ja ystäviltäriittää joku pieni juttu. Kuuden euron muovailuvahatkin ovat jo huippujuttu päiväkoti-ikäiselle. Ei kaverilahjan tarvitse olla kallis Lego-paketti!

Ajattelevatko vanhemmat, että noin 10 euron lahja on jotenkin nolo, ja lahja liian pieni? Miksi tarrat, askarteluvälineet, tussit, ne meidän aikojemme kirjepaperit, vihkot, tehtäväkirjat, pienet lelut, tyynyliina tai tarjous-cd-levy eivät muka riittäisi? Miksi me opetamme lapsillemme, että alle 20 euron lahja ei ole mitään? ”Ei sillä saa mitään”, sanovat monet. Kyllä saa, kun vain miettii, kiertelee ja hyödyntää alet.

Synttärikutsu voi olla kauhistus

Kutsu syntymäpäiväjuhlaan on lapsen, ja aikuisenkin, elämässä yksi parhaista asioista. On ihanaa saada kutsu ja osallistua juhlaan! Juhlat kuuluvat elämään, ja silloin saa vähän panostaa asuun, kampaukseen ja lahjaan.
Kutsun saaminen voi kuitenkin olla joillekin perheille stressin paikka. Esimerkiksi monilla on meidän tapaan kolme lasta. Jos jokainen lapsista saa vuodessa seitsemän synttärikutsua, tekee se vuodessa 21 lahjaa. Jos jokaiseen lahjaan laittaa kaksikymppisen, tekee se vuodessa 420 euroa. Tämä siis ihan vain koulu- ja päiväkotikavereiden lahjoihin! Tähän päälle tulevat sitten omien, sukulais- ja perhetuttujen lasten lahjat. Ei puhuta mistään pienistä summista!
Jos löytyy rahaa, niin toki voi laittaa, ja onhan lahjan ostaminen ja antaminen ihanaa. Mielestäni ei ole kuitenkaan pakko laittaa niin paljon rahaa lahjoihin, jotka tulevat lapsille, joita ei välttämättä itse edes tunne. Ei lapsi tarvitse kymmenien eurojen lahjakasaa!
Tärkeintä on saada ystävät lähelleen, pitää hauskaa ja herkutella! Kannatan myös porukkalahjaa: kalliin Barbien ostamiseen voi osallistua vaikka kolme perhettä, jos sellainen halutaan hankkia.
En halua opettaa lapsilleni, että lyijykynä- ja pyyhekumipaketin tai itse tehtyjen villasukkien tai keksien vieminen olisi jotenkin noloa. En halua, että lastenjuhlista ajatellaan kuten hääkutsusta, että näin monta tulee meiltä sinne syömään, näin paljon täytyy laittaa lahjaan rahaa.

7-vuotisjuhlien budjetti 250 euroa

Juhlat on muodikasta ulkoistaa temppukeskuksiin, mutta kaikkien kukkarosta ei löydy paria sataa lapsen juhliin, eikä pidäkään löytyä. Mielestäni juhlat, joissa pelataan ensin pihalla taskulampun valossa piilosta tai juostaan pää hiessä jalkapallon perässä ja mennään
sitten sisälle jätskille, ovat lasten mielestä ihan yhtä kivat kuin vaikeammin ja kalliimmalla toteutetut.
Jos lastenjuhlien budjetti on jo 250 euroa, niin miltä sitten jatkossa tuntuvat pienemmät synttärit, jos joskus ei lompakon täyte riitäkään kalliisiin juhliin? Toki jokainen lapsi on arvokas ja syntymäpäivä juhlittavan arvoinen, mutta onko itsestäänselvyys, että 7-vuotissynttäreiden kunniaksi tilataan paikalle poni, pelle ja pomppulinna? Mielestäni 7-vuotisjuhlien budjetin ei tarvitse olla yhtä iso kuin vaikka ylioppilasjuhlien tai 30-vuotisjuhlien budjetti.
Jokainen saa toki järjestää näköisensä synttärit ja leipoa ja ostaa niin paljon kuin haluaa. Pääasia, että kaikki viihtyvät ja kaikilla, myös aikuisilla, on kivaa. Toisten aikuisten takia ei kannata ryhtyä kilpavarusteluun.
Tärkeintähän on lapsi itse ja hänen suuri päivänsä. ”Kukaan ei pidä enää kotona juhlia, joten kotijuhlat ovaparhaita. Kotisynttärit ovat eksoottiset”, sanoo 12-vuotias.
”Voitaisi pelata polttopalloa puistossa”, sanoo 10-vuotias.
”Syötäisiin kakkua”, huudahtaa viisivuotias.
Onnistuu!

Lue myös

Suosittelemme

X