Yli pyykkivuorten

Kolmannen lapsen odotusta ei onnitella kuin yhdessä tapauksessa

Teksti: Hanna Maaria, Yli pyykkivuorten
vauva

Juttelin tällä viikolla henkilön kanssa, jota en ollut ennen tavannut. Puhuimme lapsista. Kun tuli puheeksi, että minulla on kolme lasta, hän kysyi, että ovatko kaikki lapset samalle miehelle.

Aavaa odottaessani olin jatkokoulutuksessa. Sekä koulutuksessa että siihen kuuluvassa työharjoittelussa tapasin monia henkilöitä, joita en ollut tavannut ennen. Joka kerta juttelu meni aika lailla näillä sanoilla näin:

‒ Ihanaa, onneksi olkoon! Sulle on tulossa vauva!

‒ Kiitos!

‒ Onko se sun ensimmäinen?

‒ Ei kun kolmas.

Kolmas!? Onko sulla uusi mies?

‒ Ei.

‒ Onko kaikki lapset samalle miehelle?

‒ On.

Tähän keskustelu kuoli aina. Iloisesti ja innostuneesti alkanut keskustelu päättyi syvään hiljaisuuteen, jopa järkytykseen. Tämän jälkeen innostunut raskausmahan bongaaja ei sanonut enää sanaakaan. Joku siirtyi hiljaisuuteen jo järkyttyneen ”Kolmas!?”-huudahduksen jälkeen.

raskaus, odotus, vauva

”Koskas sun elämä loppuu?”

Koin vahvasti koko odotuksen ajan, että moni muu kuin lähipiirissä oleva järkyttyi siitä, että odotimme kolmatta lasta. Vaikka tuntuu, että nykyään yhä useampi toivoo saavansa enemmän kuin kaksi lasta, niin silti päätöstämme hämmästeltiin. En tiedä johtuiko se siitä, että ikäeroiksi tuli jopa 7,5 ja 5 vuotta. Aloitimme kaiken alusta, kun olimme jo voiton puolella pikkulapsivuosien vuoristoradassa.

Muistan, miten Aavaa odottaessani jonotin kuntosalin vastaanottotiskille. Edessäni oleva minua noin kymmenen vuotta vanhempi mies kääntyi puoleeni.

‒ Koskas sun elämä loppuu?

‒ Anteeks?

‒ Niin, koska sun elämä loppuu? Koska tuo syntyy?

Hämmennyin niin, että en osannut kuin lauhkeana lampaana kertoa lasketun ajan kuukauden.

‒ Onko se ensimmäinen?

‒ Ei kun kolmas.

‒ Kolmas!? No, kyllä mekin olisi haluttu kolmas, mutta ei todellakaan enää jaksettu. Mä haluan nukkua yöni! Sitä paitsi me ei todellakaan haluttu ottaa sitä riskiä, että se olisi vammainen! Ei me olisi haluttu vammaista lasta! Tuskin kahden terveen jälkeen saa enää yhtä tervettä lasta!

Tämän keskustelun minä lopetin jäätävään hiljaisuuteen.

vastasyntynyt, vauva

Uusperheodotus ymmärrettävämpää

Aavan odotusajasta jäi vahvasti tunne siitä, että vieraiden ihmisten mielestä kolmannen lapsen odotus on jollakin tavalla paheksuttavaa tai kummallista.

Yllättävän moni uskoi, että kyseessä oli uusi onni ja ensimmäinen yhteinen lapsi ja kun kuuli, että ei ollut, hiljeni samantien. Ilmeisesti siis uusperheodotus olisi ollut ihanaa, suloista ja hellyttävää – ja hyväksyttävää. Sen kertominen, että odotan samalle miehelle kolmatta lasta synnytti juttukumppanin kasvoille ilmeitä, joita varsinkin raskaushormonien keskellä ja vauvaonnen kuplassa elävä odottaja ehkä vähän järkyttyikin.

Tuntuu, että 31-vuotiaan kolmannen lapsen odotus oli monille järkyttävämpää kuin 23-vuotiaan ensimmäisen lapsen odotus. En kyllä ymmärrä, mistä se johtui. Ihmettelijät eivät tosiaan tunteneet minua millään tavalla.

Halusin viisi lasta

Minulla on muutamia ystäviä, joilla on neljä tai viisi lasta, ja jotkut heistä haaveilevat vieläkin yhdestä tai kahdesta lapsesta. Tuntuu hurjalta, jos heidän arkensa näkeminen saa sivustaseuraajat kauhistumaan tai järkyttymään. Mitäs se heille kuuluu?

Moni ystävä on kertonut, että kolmatta odotusta juuri ja juuri vielä onniteltiin, mutta neljättä ja viidettä ei todellakaan enää onniteltu. ”Oliko se vahinko?”, ”Ettekö te osaa ehkäistä?” ja ”Luuletteko te, että teidän pitää yksin täyttää maailma?” -tokaisut kertovat aika paljon enemmän niiden sanojista kuin raskaanaolevista.

Minä halusin alunperin viisi lasta. Nyt minulle kuitenkin riittävät nämä kolme sekä kummilapset, ystävien lapset ja lasten mukanaan tuomat ystäväjoukot. Olisin silti voinut nähdä itseni viiden lapsen äitinä, vaikka mieli muuttuikin matkalla.

Marja Hintikka julisti raskausrauhan odottaessaan kolmatta lastaan. Hän kirjoitti Ylen kolumnissaan, että raskaana olevan vartaloa ei saa arvostella. Ei saakaan. Ei saa myöskään arvostella kenenkään lapsilukumäärää eikä sitä, onko lapsilla sama isä vai eri isät.

Kolme lastakin voi olla ihan onnellisesti samalle miehelle, vaikka se ehkä onkin vähän vanhanaikaista.

raskaus, odotus, synnytys

Vauva-aiheisia blogipostauksia

En kaipaa enää vauvaa.

Lapsi sylissä yöllä, kun muut nukkuvat.

Viisihenkinen perhe Pirkanmaalta – tutustu meihin.

Älä anna lapsettomalle vinkkejä lapsen tekemiseen.

 

Seuraa Yli pyykkivuorten -blogia Instagramissa ja Facebookissa.

Lue myös

X