Yli pyykkivuorten

Kihloihin 19-vuotiaana – mitä oikein ajattelin?

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
seurustelu
seurustelu

Olen monesti huomannut hämmästyväni, kun kuulen esimerkiksi pikkusiskoni ystävän menneen kihloihin tai naimisiin tai saaneen lapsen, että onko hänkin oikeasti jo niin vanha. Jotenkin sitä pitää kolme vuotta nuoremman siskon ystäviä ihan nuorina vielä, sellaisina opiskelijaikäisinä, jotka eivät vakiinnu vielä aikoihin. Sitten huomaan, että niin joo, hehän ovatkin jo yli kolmekymppisiä. Ehkä he ovat jo vakiintumisiässä.

Sitten seuraavaksi tulee ajatus, että niin joo, minullahan oli tuossa iässä jo kolme lasta. Sitten saattaa tulla ajatus, että niin joo, minähän sain ensimmäisen lapsen 23-vuotiaana.

Sitten: Niin joo, ja menin naimisiin 22-vuotiaana.

Ja sitten: Niin joo, ja menin kihloihin 19-vuotiaana!

Huh!

Lapsi ei ollut vahinko, kiitos kysymästä

Nyt, kun alan olla kukkahattutäti-iässä, alan yhtäkkiä ensimmäistä kertaa kelata, että meninkö tosiaan kihloihin 19-vuotiaana? 19!? Ja vielä ensimmäisen poikaystävän kanssa! Miten siinä oikein niin kävi? Mitä oikein ajattelin?

Miten kukaan voi mennä niin nuorena kihloihin? Mitähän muutkin ajattelivat? Sitä en tiedä, tiedän vain, että lähipiirimme iloitsi. En muista, että kukaan olisi kritisoinut kihlautumistamme tai myöhemmin naimisiin menoamme.

Muistan kuitenkin, että lapsen saamista 23- ja 24-vuotiaina kummasteltiin. Sanoimme epäilijöille, että miksi emme olisi jo halunneet lasta: olimme olleet yhdessä jo kuusi vuotta, mies oli jo valmistunut ja töissä eikä meitä haitannut saada lasta kesken yliopisto-opintojeni. Sitä paitsi, kiitos kysymästä, ei todellakaan ollut vahinko.

Entä, jos ei ole harrastanut seksiä tarpeeksi monen kanssa?

Parissa Facebook-ryhmässä on tällä viikolla keskusteltu kihlojen merkityksestä. Kuulemma jotkut kosivat kaksi kertaa: ensin kositaan, että mentäiskö kihloihin ja sitten uudestaan, että mentäisikö naimisiin. Toisin sanoen kihlautuminen on kai vähän sama juttu kuin yläasteella luokkasormusten vaihtaminen?

Oliko meille kihloihin meno kuin luokkasormusten vaihtamista? Mitä oikein ajattelimme, kun menimme 19- ja 20-vuotiaina kihloihin?

Ajattelimme mennä naimisiin, ja menimmekin. En ole koskaan missään vaiheessa ajatellut, että olisimme olleet liian nuoria tai liian hätäisiä.

No, joku kaveri kyllä nosti esiin seksikysymyksen. Ei voi kuulemma vakiintua ennenkin on paneskellut pikkuisen siellä ja täällä. En ole koskaan ajatellut, että ennen avioliittoa pitäisi mennä sänkyyn monen eri ihmisen kanssa. Miksi pitäisi koeajaa suuri määrä vehkeitä, että löytää oikean puolison itselleen, jos oikea on jo siinä? Siis eikö saisi valita elämänkumppanikseen häntä, joka on siinä vierellä ja ihan täys kymppi, jos ei ole nainut monen eri ihmisen kanssa? Millä kriteereillä sen jälkeen sitten valittaisi tätä elämänkumppania?

Kiitos kysymästä, sekin puoli on ihan täys kymppi.

jalat, rakkaus, avioliitto

Nuorena vakiintuminen ei ole estänyt mitään

Kuten sanoin, myönnän, että nykyään hämmästyn, jos kuulen, että joku menee kihloihin 19-vuotiaana ja naimisiin 22-vuotiaana. Hämmästyttäähän se iän vuoksi. Me emme kuitenkaan epäilleet silloin emmekä epäile nyt. Haluan siis uskoa, että muutkin aikaisin vakiintuvat ovat varmoja. Joskus elämä vaan sitten vie eri suuntaan kuin oli ajatellut, mutta eihän tulevaisuutta voi kukaan ennustaa.

Ensimmäisen lapsen jälkeen saimme toisen lapsen 26- ja 27-vuotiaina ja kolmannen 31- ja 32-vuotiaina. Olemme asuneet yhdessä jo viidessä kunnassa ja seitsemässä asunnossa, joista kaksi asuntoa ovat olleet omakotitaloja. Tänä vuonna olemme olleet yhdessä 20 vuotta ja naimisissa 15 vuotta. Se lienee aika paljon 37- ja 38-vuotiaille.

Koen, että meiltä ei ole puuttunut mitään siksi, että vakiinnuimme nuorena. Olemme ehtineet kasvattaa lapset jo mukavan isoiksi, teemme kumpikin rakastamaamme työtä, meillä on kiva koti ja hyvä, toimiva parisuhde. Olemme kasvaneet yhdessä teini-ikäisistä melkein keski-ikäisiksi.

Ajattelimme siis, että rakastamme ja tahdomme.

 

Kerro minulle parisuhteesi tarina! Minkä ikäisenä löysit sen oikean? Onko muita, joiden teinisuhde on kestänyt?

 

Lue myös

Rakkausmatka Tallinnaan

Parisuhdeaikakateus

Lapsi sylissä yöllä, kun muut nukkuvat

En kaipaa enää vauvaa

Jos meillä ei olisikaan iltatähteä

Lue myös

X